{"id":1272,"date":"2023-01-26T12:47:42","date_gmt":"2023-01-26T09:47:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/?p=1272"},"modified":"2023-01-26T13:58:57","modified_gmt":"2023-01-26T10:58:57","slug":"lca","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/2023\/01\/26\/lca\/","title":{"rendered":"LCA ja 3D-tulostus \u2013 mit\u00e4 on LCA ja mihin sit\u00e4 tarvitaan?"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on julkaistu 2.12.2022 Savonia-artikkelina osoitteessa: <a href=\"https:\/\/www.savonia.fi\/artikkelit\/savonia-artikkeli-lca-ja-3d-tulostus-mita-on-lca-ja-mihin-sita-tarvitaan\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.savonia.fi\/artikkelit\/savonia-artikkeli-lca-ja-3d-tulostus-mita-on-lca-ja-mihin-sita-tarvitaan\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>3D-tulostusta robotilla (3DROBO) -hankkeessa tutkitaan 3D-tulostuksen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 erityisesti suurempien kappaleiden osalta elinkaarianalyysin ja esimerkiksi hiilijalanj\u00e4ljen m\u00e4\u00e4rityksen avulla. 3D-tulostus on kustannustehokas ja nopea tapa valmistaa erilaisia komponentteja sopivissa k\u00e4ytt\u00f6kohteissa, mutta voisiko se olla my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4mpi tapa valmistaa ja kehitt\u00e4\u00e4 uusia tuotteita verrattuna perinteisiin valmistusmenetelmiin. 3D-tulostuksessa materiaalia ja raaka-aineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti v\u00e4hemm\u00e4n kuin perinteisiss\u00e4 valmistusmenetelmiss\u00e4, jolloin sen voidaan ajatella olevan periaatteessa ekologisempi tapa valmistaa kappaleita.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n v\u00e4itteen todentamiseksi tarvitaan kuitenkin viel\u00e4 tarkempia laskelmia tuloksineen. Tuotteen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin voidaan vaikuttaa eniten suunnitteluvaiheessa materiaalin laadun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 valmistusmenetelmien valinnalla. Elinkaariarviointia (LCA) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monimutkaisten arvoketjujen tutkimiseen ja niiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten selvitt\u00e4miseen. LCA on t\u00e4rke\u00e4 apuv\u00e4line p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, jota poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, viranomaiset, yritykset ja tutkijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ihmisen toiminnan aiheuttamien kriittisten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten tunnistamiseen, mittaamiseen ja v\u00e4hent\u00e4mismahdollisuuksien selvitt\u00e4miseen (Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, 2022). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa avataan mit\u00e4 LCA eli elinkaarianalyysi tarkoittaa erityisesti tuotetasolla tarkasteltuna sek\u00e4 millaisia prosesseja se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Elinkaarianalyysille vaatimukset ja suuntaviivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t standardien pohjalta ISO 14040 ja ISO 14044, sek\u00e4 tuotekohtaisen hiilijalanj\u00e4ljen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miselle on olemassa standardi ISO 14067. Organisaatiotason hiilijalanj\u00e4lkilaskentaa ohjaa Green House Gas Protocol. Euroopan unionin NFR-direktiivi eli muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin direktiivi velvoittaa suuryrityksi\u00e4 raportoimaan scope 1- ja scope 2-luokkien p\u00e4\u00e4st\u00f6t, eli yrityksen omasta toiminnasta aiheutuvat suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t (scope 1) sek\u00e4 ep\u00e4suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t (scope 2), jotka syntyv\u00e4t ostoenergian tuotannossa. Lis\u00e4ksi raportoidaan scope 3 -luokan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja nykyisin on alettu puhua jo niin sanotuista scope 4 -luokasta, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n positiivisia ilmastovaikutuksia eli hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4. N\u00e4m\u00e4 scopet tulevat suoraan GHG-protokollasta eli Green House Gas Protocol:sta (kuva 1). Raportointivelvollisia NFR-direktiivin mukaan ovat kaikki yleisen edun kannalta merkitt\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6t, joilla on yli 500 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa. Suomen tasolla t\u00e4m\u00e4 on velvoittanut noin sataa yrityst\u00e4 vuodesta 2017 alkaen. Konkreettinen raportti NFR:n mukaisesti on yleens\u00e4 yritysten vastuullisuusraportti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"724\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-1024x724.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1276\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-1024x724.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-300x212.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-768x543.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-1536x1086.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-2048x1448.jpg 2048w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-1-2-113x80.jpg 113w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 1. Green House Gas Protocol mukaiset Scope 1-3 m\u00e4\u00e4rittelyt organisaatiotason p\u00e4\u00e4st\u00f6raportoinnissa. (P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun Kierr\u00e4tyskeskus Oy)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4iset yhteiset ohjeet LCA:n suorittamiseen ovat vuodelta 1993 \u201dGuidelines for Life-Cycle Assessment: A Code of Practise\u201d, mutta aiheesta on puhuttu ensimm\u00e4isen kerran jo 60-luvulla maailmalla energian ja raaka-aineiden riitt\u00e4vyyden yhteydess\u00e4. Elinkaarianalyysin ja hiilijalanj\u00e4ljen laskentaan on olemassa erilaisia ohjelmistoja ja ty\u00f6kaluja nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 varsin paljon joko itsen\u00e4isin\u00e4 ohjelminaan tai ohjelmistojen integroituina lis\u00e4osina. Tunnetuimpia ja pisimp\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleita ovat ainakin GaBi ja Simapro sek\u00e4 ilmainen ohjelmisto openLCA. Jotta kokonaiskuvaa aiheesta kykenisi hahmottamaan, on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aiheeseen liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, prosessin vaiheita ja niiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4, sek\u00e4 miten elinkaarianalyysin tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. LCA voidaan suorittaa niin sanotulla karkealla tasolla, jossa saadaan l\u00e4hinn\u00e4 laadullisia tuloksia esimerkiksi tuotesuunnittelun tueksi, josta esimerkkin\u00e4 Eco-indikaattorilaskelmat. Tarkemmalla tasolla syvemp\u00e4\u00e4 asiantuntemusta vaativaa elinkaariarviointia suoritetaan ISO-standardoinnin mukaisesti, jossa lopputuloksena on numeerista dataa. Elinkaariarviointi on mahdollista tehd\u00e4 suppeammassa muodossa, jossa tarkastellaan tuotteen tai palvelun elinkaaren osaa tai tarkastellaan vaikutusarviointivaiheessa vain vaikutusta ilmaston l\u00e4mpenemiseen, jolloin lasketaan hiilijalanj\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">LCA eli elinkaarianalyysin teoriaa<\/h2>\n\n\n\n<p>Standardin ISO 14040:2006 mukaan elinkaaresta puhuttaessa tarkoitetaan tuoteprosessin per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 tai vuorovaikutteisia vaiheita raaka-aineiden tuottamisesta luonnonvaroista aina loppusijoitukseen asti. Elinkaariarvioinnissa eli LCA:ssa koostetaan ja arvioidaan tuoteprosessin koko elinkaaren aikaisten sy\u00f6tteiden ja tuotteiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Usein puhutaan my\u00f6s elinkaarin\u00e4k\u00f6kulmasta, jossa huomioidaan koko elinkaari kehdosta hautaan (cradle to grave). Elinkaariarviointiin liittyy olennaisesti elinkaariajattelu, jolla t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n tuotteen hallitsemiseen kokonaisuutena sen eri elinkaaren vaiheet huomioiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten selvitt\u00e4mist\u00e4, minimointia ja tuotekehityst\u00e4 sek\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ajatellen. Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset LCA:ssa voivat olla paikallisia tai jopa maailmanlaajuisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Standardin ISO 14040:2006 m\u00e4\u00e4rittelee elinkaariarvioinnille erilaisia periaatteita, jotka yhten\u00e4ist\u00e4v\u00e4t arvioinnin suorittamista ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tulosten luotettavuutta. Yleens\u00e4 LCA:ssa puhutaan ymp\u00e4rist\u00f6painotuksesta sek\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suhteellista l\u00e4hestymistapaa toiminnallisten yksik\u00f6iden yhteydess\u00e4, jolloin elinkaariarviointi koostuu toiminnallisen yksik\u00f6n ymp\u00e4rille eli kaikki analyysit tehd\u00e4\u00e4n suhteessa ko. yksikk\u00f6\u00f6n. Iteratiivisessa l\u00e4hestymistavassa elinkaariarvioinnin yksitt\u00e4iset vaiheet hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t muiden vaiheiden tuloksia. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 LCA:ta tehdess\u00e4 on tulosten l\u00e4pin\u00e4kyvyys ja oikeanlainen tulkintatapa. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset arvioinnissa tehd\u00e4\u00e4n luonnontieteiden perusteella eli noudatetaan tieteellisen l\u00e4hestymistavan ensisijaisuutta. My\u00f6s arvioinnin riitt\u00e4v\u00e4 kattavuus on olennainen osa tulosten luotettavuutta; laajassa ja syv\u00e4llisess\u00e4 LCA:ssa otetaan huomioon kaikki luontoon, resursseihin ja ihmisten terveyteen liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"740\" height=\"543\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1277\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-2.jpg 740w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-2-300x220.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-2-109x80.jpg 109w\" sizes=\"auto, (max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 2. Elinkaariarvioinnin p\u00e4\u00e4piirteet. (SFS-EN ISO 14040:2006, 24)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvassa 2 on esitetty elinkaariarvioinnin p\u00e4\u00e4piirteet standardin pohjalta. Elinkaariarviointi prosessina alkaa aina tavoitteiden ja soveltamisalan m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n selvityksen tarkoitus, tulosten k\u00e4ytt\u00f6kohteet ja kohdeyleis\u00f6, tutkittava kohde, toiminnallinen yksikk\u00f6, vaikutusarvioinnin menetelm\u00e4t, l\u00e4ht\u00f6oletukset, laatuvaatimukset tietojen osalta, kriittisen arvioinnin k\u00e4ytt\u00f6, raportointitapa ja -vaatimukset sek\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana arvioinnin rajaus. Arvioitavaa tuotetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n LCA:ssa omana tuotej\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4\u00e4n, joka jaetaan edelleen yksikk\u00f6prosesseihin ja joita yhdist\u00e4v\u00e4t energia- sek\u00e4 materiaalivirrat. Toiminnallisella yksik\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan vertailuyksikk\u00f6\u00e4, johon sy\u00f6te- ja tuotostiedot normalisoidaan eli voidaan puhua tarkasteltavan tuotej\u00e4rjestelm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4llisest\u00e4 suorituskyvyst\u00e4. Toiminnallinen yksikk\u00f6 voi olla esimerkiksi yksi kilo (kg) muovia tai kuljetusmatka tonnikilometrein\u00e4 (tkm). LCA:n toista vaihetta kutsutaan inventaarioanalyysiksi (LCI), joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yksikk\u00f6prosessikohtaisen sy\u00f6te- ja tuotostietojen ker\u00e4\u00e4misen koko tarkasteltavasta tuotej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, kuten esimerkiksi energian, raaka-aineet, fysikaaliset sy\u00f6tteet, itse tuotteet, j\u00e4tteet, rinnakkaistuotteet tai sivuvirrat, p\u00e4\u00e4st\u00f6t ilmaan, veteen ja maaper\u00e4\u00e4n sek\u00e4 muut ensimm\u00e4isess\u00e4 arvioinnin vaiheessa m\u00e4\u00e4ritellyt tarkastelukohteet ja ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kohdat. &nbsp;Inventaarioanalyysin aikana tuotej\u00e4rjestelm\u00e4n sy\u00f6tteet ja muut tuotteet saadaan m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen muotoon laskennan menettelytapojen tarkentumisen avulla. Tiedonkeruu vaatii inventaarioanalyysissa syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 yksikk\u00f6prosessien tuntemusta. Lis\u00e4ksi LCI pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tietojen allokointia ja herkkyysanalyyseja.<\/p>\n\n\n\n<p>LCA:n kolmannessa vaiheessa eli vaikutusarvioinnissa (LCIA) tavoitteena on arvioida ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten merkitt\u00e4vyytt\u00e4 inventaarioanalyysin tulosten pohjalta (kuva 3). Inventaariotiedot yhdistet\u00e4\u00e4n valittuihin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusluokkiin ja vaikutusindikaattoreihin, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikutuksia. Vaikutusten potentiaalia voidaan vertailla valinnaisesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 painotuksia. Vaikutusluokkia ovat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>ilmastonmuutos: hiilijalanj\u00e4lki CO<sub>2<\/sub>-ekvivalentteina<\/li>\n\n\n\n<li>otsonikato<\/li>\n\n\n\n<li>happamoituminen<\/li>\n\n\n\n<li>rehev\u00f6ityminen<\/li>\n\n\n\n<li>melu<\/li>\n\n\n\n<li>maank\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>luonnonvarojen ehtyminen<\/li>\n\n\n\n<li>luonnon monimuotoisuus<\/li>\n\n\n\n<li>humaanitoksisuus<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>&nbsp;LCIA on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa tulosten tulkintavaihetta ajatellen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa elinkaariarvioinnissa voidaan my\u00f6s suorittaa uudelleen iteratiivisesti tavoitteiden ja soveltamisalan m\u00e4\u00e4rittely tai tarkastaminen. Jos tarkastuksen my\u00f6t\u00e4 todetaan tavoitteiden olevan saavuttamattomissa, p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n tavoitteiden muutoksista. LCIA:ssa korostuu suurena kriittisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyys raportoinnissa ja olettamusten kuvaamisessa, sill\u00e4 vaikutusluokkien valinta, mallinnus ja arviointi tuovat yleens\u00e4 subjektiivisuutta arviointiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"711\" height=\"552\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1278\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-3.jpg 711w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-3-300x233.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-3-103x80.jpg 103w\" sizes=\"auto, (max-width: 711px) 100vw, 711px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 3. Vaikutusarvioinnin (LCIA) osat. (SFS-EN ISO 14040:2006, 36)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tulosten tulkinta koskee kaikkia elinkaariarvioinnin vaiheita, jossa pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan, arvioimaan ja varmistamaan merkitt\u00e4vimm\u00e4t tulokset ja vaikutustekij\u00e4t tuotej\u00e4rjestelm\u00e4n elinkaaressa. Tulosten arvioinnissa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota tiedon laatuun ja riitt\u00e4vyyteen, puuttuvien tietojen merkitt\u00e4vyyteen, herkkyysanalyysiin ja johdonmukaiseen tarkastamiseen. Tulkinnan tavoitteena on tuottaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, suosituksia ja tunnistaa erilaiset rajoitteet prosessissa. &nbsp;Esimerkkituloksia elinkaariarvioinnista on esitelty artikkelin lopussa Materialise:n suorittaman tutkimuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hiilijalanj\u00e4lki<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suppeammassa elinkaariarvioinnissa voidaan vaikutusarvioinnin osalta tarkastella vaikutuksia ilmastonl\u00e4mpenemiseen eli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Hiilijalanj\u00e4lki voidaan laskea organisaatio-, tuote-, prosessi- tai palvelutasolla kuvaamaan ilmastokuormitusta koko tarkasteltavan kohteen elinkaaren ajalta. Jos laskennan kohteen hiilijalanj\u00e4lki on nolla, sit\u00e4 kutsutaan hiilineutraaliksi, jolloin toiminta ei aiheuta ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Organisaatiotasolla hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 voidaan laskea my\u00f6s vuositasolla rutiininomaisesti osana organisaation ymp\u00e4rist\u00f6mittareita. Hiilijalanj\u00e4ljelle on olemassa tuotekohtaisen laskennan standardi ISO 14067:2018 sek\u00e4 organisaatioiden laskentaa ohjaa Greenhouse Gas Protocol. &nbsp;Hiilijalanj\u00e4lki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO<sub>2<\/sub>ekv), jossa on hiilidioksidin lis\u00e4ksi huomioitu muut kasvihuonekaasut, esimerkiksi typpioksiduuli ja metaani. Muut kasvihuonekaasut on karakterisointikertoimien avulla muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta. Hiilijalanj\u00e4lkilaskennassa, kuten LCA:ssa, t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa ovat p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiden relevanttius, p\u00e4\u00e4st\u00f6tietojen ja laskennan kattavuus, johdonmukaisuus, riitt\u00e4v\u00e4 tarkkuus sek\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyys. Vaihtoehtoisesti voidaan my\u00f6s tarkastella erillisen\u00e4 osana tuotteen positiivisia ilmastovaikutuksia eli hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kasvihuonekaasuiksi luetaan kaasut, jotka p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta imev\u00e4t itseens\u00e4 maapallolta vapautunutta l\u00e4mp\u00f6energiaa ja aiheuttavat ilmakeh\u00e4n l\u00e4mpenemist\u00e4. Ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on luonnollisia kasvihuonekaasuja; vesih\u00f6yry\u00e4, hiilidioksidia ja metaania, otsonia, fluorattuja kasvihuonekaasuja ja dityppioksidia. Ihmisen toiminnan seurauksena kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt, jolloin ne sitovat yh\u00e4 enemm\u00e4n vapautunutta l\u00e4mp\u00f6energiaa, joka johtaa kasvihuoneilmi\u00f6n l\u00e4mmitysvaikutuksen voimistumiseen eli ilmastonmuutokseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Hiilijalanj\u00e4lki perustuu elinkaariarviointiin ja etenee samalla tavalla kuin LCA. Elinkaariarvioinnista poiketen hiilijalanj\u00e4lkilaskennassa ilmastonmuutos on ainoa m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 vaikutusluokka. Jotta hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 voidaan laskea, on ensin oltava tiedossa laskennan kohteen elinkaari. Tuotekohtaista hiilijalanj\u00e4lkilaskentaa voidaan standardien avulla m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 joko koko tuotteen elinkaarelle kokonaishiilijalanj\u00e4lken\u00e4 tai tietyin ehdoin osittaisena hiilijalanj\u00e4lken\u00e4. Lis\u00e4ksi standardin avulla voidaan verrata kahden eri tuotteen hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Laskenta aloitetaan tavoitteen m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4, joka tuotekohtaisessa laskennassa tarkoittaa toiminnallisen yksik\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen suuruuden suhteuttamiseksi. Tyypillisesti toiminnallinen yksikk\u00f6 on yksi tuote tai kilogramma tuotetta. Seuraava vaihe on laskennan rajauksen m\u00e4\u00e4ritys sek\u00e4 laskentarajauksen mukaisten l\u00e4ht\u00f6tietojen ker\u00e4\u00e4minen. L\u00e4ht\u00f6tiedot voivat olla primaaridataa tai sekundaaridataa. Primaaridata on itse ker\u00e4tty\u00e4 tai mitattua dataa tai suoraan raaka-ainetoimittajilta saatavaa tietoa. Primaaridatan puuttuessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sekundaaridataa, joka on yleinen keskiarvo muuttujasta eli esimerkiksi tietokannoista saatavia p\u00e4\u00e4st\u00f6kerrointietoja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suoritetaan laskenta, jossa tuotekohtaista laskentaa teht\u00e4ess\u00e4 on otettava huomioon tuoteryhm\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6t standardin mukaisesti. Hiilijalanj\u00e4ljen raportoinnissa kuvataan laskennan tarkoitus, rajaukset, oletukset ja ep\u00e4varmuudet sek\u00e4 tulokset. Laskennan luotettavuus arvioidaan elinkaariarvioinnin tapaan esimerkiksi herkkyystarkastelun avulla tai kolmannen osapuolen varmennuksella.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Fossiilinen ja biogeeninen hiilijalanj\u00e4lki<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Fossiilinen hiilijalanj\u00e4lki tarkoittaa fossiilisista eli elottomista l\u00e4hteist\u00e4, kuten \u00f6ljyst\u00e4, kivihiilest\u00e4 ja maakaasusta per\u00e4isin olevia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hiilijalanj\u00e4lkilaskennassa keskityt\u00e4\u00e4n yleisesti fossiilisen hiilen laskentaan ja raportointiin, jolloin uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetun energian p\u00e4\u00e4st\u00f6t lasketaan nollana. Biogeeninen hiilijalanj\u00e4lki huomioi ilmakeh\u00e4ss\u00e4 yhteytt\u00e4misen kautta eloper\u00e4iseen materiaaliin sitoutuneen ja niist\u00e4 vapautuvan hiilen. Biogeeninen hiilidioksidi muodostuu esimerkiksi uusiutuvista raaka-aineista tuotetusta energiasta, esimerkiksi puuhakkeen poltosta vapautuva hiilidioksidi kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa. Siten biogeenisen hiilijalanj\u00e4ljen laskennassa uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetun energian p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat suurempi kuin nolla. Tulevaisuudessa hiilijalanj\u00e4ljen laskennassa tullaan laskemaan fossiilisen hiilen lis\u00e4ksi my\u00f6s biogeenisen hiilen p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Elinkaariarvioinnin sek\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen hy\u00f6dyt yrityksille<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Elinkaariarviointia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yrityksiss\u00e4 tuotteiden suunnittelussa ja kehityksess\u00e4 sek\u00e4 tuotantoprosessien ja materiaalivalintojen optimoinnissa ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemmiksi, joka usein my\u00f6s samalla synnytt\u00e4\u00e4 jollakin tarkasteluv\u00e4lill\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 esimerkiksi raaka-aineiden ja energian kulutuksen minimoinnin avulla. S\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja yleist\u00e4 turvallisuutta lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, voivat olla my\u00f6s esimerkiksi vaarallisen j\u00e4tteen minimointi tuotantomenetelmi\u00e4 ja materiaalivalintoja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten kemikaalien korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla, vaikka ne teht\u00e4isiin ensisijaisesti ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kohtia ajatellen. Elinkaariarvioinnin ja jo pelk\u00e4n hiilijalanj\u00e4ljen selvitt\u00e4misen avulla voidaan hallita paremmin toimitusketjuja ja selvitt\u00e4\u00e4 suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet koko ketjusta. Lis\u00e4ksi tuloksia ja tekoja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sidosryhm\u00e4viestinn\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 luoda merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kilpailuetua. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Esimerkki 3D-tulostuksen LCA-tutkimuksesta: Footprint Forensics by Materialise<\/strong> 3D-tulostuksesta on tehty maailmalla jonkin verran LCA-tutkimuksia ja esimerkiksi Materialise on suorittanut tutkimuksen urheilukeng\u00e4n v\u00e4lipohjasta, jonka elinkaareksi arvioitiin yksi vuosi. Markkinat tuotteella ovat Euroopassa ja lopputuotteelle on korkea laatuodotus. Toimintayksikk\u00f6n\u00e4 tutkimuksessa on k\u00e4ytetty miljoonan v\u00e4lipohjaparin k\u00e4ytt\u00f6- ja loppuk\u00e4sittely\u00e4 yhden vuoden aikana cradle to grave -periaatteella. Maantieteelliseksi n\u00e4k\u00f6kulmaksi oli valittu kuluttajien sijainti ymp\u00e4ri Eurooppaa ja vertailussa 3D-tulostus tapahtuisi Euroopassa ja perinteiset valmistusmenetelm\u00e4t toteutukseltaan Kiinassa, Vietnamissa ja Indonesiassa. Vaikutusarviointiin (LCIA) valittiin kuusi kategoriaa; happamoituminen, rehev\u00f6ityminen, otsonikato ja humaanitoksisuus sek\u00e4 lis\u00e4ksi arvioitiin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa oli tehty vaihtoehtoisena skenaariotarkasteluna ekotehokkuuden osalta analyysi 10&nbsp;000, 1000 ja 100 parille v\u00e4lipohjia, jotta tuloksia on voitu verrata lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen menetelmiin ja selvitt\u00e4\u00e4 suurimmat riippuvuudet, jotka vaikuttavat ekotehokkuuteen korkeilla tuotantovolyymeilla. Tutkimuksessa verrattiin perinteiseen valmistustapaan DLP-, FFF- ja MJF-menetelmi\u00e4 muovien 3D-tulostuksessa (kuva 4). Miljoonan kappaleen sarjatuotannossa perinteisell\u00e4 valmistustavalla oli merkitt\u00e4v\u00e4 etuly\u00f6ntiasema ekotehokkuuden kannalta, mutta 3D-tulostusmenetelmiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia saatiin merkitt\u00e4v\u00e4sti pienennetty\u00e4 vaihtamalla kulutettu energia uusiutuvaan energiaan. Sosiaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta 3D-tulostus oli parempi vaihtoehto. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4 tutkimuksessa oli esitelty materiaalin ja raaka-aineiden valinnat suurena tekij\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyyden kehitt\u00e4misess\u00e4, joka vaatii lis\u00e4\u00e4 tutkimusta. Hiili-intensiteetti erilaisten jauheiden ja filamenttien valmistuksessa on korkea sek\u00e4 lopputuotteen lis\u00e4ksi materiaalia kuluu tukirakenteisiin ja ep\u00e4onnistuneisiin tulosteisiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"684\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-4-1024x684.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1279\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-4-1024x684.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-4-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-4-768x513.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-4-120x80.jpg 120w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-4.jpg 1213w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 4. Valitut tulostusmenetelm\u00e4t, joita verrattu perinteiseen valmistukseen LCA -tutkimuksessa. (Footprint forensics, Materialise)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>LCA:n tuloksena, fossiilisista l\u00e4hteist\u00e4 tuotettua energiaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4, perinteinen valmistustapa kenkien v\u00e4lipohjissa oli miljoonan parin sarjatuotannossa ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan pienin. Seuraavaksi ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisin valmistusmenetelm\u00e4 oli DLP, kun tarkasteltiin valittujen ymp\u00e4rist\u00f6indikaattorien osuuksia. Suurimmat vaikutukset kaikissa valmistusmenetelmiss\u00e4 osuivat ilmastonmuutokseen, jota mitataan hiilijalanj\u00e4lken\u00e4 sek\u00e4 uusiutumattomien luonnonvarojen kulutukseen (kuva 5). &nbsp;Vaihdettaessa tarkastelu uusiutuvan energian kulutukseen valmistusmenetelmiss\u00e4, DLP-menetelm\u00e4 olikin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan kaikista suurin ja perinteinen valmistustapa edelleen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisin. Pienemmill\u00e4 tuotantovolyymeill\u00e4 (100-1000 paria tuotetta) ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisin tuotantotapa oli FFF, kun valmistettiin 100-500 kappaletta tuotetta. Perinteinen valmistustapa oli tuotantovolyymilla 500-1000 kappaletta ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisin (kuvat 5-7).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"755\" height=\"335\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-5.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1280\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-5.jpg 755w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-5-300x133.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-5-180x80.jpg 180w\" sizes=\"auto, (max-width: 755px) 100vw, 755px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 5. Eri valmistusmenetelmien LCA-tulokset ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten jakautuminen indikaattoreittain fossiilista energiaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. (Materialise)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"755\" height=\"370\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-6.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1281\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-6.jpg 755w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-6-300x147.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-6-163x80.jpg 163w\" sizes=\"auto, (max-width: 755px) 100vw, 755px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 6. Eri valmistusmenetelmien LCA-tulokset ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten jakautuminen indikaattoreittain uusiutuvaa energiaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. (Materialise)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"739\" height=\"330\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-7.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1282\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-7.jpg 739w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-7-300x134.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/2022-12-lca-Kuva-7-179x80.jpg 179w\" sizes=\"auto, (max-width: 739px) 100vw, 739px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 7. Valmistusmenetelmien hiilijalanj\u00e4lki prosessivaiheittain. (Materialise)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tulosten luotettavuuden tarkastelussa tutkimuksessa nostettiin esille, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen menetelmiss\u00e4 on otettu huomioon materiaalivalinnan synnytt\u00e4m\u00e4 hiilijalanj\u00e4lki, jolloin tehtyjen rajausten ja scopen my\u00f6t\u00e4 sen huomioiminen on j\u00e4\u00e4nyt vaillinnaiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin vain yhteen tuotantovaiheeseen ja keng\u00e4n yhteen komponenttiin, jolloin logistiikka toimitusketjussa on p\u00e4\u00e4osin samanlaista. Lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen menetelmiss\u00e4 pienempien tuotantovolyymien kohdalla hiilijalanj\u00e4lki kasvaa, sill\u00e4 logistiset massat ovat pienempi\u00e4, mutta kuljetus tapahtuu samalla tavalla kuin suuremmilla massoilla, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen jakautuminen tuotekohtaisesti suurenee. Kuitenkin 3D-tulostuksen avulla voidaan integroida kustannustehokkaasti monia eri komponentteja tuotteesta, joka poistaa kokoonpanovaiheita ja edelleen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 edestakaista logistiikkaa merikuljetusten osalta. Tutkimuksessa nostettiin lopuksi esille tietokantojen ja datan avoimuus sek\u00e4 saatavuus, jotka ovat erityisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tutkimuksen onnistumisessa. Laskentaan tarvittavien tietojen saatavuushaasteet rajoittavat laskentaa ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t tuloksia. Tarkoituksenmukainen vertailuanalyysi vaatii sujuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tiedonjakamista eri tahojen v\u00e4lill\u00e4 analyysin luotettavuuden ja riitt\u00e4v\u00e4n laajuuden toteuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/en-US\/LCA\">https:\/\/www.syke.fi\/en-US\/LCA<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>SFS-EN ISO 14040:2006. Ymp\u00e4rist\u00f6asioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja p\u00e4\u00e4piirteet.<\/li>\n\n\n\n<li>SFS-EN ISO 14044:2006. Ymp\u00e4rist\u00f6asioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Vaatimukset ja suuntaviivoja.<\/li>\n\n\n\n<li>SFS-EN ISO 14067:2018. Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanj\u00e4lki. Hiilijalanj\u00e4ljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet.<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"https:\/\/assets-eu-01.kc-usercontent.com\/8ff24b0e-57a3-0157-62d1-fa4ac9734eb5\/93430a3a-7889-48ff-8c89-264fb8152fcb\/materialise_whitepaper_footprint_forensics_final.pdf\">Materialise whitepaper. Footprint forensics.<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p>Sonja Kattainen<br>Testausinsin\u00f6\u00f6ri<br>Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"847\" height=\"175\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/3drobo-rahoittajan-logot.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1283\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/3drobo-rahoittajan-logot.jpg 847w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/3drobo-rahoittajan-logot-300x62.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2023\/01\/3drobo-rahoittajan-logot-768x159.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 847px) 100vw, 847px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on julkaistu 2.12.2022 Savonia-artikkelina osoitteessa: https:\/\/www.savonia.fi\/artikkelit\/savonia-artikkeli-lca-ja-3d-tulostus-mita-on-lca-ja-mihin-sita-tarvitaan\/ 3D-tulostusta robotilla (3DROBO) -hankkeessa tutkitaan 3D-tulostuksen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 erityisesti suurempien kappaleiden osalta elinkaarianalyysin ja esimerkiksi hiilijalanj\u00e4ljen m\u00e4\u00e4rityksen avulla. 3D-tulostus on kustannustehokas ja nopea tapa valmistaa erilaisia komponentteja sopivissa k\u00e4ytt\u00f6kohteissa, mutta voisiko se olla my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4mpi tapa valmistaa ja kehitt\u00e4\u00e4 uusia tuotteita [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4267,"featured_media":1284,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[84],"tags":[5,89,88],"class_list":["post-1272","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3drobo","tag-3d-tulostus","tag-hiilijalanjalki","tag-lca"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4267"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1272"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1286,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1272\/revisions\/1286"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}