{"id":359,"date":"2018-12-31T09:29:00","date_gmt":"2018-12-31T09:29:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/?p=359"},"modified":"2021-03-24T12:19:03","modified_gmt":"2021-03-24T12:19:03","slug":"3d-tulostuksen-integrointi-konelan-opetukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/2018\/12\/31\/3d-tulostuksen-integrointi-konelan-opetukseen\/","title":{"rendered":"3D-tulostuksen integrointi konelan opetukseen"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus k\u00e4sittelee 3D-tulostuksen sis\u00e4\u00e4najoa Savonia-ammattikorkeakoulun konealan opetuksen sis\u00e4ll\u00f6ksi. Lis\u00e4\u00e4v\u00e4 valmistus ei varsinaisesti ole mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6 tuotekehityksen saralla, sill\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 3D-tulostettuja kappaleita tehtiin Savoniallakin jo 2000-luvun alussa, muotoilun koulutuksen hankittua ensimm\u00e4inen lasersintraukseen perustuvan 3D-tulostimen (EOS P350). Tuohon aikaan 3D-tulostus kulki pikavalmistuksen nimell\u00e4 ja sen katsottiin soveltuvan tuotannon sijaan l\u00e4hinn\u00e4 prototyyppien valmistukseen. Niinp\u00e4 alkuvuosina 3D-tulostus Savonian sis\u00e4ll\u00e4 palvelikin enimm\u00e4kseen maksullista palvelutoimintaa sek\u00e4 alan tutkimusta, eik\u00e4 levinnyt viel\u00e4 opetukseen muotoilun koulutusta laajemmin.<\/p>\n

Nykyinen konealan opetussuunnitelma, jossa 3D-tulostus on mukana, tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n noin nelisen vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4n vuoden jakso on ollut t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia oppeja ja oivalluksia siit\u00e4, miten 3D-tulostus voisi integroitua osaksi perusopetusta. Ensimm\u00e4inen haaste on ollut saada konetekniikan opettajat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja omaksumaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen merkitys uutena valmistusmenetelm\u00e4n\u00e4. Perinteisempi\u00e4 valmistusmenetelmi\u00e4 (takominen, valaminen, lastuava ty\u00f6st\u00f6, levyty\u00f6t, hitsaus, jne.) on opetettu koneinsin\u00f6\u00f6rikoulutuksessa jo reilut 60 vuotta, joten kaikki opettajat eiv\u00e4t oikein viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tahdo uskoa ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 valmistus on noussut n\u00e4in nopeasti varteenotettavaksi valmistusmenetelm\u00e4ksi perinteisten rinnalle. Opiskelijat tosin ovat olleet huomattavasti ennakkoluulottomampia ja erityisen kiinnostuneita 3D-tulostuksesta. Osalla opiskelijoista onkin jo omat 3D-tulostimet kotona ja siten aiheessa ei ole en\u00e4\u00e4 heille mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4.<\/p>\n

Savonian konealalle 3D-tulostus saapui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 2009 kipsitulostimen (ZCorp Zprinter 450) hankinnan my\u00f6t\u00e4. Kipsitulosteiden k\u00e4ytt\u00f6kohteet ovat kuitenkin rajalliset, jonka lis\u00e4ksi laitteisto osoittautui toiminnaltaan kovin ep\u00e4luotettavaksi joten sit\u00e4 hy\u00f6dynnettiin opetuksessa l\u00e4hinn\u00e4 projektit\u00f6iss\u00e4 ja opinn\u00e4ytet\u00f6iden yhteydess\u00e4. Laitteen toiminnan aikana kipsitulosteita k\u00e4ytettiin pienoismallien lis\u00e4ksi mm. alumiinivalujen ja hiilikuitumuottien valmistamisessa.<\/p>\n

Muutama vuosi kipsitulostimen hankinnan j\u00e4lkeen 3D-tulostinlaitteiden kehityksess\u00e4 tapahtui suuri muutos materiaalin pursotustekniikkaan perustuvien keskeisimpien patenttien rauettua. Avoimen RepRap \u2013 projektin my\u00f6t\u00e4 markkinoille alkoi saapua suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 yksinkertaisia materiaalin pursotukseen perustuvia 3D-tulostimia. Savonialle ensimm\u00e4iset pursotustekniikkaan perustuvat 3D-tulostimet hankittiin 2011 jolloin tavoitteeksi asetettiin tiedon ja kokemuksen ker\u00e4\u00e4minen siit\u00e4, miten 3D-tulostaminen tulee vaikuttamaan mm. kappaleen suunnitteluvaatimuksiin. Hankitut laitteet olivat Solidoodle \u2013laitevalmistajan heikkolaatuisia mutta edullisia tulostimia.<\/p>\n

Konkreettisesti 3D-tulostus saapui konealalle kuitenkin vasta ALVO-projektin my\u00f6t\u00e4 2015- vuoden alkupuolella, jolloin l\u00e4hdettiin kartoittamaan ja suunnittelemaan 3D-tulostusymp\u00e4rist\u00f6n luomista Savonialle. ALVO-hankkeen pienen investointiosuuden my\u00f6t\u00e4 laitekanta laajeni kolmella uudella tulostimella.<\/p>\n

\"\"
Kuva 1. Hankittuja 3D-tulostimia vuodelta 2015<\/figcaption><\/figure>\n

Konetekniikan koulutuksessa opiskelijoiden ensimm\u00e4inen konkreettinen kosketus 3D-tulostamiseen tulee ensimm\u00e4isen vuoden syksyn aikana \u201dvalmistustekniikka 1\u201d -opintojaksolla. T\u00e4m\u00e4n opintojakson my\u00f6t\u00e4 opiskelijat saavat melko hyv\u00e4n perustietouden lis\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 valmistuksesta, tulostusprosesseista, tulostusmateriaaleista, tarvittavista ohjelmistoista ja erilaisista sovelluksista, joissa 3d-tulostusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi opintojaksoon sis\u00e4ltyy laboratorioharjoitukset, joissa kaikki opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tulostamaan itse suunnittelemiaan kappaleita.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen syksyn aikana konetekniikan opetussuunnitelmaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s \u201d3D-mallinnus\u201d, \u201dtekninen piirt\u00e4minen\u201d ja \u201dmateriaalitekniikka 1.\u201d -opintojaksot, jotka \u201dvalmistustekniikka 1\u201d:sen my\u00f6t\u00e4 tukevat lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen osaamistavoitteita. Varsinkin 3D-mallinnuksen opintojakso linkittyy eritt\u00e4in tiiviisti 3D-tulostamiseen, koska tulostettavat kappaleet t\u00e4ytyy luonnollisesti ensiksi mallintaa \/ luoda geometria, jota tulostetaan. Tekninen piirt\u00e4minen puolestaan lis\u00e4\u00e4 opiskelijoiden ymm\u00e4rryst\u00e4 mm. valmistusdokumentaatiosta, valmistustoleransseista, pinnanlaadusta ja valmistusteknisist\u00e4 vaatimuksista. Materiaalitekniikan opintojakso puolestaan tuo tarvittavan materiaaliteknisen osaamisen. Tavoitteena on ensimm\u00e4isen syksyn aikana saada konetekniikan opiskelijoille perusvalmiudet ja \u2013osaaminen 3D-mallinnukseen, tekniseen piirt\u00e4miseen, konealan valmistusmenetelmiin, materiaalitekniikkaan sek\u00e4 etenkin 3D-tulostukseen. T\u00e4m\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n saamaan aikaiseksi yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelua sopivassa suhteessa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen opiskeluvuoden kev\u00e4tlukukaudella 3D-tulostus aukeaa eritt\u00e4in konkreettisesti konetekniikan opiskelijoille orientaatioprojektin my\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 opintojaksossa opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ensimm\u00e4isen kerran kosketuksiin todellisen tuotekehitysprojektin prosessiin. Opintojakson tavoitteena on ideoida, suunnitella, valmistaa ja testata todellinen laite, jossa on mukana liikkuvia osia, elektroniikkaa ja joku mekanismi, johon laitteen toiminta perustuu. Osa laitteen komponenteista valmistetaan 3D-tulostamalla lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen laboratoriossa. Aiheina kyseisell\u00e4 opintojaksolla on ollut mm. h\u00f6yrykone, vesipumppu, kuumailmapallo, 3D-tulostin, drone sek\u00e4 laite, jonka liikett\u00e4 tuottavana mekanismina on maltan risti.<\/p>\n

Orientaatioprojektin toteutus my\u00f6t\u00e4ilee kansainv\u00e4list\u00e4 CDIO (Concieve, Design, Implement ja Operate) pedagogista mallia, joka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useissa teknisiss\u00e4 yliopistoissa ymp\u00e4ri maapallon. Savonian konetekniikka onkin leikkimielisesti nimennyt orientaatioprojektin CDIO mallin ns. AFTT (Ass Forward To Tree) menetelm\u00e4ksi, koska siin\u00e4 ei varsinaisesti opeta projektinhallintaa ensimm\u00e4isen vuoden aikana.<\/p>\n

N\u00e4inollen opiskelijaryhm\u00e4t joutuvat tutustumaan tuotekehitykseen hieman \u201dperse edell\u00e4 puuhun\u201d menetelm\u00e4ll\u00e4. Niin kuin kaikissa erilaisissa pedagogissa malleissa, orientaatioprojektin oppimistulokset vaihtelevat erityyppisill\u00e4 opiskelijoilla. Jotkut opiskelijat innostuvat suuresti ja kokevat oppineensa valtavasti kun taas jotkut ovat \u201dpihalla kuin lumiukot\u201d opintojakson aikana. Kyseinen opintojakso on hioutunut vuosien saatossa ja olemme todenneet, ett\u00e4 projektin aiheella on suuri merkitys opiskelijoiden motivaatiossa vied\u00e4 projekti l\u00e4pi alusta loppuun. Tavoitteena on vied\u00e4 konkreettinen tuotekehitysprojekti l\u00e4pi ideasta protoyypiksi hy\u00f6dynt\u00e4en CAD \u2013 CAM ohjelmistoja ja eri valmistusmenetelmi\u00e4, mukaanlukien 3D-tulostus.<\/p>\n

CDIO:n pedagogiseen menetelm\u00e4\u00e4n voi tutustua paremmin seuraavan webbilinkin kautta: www.cdio.org<\/a>.<\/p>\n

Savonian konealan orientaatioprojektin CDIO mallia voidaan kuvailla seuraavasti:<\/p>\n

C (concieve) <\/strong>vaiheessa opiskelijat ideoivat ja luonnostelevat n. 4 \u2013 5 hl\u00f6n ryhmiss\u00e4 annetun projektin teeman mukaisia konsepteja. Esimerkiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 orientaatioprojektin teemana oli drone -lennokki, jolle tuli keksi\u00e4 joku hy\u00f6dyllinen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus. Opiskelijat keksiv\u00e4t useita eri variaatiota dronen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, esim. ambulanssidrone, l\u00e4\u00e4kekuljetusdrone, tavaroiden kuljetusdrone ja h\u00e4lytysdrone.<\/p>\n

D (design)<\/strong> vaiheessa opiskelijaryhmien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on suunnitella valitun konseptin mukainen tuote. Suunnitteluvaihe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tuotteen komponenttien ja kokoonpanon 3D-mallinnuksen SolidWorks-ohjelmalla, valmistuspiirustusten laatimisen, osaluettelon materiaalivalintoineen sek\u00e4 valmistustoleranssien m\u00e4\u00e4rittelyt. Suunnittelussa opiskelijoiden tulee ottaa huomioon eri valmistusmenetelmien mahdollisuudet, rajoitteet ja valmistustoleranssit siten, ett\u00e4 kappaleet ovat valmistettavissa ja lopputuote kokoonpantavissa.<\/p>\n

\"\"
Kuva 2. Esimerkkej\u00e4 droneprojektin vaiheiden tuloksista: luonnosteluvaihe, 3D-CAD mallinnettu versio (Solidworks)<\/figcaption><\/figure>\n

I (implement) <\/strong>vaiheessa alkaa prototyyppien rakentaminen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa siirryt\u00e4\u00e4n valmistustekniikan laboratoriotiloihin valmistamaan suunniteltujen laitteiden komponentteja. Suuri osa valmistettavista kappaleista on mahdollista valmistaa 3D-tulostamalla, jolloin tiedostot tallennetaan SolidWorksist\u00e4 STL-formaattiin tulostusta varten. Tulostuksessa opiskelijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa pursottavia filamenttitulostimia. Filamenttimateriaalina on yleisimmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 PLA, sill\u00e4 se on tulostettavuudeltaan helppoa eik\u00e4 siit\u00e4 aiheudu juurikaan hiukkasp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tai hajuhaittoja tulostuksen aikana.<\/p>\n

\"\"
Kuva 3. Esimerkki droneprojektin osien 3D-tulostuksesta<\/figcaption><\/figure>\n

Osien valmistuksen j\u00e4lkeen opiskelijat kasaavat prototyypit ja siirtyv\u00e4t sen j\u00e4lkeen projektin viimeiseen vaiheeseen (O).<\/p>\n

(O) operate<\/strong> on orientaatioprojektin viimeinen vaihe, jossa opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t testaamaan ja esittelem\u00e4\u00e4n valmiita prototyyppej\u00e4ns\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 kaikkien ryhmien dronet saatiin lent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"
Kuva 4. Esimerkkej\u00e4 valmiista tuotoksista<\/figcaption><\/figure>\n

Ensimm\u00e4isen vuoden j\u00e4lkeen konealan opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n 3D-tulostuksen osaamistaan seuraavan kerran 2. vuoden kev\u00e4\u00e4n tki-projekti -opintojakson my\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 opintojaksossa toteutetaan yrityksilt\u00e4 tulevia tuotekehitysaiheita viem\u00e4ll\u00e4 valtaosa uusista ideoista pienoismalleiksi, prototyypeiksi, mock-up malleiksi, jne.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n opintojaksoon tulevat mukaan my\u00f6s Savonian liiketalouden ja muotoilun opiskelijat ja he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n monialaisissa projektiryhmiss\u00e4 koko kev\u00e4\u00e4n ajan. Kahden viimeisen vuoden ajan olemme vieneet kaikki 2. vuosikurssin opiskelijat Tampereen alihankintamessuille, jossa opiskelijoilla on ensimm\u00e4inen tki-projektin teht\u00e4v\u00e4: etsi\u00e4 kev\u00e4\u00e4n projektin aiheita ja k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viidell\u00e4 osastolla tutustumassa teknologiateollisuuden alihankintatoimintoihin. Alihankintamessuilla alkaa vuosi vuodelta n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s konkreettisemmin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen ymp\u00e4rill\u00e4 toimivia yrityksi\u00e4.<\/p>\n

Konetekniikan kolmannen ja viimeisen vuoden aikana lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen osaaminen syvenee viel\u00e4 joidenkin opintojaksojen (materiaalitekniikka 2, valmistettavuus, valmistusmenetelm\u00e4t ja valinnainen AM-opintojakso) my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa ty\u00f6harjoittelusta 3D-tulostuslaboratoriossa ja tehd\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n 3d-tulostukseen liittyv\u00e4\u00e4 aihetta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voidaan todeta, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 valmistus \/ 3D-tulostus on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen Savonian konetekniikan opetukseen ja tki-toimintaan. Tavoitteena on my\u00f6s saada aiheeseen liittyv\u00e4 opetus laajenemaan muille aloille Savoniassa, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoat 3D-tulostusta laajemmin opetuksessa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t koulutusalat ovat muotoilu ja koneala. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 pohjaty\u00f6t\u00e4 on tehty LIVA (Lis\u00e4\u00e4v\u00e4 Valmistus Pohjois-Savossa) hankkeessa valmistelemalla mm. vapaasti valittavia 3D-tulostuksen \u201dnon-stop\u201d \u2013opetuskokonaisuuksia, jotka tulevat kaikkien Savonian opiskelijoiden ja t\u00e4ydennyskoulutuksen hy\u00f6dynnett\u00e4viksi. Non-stop \u2013termill\u00e4 tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kurssit tulevat olemaan auki jatkuvasti, joten niit\u00e4 voi suorittaa milloin tahansa. P\u00e4\u00e4osa kurssien teoriapuolesta suoritetaan moodle- ymp\u00e4rist\u00f6n kautta, ja niihin liittyvi\u00e4 harjoitust\u00f6it\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 suorittamassa Savonian 3D-tulostuslaboratoriossa itselle parhaiten sopivana ajankohtana.<\/p>\n

Savonian 3D-tulostuslaboratorion osalta edess\u00e4 on suuri askel eteenp\u00e4in vastik\u00e4\u00e4n k\u00e4ynnistyneen investointi & kehityshankkeen sek\u00e4 l\u00e4hivuosina tapahtuvan Savilahden kampukseen siirtymisen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n hetken suunnitelmien mukaan 3D-tulostuslaboratorio tullaan jakamaan kahteen osaan: yleisesti avoimena olevaan laboratoriotilaan sek\u00e4 suljetumpaan, ns. \u201dtki\u201d \u2013puoleen, jossa laitteita p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vain henkil\u00f6kunnan opastuksella ja valvonnassa. Avoimeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuleva laboratoriotila saatetaan jopa sijoittaa uuden kampuksen \u201dsyd\u00e4meen\u201d, jolloin laboratoriotila on helposti saavutettavissa ja tekeminen n\u00e4kyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka laitteet jaetaankin fyysisesti kahteen tilaan, sijaitsevat ne kuitenkin saman kampuksen sis\u00e4ll\u00e4 vain joidenkin minuuttien k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan. Taustalla on paitsi laitteiden ja materiaalien hankinta- ja k\u00e4ytt\u00f6kustannukset my\u00f6s oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 korostuva k\u00e4ytt\u00f6turvallisuustarve. Esimerkiksi metallin 3D-tulostuslaitteiden ja niiden materiaalien turvallinen k\u00e4ytt\u00f6 vaatii tiettyj\u00e4 pakollisia suojatoimenpiteit\u00e4, joten niiden sijoittaminen avoimeen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ei tule olemaan mahdollista. Toisaalta taas valtaosa 3D-tulostuslaitteista on riitt\u00e4v\u00e4n turvallisia ja helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4, joten ne voivat olla opiskelijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kunhan laitteiden k\u00e4ytt\u00f6koulutus on suoritettu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Anssi Suhonen
\nKonetekniikan Lehtori
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

Antti Alonen
\nTKI-asiantuntija
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus k\u00e4sittelee 3D-tulostuksen sis\u00e4\u00e4najoa Savonia-ammattikorkeakoulun konealan opetuksen sis\u00e4ll\u00f6ksi. Lis\u00e4\u00e4v\u00e4 valmistus ei varsinaisesti ole mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6 tuotekehityksen saralla, sill\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 3D-tulostettuja kappaleita tehtiin Savoniallakin jo 2000-luvun alussa, muotoilun koulutuksen hankittua ensimm\u00e4inen lasersintraukseen perustuvan 3D-tulostimen (EOS P350). Tuohon aikaan 3D-tulostus kulki pikavalmistuksen nimell\u00e4 ja sen katsottiin soveltuvan tuotannon sijaan l\u00e4hinn\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4267,"featured_media":363,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,1],"tags":[5,26],"class_list":["post-359","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-liva","category-uncategorized","tag-3d-tulostus","tag-opetus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4267"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=359"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":983,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/359\/revisions\/983"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/3dtulostus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}