{"id":335,"date":"2018-12-19T18:40:55","date_gmt":"2018-12-19T18:40:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/?p=335"},"modified":"2021-03-24T12:19:23","modified_gmt":"2021-03-24T12:19:23","slug":"3d-tulostuksen-kayttokohteita-terveysalalla-case-aivoverisuonet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/2018\/12\/19\/3d-tulostuksen-kayttokohteita-terveysalalla-case-aivoverisuonet\/","title":{"rendered":"3D-tulostuksen k\u00e4ytt\u00f6kohteita terveysalalla: case aivoverisuonet"},"content":{"rendered":"<p><strong>&nbsp;<\/strong>3D-tulostuksen k\u00e4ytt\u00f6 anatomisten mallien valmistamiseen sek\u00e4 opetukselliseen ett\u00e4 operatiiviseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on yksi lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen vanhimmista k\u00e4ytt\u00f6kohteista terveysalalla. Niiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t mm. seuraavat 3D-tulostuksen hyv\u00e4t puolet:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>yksil\u00f6llisyys<\/strong>: jokainen valmistettava malli on erilainen sill\u00e4 jokainen potilas on erilainen<\/li>\n<li><strong>hinta-laatusuhde<\/strong>: 3D-tulosteen valmistuskustannus esimerkiksi operointikustannukseen verrattuna on pieni ja valmistetut kappaleet laadukkaita. Lis\u00e4ksi 3D-tulostus saattaa olla ainoa mahdollinen tapa valmistaa kappale.<\/li>\n<li><strong>nopeus<\/strong>: 3D-tulostetut kappaleet ovat nopeasti saatavilla<\/li>\n<\/ul>\n<figure id=\"attachment_337\" aria-describedby=\"caption-attachment-337\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-337\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva1-1024x356.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"261\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva1-1024x356.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva1-300x104.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva1-768x267.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva1.jpg 1508w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-337\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1. Esimerkkej\u00e4 3D-tulostetuista kappaleista. Valmistajat\/Laitteistot vasemmalta oikealle: HP Multi Jet Fusion 580, Mimaki <span class=\"st\">3DUJ-553<\/span>, LulzBot\/Polymaker, L\u00e4hde: Formnext 2018<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kyseess\u00e4 on yksi 3D-tulostuksen vanhimmista k\u00e4ytt\u00f6kohteista joten sen k\u00e4yt\u00f6n luulisi olevan maailmanlaajuista. K\u00e4ytt\u00f6 onkin melko yleist\u00e4, mutta ei kuitenkaan viel\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 \u2013 varsinkaan Suomessa. Esimerkkej\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kohteista l\u00f6ytyy kuitenkin maailmalta jo runsaasti, ja esimerkiksi Materialise \u2013yrityksen kartoituksen mukaan Yhdysvaltojen TOP-20 sairaalasta kuudellatoista on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 3D-tulostusstrategia (ja osana sit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Materialisen Mimics \u2013ohjelmisto).<\/p>\n<p>Savonian LIVA \u2013hankkeessa (Lis\u00e4\u00e4v\u00e4 Valmistus Pohjois-Savossa, 1.9.2016 \u2013 31.12.2018) tutkittiin 3D-tulostuksen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisten mallien valmistuksessa. Tutkimus toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kuopion Yliopistollisen Sairaalan It\u00e4-Suomen Mikrokirurgiakeskuksen kanssa ja erityisen\u00e4 kiinnostuksen kohteena oli multimateriaalitulostuksen hy\u00f6dynt\u00e4minen eri k\u00e4ytt\u00f6kohteissa.<\/p>\n<p>Multimateriaalitulostuksella tarkoitetaan usean eri materiaalin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tulostusprosessin aikana kappaleen valmistamiseen. Valmistetun kappaleen materiaaliominaisuudet voivat siis vaihdella eri kohdissa. Jotkin 3D-tulostusteknologiat toteuttavat multimateriaalitulostuksen sekoittamalla tulostusmateriaalin useista eri raaka-aineista, toisissa teknologioissa puolestaan ohjataan tulostusprosessia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n raaka-ainetta eri l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n<p>Tyypillisimpi\u00e4 multimateriaalitulostuksen k\u00e4ytt\u00f6kohteita ovat erilaiset kovuuden ja v\u00e4rien muutokset, mutta kyseess\u00e4 voi olla my\u00f6s huomattavasti monipuolisemmat muutokset esimerkiksi materiaalin s\u00e4hk\u00f6njohtavuudessa. Teollisella puolella t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 laitevalmistajien k\u00e4rjess\u00e4 ovat Stratasys (Polyjet) ja 3Dsystems (Projet), joiden j\u00e4rjestelm\u00e4t perustuvat materiaalin ruiskutukseen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_338\" aria-describedby=\"caption-attachment-338\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-338\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva2-1024x374.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"274\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva2-1024x374.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva2-300x109.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva2-768x280.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva2.jpg 1436w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-338\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 2. Multimateriaalitulosteita: Stratasys J750, Stratasys J750 (vokselitason tulostuksella, Fraunhoferin Cuttlefish -sovelluksella), Keyence, L\u00e4hde: Formnext 2018<\/figcaption><\/figure>\n<p>Tutkimuksen kohteena oli aivovaltimopullistuman (aneurysma) mallitulosteen valmistaminen. Valmista tulostetta olisi tarkoitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 operaation harjoittelussa ja lis\u00e4informaation tuottamisessa neurokirurgeille.<\/p>\n<p>Anatomisesti korrektin mallin 3D-tulostaminen perustuu luonnollisesti potilaan mittadatan k\u00e4ytt\u00e4miseen mallin luomisessa. Terveydenhuollossa yleisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 kuvantamismenetelmi\u00e4 kuten tietokonetomografia (CT) ja magneettikuvaus (MRI) on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 3D-tulostuksen l\u00e4ht\u00f6tietona. Terveydenhuollon kuvantamismenetelmien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tiedostoformaatti on yleens\u00e4 DICOM (Digital Imaging and Communications in Medicine), joka on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u201dkuvasiivuja\u201d.<\/p>\n<p>Ennen varsinaista tulostusprosessia l\u00e4ht\u00f6tieto t\u00e4ytyy muuttaa DICOM \u2013muodosta mallinnusohjelmien yleisemmin tunnistamaan formaattiin. Toistaiseksi yleisin 3D-mallien tiedostoformaatti 3D-tulostuksen yhteydess\u00e4 on pintamalli (STL).<\/p>\n<p>DICOM \u2013kuvan muuttaminen tulostuskelpoiseksi pintamalliksi ei ole viel\u00e4 toistaiseksi automaattinen \u201dklik-klik\u201d \u2013toiminto vaan prosessissa on jonkin verran k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 mukana. Markkinoilla on kokonaisvaltaisia, kaupallisesti myynniss\u00e4 olevia ohjelmistopaketteja kuten Materialise Mimics, mutta my\u00f6s runsaasti vapaasti jaossa olevia ilmaisohjelmia kuten Invesalius ja 3D-Slicer. Yleist\u00e4en niiden v\u00e4linen ero on k\u00e4ytett\u00e4vyydess\u00e4 \u2013 kaupallisissa ohjelmissa k\u00e4ytett\u00e4vyyteen on kiinnitetty selv\u00e4sti enemm\u00e4n huomiota.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimintaperiaate ohjelmilla on sama. Niill\u00e4 saa eroteltua DICOM \u2013kuvista eri tyyppiset massat (esim. luu, verisuonisto) enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n helposti, riippuen mm. DICOM \u2013materiaalin laadusta. Ohjelmissa valitaan v\u00e4rikontrastien avulla haluttu massatyyppi, rajataan tarkastelu tietylle alueelle ja muodostetaan siivuista 3D-malli STL-muotoon. Muodostuvan kuvan tarkkuus riippuu k\u00e4ytetyst\u00e4 kuvaustarkkuudesta ja valintaan k\u00e4ytetyist\u00e4 parametreist\u00e4. Kuvan hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 tulee huomioda se, mit\u00e4 kuvattava massa itseasiassa on. Esimerkiksi aivoverisuonien osalta varjoainekuvassa n\u00e4kyv\u00e4 verisuonisto on itseasiassa verisuonen sis\u00e4ll\u00e4 oleva veri. Mik\u00e4li kiinnostuksen kohteena on varsinaiset verisuonet, on niiden sein\u00e4m\u00e4t luotava \u201dverimallin\u201d ymp\u00e4rille j\u00e4lkik\u00e4teen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_339\" aria-describedby=\"caption-attachment-339\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-339\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva3-1024x330.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"242\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva3-1024x330.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva3-300x97.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva3-768x248.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva3.jpg 1625w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-339\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 3. Varjoainekuva Invesaliuksessa, oikealla pintamalliksi muutettu verisuonisto Rhinoceros \u2013ohjelmassa, jossa siit\u00e4 rajattiin tulostettava alue lopullisen mallitiedoston luomista varten ja luotiin veren ymp\u00e4rille verisuonten sein\u00e4m\u00e4t.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kun DICOM \u2013k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on luotu pintamalli, siirret\u00e4\u00e4n se soveltuvaan 3D-mallinnusohjelmistoon. Tekniikan alalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat suunnitteluohjelmat eiv\u00e4t yleisesti ottaen sovellu vapaamuotoisten, monimutkaisten pintamallien k\u00e4sittelyyn. Pintamallien k\u00e4sittelyyn soveltuvia mallinnusohjelmia ovat esimerkiksi vapaasti saatavilla oleva meshmixer (<a href=\"http:\/\/www.meshmixer.com\/\">http:\/\/www.meshmixer.com\/<\/a>), edullisen hintainen Rhinoceros (<a href=\"https:\/\/www.rhino3d.com\/\">https:\/\/www.rhino3d.com\/<\/a>), teknisempi ja kalliimpi Ansys Spaceclaim (<a href=\"https:\/\/www.ansys.com\/products\/3d-design\/ansys-spaceclaim\">https:\/\/www.ansys.com\/products\/3d-design\/ansys-spaceclaim<\/a>) tai Autodesk Netfabb (<a href=\"https:\/\/www.autodesk.com\/products\/netfabb\/overview\">https:\/\/www.autodesk.com\/products\/netfabb\/overview<\/a>).<\/p>\n<p>Mallinnusohjelmassa ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on mallin korjaus. STL-muotoisten pintamallien yleisin ongelma on se, ett\u00e4 malliformaatti on aika herkk\u00e4 \u201dhajoamaan\u201d. Kun formaattiin tallennetaan dataa, tulee joukkoon usein runsaasti virheit\u00e4. STL-formaatissa pinta muodostuu eri kokoisista kolmioista, joten tallennusvaiheessa monimutkaisen tai kaarevan pinnan tallennus kolmioiksi voi tapahtua virheellisesti siten, ett\u00e4 esimerkiksi kolmioiden pinta-alat menev\u00e4t sis\u00e4kk\u00e4in tai p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Mit\u00e4 monimutkaisemmasta geometriasta on kyse, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin virheit\u00e4 esiintyy. Yleisimpi\u00e4 virheit\u00e4 ovat sis\u00e4kk\u00e4in menev\u00e4t pinnat.<\/p>\n<figure id=\"attachment_340\" aria-describedby=\"caption-attachment-340\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-340\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva4-1024x244.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"179\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva4-1024x244.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva4-300x71.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva4-768x183.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva4.jpg 1751w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-340\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 4. Mallitiedosto siirrettyn\u00e4 meshmixer \u2013ohjelmaan. Keskimm\u00e4isess\u00e4 kuvassa n\u00e4kyy pintamallin kolmioverkko, oikeanpuolimmaisessa kuvassa havaitut virheet.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Suurikokoisen, \u201drikkin\u00e4isen\u201d mallin avaaminen 3D-mallinnusohjelmalla voi helposti aiheuttaa ohjelmaan virhetilan, jonka seurauksena ohjelma kaatuu. Useimmissa ohjelmissa on automaattisia korjaustoimintoja, joiden avulla pystyy korjaamaan suurimman osan virheist\u00e4. Korjaustoiminnon k\u00e4ytt\u00e4minen on usein hidasta, mutta huomattavasti nopeampaa kuin virheiden korjaaminen k\u00e4sin. Kaikkia virheit\u00e4 ohjelma ei kuitenkaan osaa korjata automaattisesti, joten varsinkin monimutkaisisten mallien korjauksessa k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 runsaasti.<\/p>\n<p>Virheiden korjausten j\u00e4lkeen vuorossa on mallin muokkaus. Esimerkiksi verisuonten tapauksessa verimallin ymp\u00e4rille luotiin verisuonten sein\u00e4m\u00e4t. Verisuonten sein\u00e4mien paksuus vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 0.25 \u2013 0.5 mm joten kyseess\u00e4 on ty\u00f6l\u00e4s ja tarkkuutta vaativa ty\u00f6vaihe.<\/p>\n<p>Verisuonten mallinnuksen osalta tutkimuksessa p\u00e4\u00e4dyttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmea eri ohjelmaa:<\/p>\n<ol>\n<li>Invesalius, jolla irroitettiin verisuonisto muusta s\u00e4l\u00e4st\u00e4 ja tallennettiin STL-pintamalliksi.<\/li>\n<li>Rhinceros, jolla siivottiin mallia ja kasvatettiin verisuonille sein\u00e4m\u00e4.<\/li>\n<li>Netfabb, jolla korjattiin mallin pinta ehj\u00e4ksi ja virheett\u00f6m\u00e4ksi tulostusta varten.<\/li>\n<\/ol>\n<p>3D-mallitiedoston valmistamisen j\u00e4lkeen vuorossa oli varsinainen mallin valmistaminen 3D-tulostamalla. Ensimm\u00e4isen\u00e4 oli tarkoitus ker\u00e4t\u00e4 tietoa multimateriaalitulosteiden ominaisuuksista, joten tehtiin testisarjoja eri kovuusasteilla. Tarkoituksena oli my\u00f6s hankkia kokemusta Stratasysin uusimmasta laitteistosta, J750 \u2013nimell\u00e4 kulkevasta 3D-tulostimesta jossa lopputuotteen materiaali voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 jopa kuutta eri materiaalia sekoittamalla.<\/p>\n<p>L\u00e4hin Stratasys J750 laite l\u00f6ytyi tutkimuksen aikaan tanskalaiselta tulostuspalveluja tarjoavalta yritykselt\u00e4. Yrityksell\u00e4 on ollut asiakkaina useita terveysalan toimijoita, mutta verisuoniin liittyen tulostus oli ensimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kokeilussa valmistettiin 9 kpl sylinterim\u00e4isi\u00e4 testikappaleita suurin piirtein verisuonten paksuuksilla sopivan kovuusasteen l\u00f6yt\u00e4miseksi. Testikappaleiden lis\u00e4ksi tulostettiin my\u00f6s ensimm\u00e4inen verisuonen mallikappale, joka valmistettiin laatikon sis\u00e4\u00e4n. Ajatuksena oli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 laatikon avulla geometria oikeassa orientaatiossa, ja testausvaiheessa leikell\u00e4 laatikosta verisuoni n\u00e4kyville tarvittavilta osilta. Laatikko osoittautui kuitenkin liian sitke\u00e4ksi rakenteeksi, vaikka kovuudeksi m\u00e4\u00e4ritettiin pehmein materiaali joka Stratasysin laitteella oli mahdollista (shore A27).<\/p>\n<figure id=\"attachment_346\" aria-describedby=\"caption-attachment-346\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-346\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva5-1024x498.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"365\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva5-1024x498.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva5-300x146.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva5-768x374.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva5.jpg 1077w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-346\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 5. Sopivan k\u00e4situntuman l\u00f6yt\u00e4miseksi valmistettiin eri kovuusasteilla (Shore A30 \u2013 Shore A60) lyhyit\u00e4 testikappaleita, joita Mikrokirurgiakeskuksen neurokirurgit kokeilivat. Kuvassa oikealla neurokirurgian ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Timo Koivisto (KYS Neurokeskus).<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<figure id=\"attachment_343\" aria-describedby=\"caption-attachment-343\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-343\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva6-1024x304.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"223\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva6-1024x304.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva6-300x89.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva6-768x228.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva6.jpg 1763w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-343\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 6. Verisuonimallin ensimm\u00e4inen versio valmistettiin l\u00e4pikuultavan laatikon sis\u00e4lle, tarkoituksena s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kappaleen geometria oikeassa asennossa testausten ajan. Vasemalla tuloste, oikealla 3D-malli.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kokemuksista viisastuneena seuraava versio kokeiltiin ilman laatikkoa, ja pelk\u00e4ll\u00e4 sein\u00e4m\u00e4rakenteella. Polyjet \u2013menetelm\u00e4ll\u00e4 ei voi tulostaa tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, joten verisuoni t\u00e4ytettiin tukimateriaalilla, joka Stratasysin tapauksessa on t\u00e4rkkelyspohjaista. Tukiaineen poistaminen tapahtuu painepesulla, josta johtuen sen poistaminen ei n\u00e4in ohuilla sein\u00e4mill\u00e4 onnistunut ilman, ett\u00e4 kappaleen kest\u00e4vyytt\u00e4 riskerattiin. Se j\u00e4i siis paikoilleen verisuonen sis\u00e4lle.<\/p>\n<p>Kun verisuonen rakennetta kokeiltiin tarttujilla, se repesi. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on kova tukirakenne verisuoniston sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_344\" aria-describedby=\"caption-attachment-344\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-344\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva7-1024x449.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"329\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva7-1024x449.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva7-300x132.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva7-768x337.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva7.jpg 1194w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-344\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 7. Versiot 2 (ontto, tukirakenne sis\u00e4ll\u00e4) ja 3 (kiinte\u00e4, tukirakenteilla)<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kolmannessa versiossa verisuoni tehtiin joustavasta materiaalista t\u00e4ytettyn\u00e4, ja suoniston kokoa hieman kasvatettiin. Samalla testattiin tolppamaisten tukirakenteiden toiminnallisuutta geometrian muodon s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Tulevaisuudessa tavoitteena on valmistaa verisuonet onttoina, ja suunnitelmissa on tutkia my\u00f6s nestekierron lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 todellisen tuntuman parantamiseksi. T\u00e4m\u00e4 on periaatteessa mahdollista jo nyt, mutta vaatii hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 3D-mallin suunnittelussa sill\u00e4 tukirakenteet pit\u00e4\u00e4 suunnitella siten, ett\u00e4 ne saadaan j\u00e4lkik\u00e4teen poistettua.<\/p>\n<p>Seuraavassa versiossa tutkitaan muun p\u00e4\u00e4rakenteen, ml. p\u00e4\u00e4kallo mukaan ottamista, jotta verisuonten operointia voisi harjoitella oikeassa k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_345\" aria-describedby=\"caption-attachment-345\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-345\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva8-1024x356.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"261\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva8-1024x356.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva8-300x104.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva8-768x267.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2018\/12\/2018-12-med-kuva8.jpg 1508w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-345\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 8. Potilaan p\u00e4\u00e4kallo. Vasemmalla DICOM, keskell\u00e4 pintamalli, oikealla jauhepetitekniikalla tulostettu malli<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Antti Alonen<br>\nTKI-asiantuntija<br>\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-style-default\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"194\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2021\/03\/lippulogot-1024x194_2020.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-860\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2021\/03\/lippulogot-1024x194_2020.png 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2021\/03\/lippulogot-1024x194_2020-300x57.png 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-content\/uploads\/sites\/4961\/2021\/03\/lippulogot-1024x194_2020-768x146.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp;3D-tulostuksen k\u00e4ytt\u00f6 anatomisten mallien valmistamiseen sek\u00e4 opetukselliseen ett\u00e4 operatiiviseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on yksi lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen vanhimmista k\u00e4ytt\u00f6kohteista terveysalalla. Niiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t mm. seuraavat 3D-tulostuksen hyv\u00e4t puolet: yksil\u00f6llisyys: jokainen valmistettava malli on erilainen sill\u00e4 jokainen potilas on erilainen hinta-laatusuhde: 3D-tulosteen valmistuskustannus esimerkiksi operointikustannukseen verrattuna on pieni ja valmistetut kappaleet laadukkaita. Lis\u00e4ksi 3D-tulostus saattaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4267,"featured_media":345,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,1],"tags":[5],"class_list":["post-335","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-liva","category-uncategorized","tag-3d-tulostus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4267"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=335"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":984,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/335\/revisions\/984"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}