Matkailun ja majoituspalvelut

Tässä portfoliossa käyn läpi oppituntien aikana käytyjä faktatietoja matkailusta, kerron omia ajatuksia aiheesta ja tuon ilmi oivalluksiani. 

Johdanto 

Olen valmistunut ammattikoulusta kokiksi ja tutkintoni nimi on ravintola- majoitus- ja catering-alan perustutkinto. Kuitenkaan koulutuksesta ei minulle jäänyt mieleen yhtäkään majoitus-/ matkailupuolen aihetta.  

Tulevaisuudessa näen työni olevan vahvasti yhteydessä turismin kanssa. Unelmoin omasta yrityksestä lapissa ja haluaisin tuottaa elämyksiä niin suomalaiselle kuin ulkomaalaisellekin asiakkaalle. Uskon tulevaisuudessa lapin turismin räjähtävän käsiin ja silloin haluan olla paikalla tuottamassa palveluita.  

Seurasin kaksi vuotta kahden ravintolayrittäjän meininkiä työskennellessäni heille ja en enää oikeastaan ole varma haluanko edes yrittäjäksi. Homma vaikuttaa sen verran raskaalta ja kokopäiväiseltä, että pitää vielä miettiä. En myöskään tiedä yrittäjyydestä tai matkailusta ainakaan näin teoreettisesti paljoakaan, joten on hyvä opiskella vähän ensin.  

Tässä osiossa portfoliotani käyn siis läpi matkailun perusteiden tuntisisältöjä, tuon esiin omia kokemuksia ja mietteitä aiheista. Haluan myös lisätä kuvia omilta matkoiltani kerronnan väleihin piristämää tekstiä ja muutenkin koska ne ovat mielestäni hauskoja. 

• 

Mitä on matkailu ja matkustaminen? 

Ensimmäisillä matkailun ja majoituspalvelujen tunneilla kävimme läpi matkailun historiaa ja sen peruskäsitteitä. Matkailua voidaan määritellä virkkeellä; “Matkailuun liittyy aina matkustamista, mutta kaikki matkustaminen ei ole matkailua”(Matkailun perusteet 2021.) Minun aivonihan ei tällaista monimutkaisuutta osaa prosessoida, mutta tärkeintä oli mielestäni kuitenkin ymmärtää se, että; “Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa” (Matkailun perusteet 2021.) 

Monille matkailu tarkoittaa lomaa etelässä, toinen matkustaa työn perässä. Matkailijatyyppejä voidaan jaotella moneen suuntaan ja eri tavoilla. Mieleeni oppitunneiltamme keskeisimpänä jäi Leiperin matkailusysteemi. “Sama maantieteellinen alue tai paikka voi olla yhtä aikaan sekä lähtö- että kohdealue” (Matkailun perusteet 2021.) 

Kun kyseessä on matkailun maantieteellinen jaottelu tarkoitta kansainvälinen matkailu suomalaisten matkailua ulkomaille, mutta myös ulkomaisten matkailua suomeen. Maan sisäinen matkailu on suomalaisen ja ulkomaisten matkailua Suomessa, mutta kansallinen matkailu on suomalaisten matkailua kotimaassa sekä ulkomailla (Verhelä 2021). 

Vanhoista valtakunnista 2020-luvulle 

Ennen en edes osannut ajatella matkailua syvemmin. Sanasta matkailu mieleeni lähinnä juolahti kuva nelihenkisestä perheestä matkalaukkujen kera aurinkovarjon alla. 

• 

Oikeasti matkailulla on todella pitkä historia. Vanhojen valtakuntien aikaan 1000 vuotta eKr. syitä liikkumiseen olivat vaarojen pakeneminen ja ravinnon etsiminen. Ihmisen uteliasuuden vuoksi liikkuminen alkoi kehittymään. Tieverkostojen ja erilaisten ihmisen keksimien kulkuvälineiden myötä ihmiset alkoivat matkustamaan. Muun muassa pyhiinvaellukset ja kaupankäynti olivat syitä matkustamiseen.  

1950-luvulla lentoliikenteen kehittymisen myötä alkoi modernin matkailun aikakausi. Palveluita ja aktiviteetteja alettiin kehittämään. Myös kuuluisat etelänmatkat yleistyivät 1960-luvulla, mutta aluksi vain rikkailla oli varaa näihin hupeihin. Kuitenkin hintoja älyttiin pian laskea alas, jotta tavallinenkin kansa pystyisi matkustamaa ja saataisiin enemmän asiakkaita.

 

On hauska huomata kuinka historia toistaa itseään. Voimme esimerkiksi verrata kreikkalaisten urheilutapahtumia Olympialaisiin tai ruttopandemiaa tämän päivän koronaviirukseen. 

• 

2000-luvun digitalisaatio on tuonut meille lukemattomat mahdollisuudet ja hyödyt myös matkailussa. Internet ja sosiaalinen media antaa meille joka päivä paljon uutta tietoa maailmasta. Lukuisat eri sovellukset sekä nettisivut ovat tehneet matkustamisen, majoituksen ja kohteessa olevien palveluiden käytön meille helpoksi. Lisääntynyt tieto eri maiden kulttuureista sekä maantieteellisistä sijainneista ovat tuoneet meille paljon turvallisuuden tuntua ja saaneet ihmiset lähtemään reissuun helpommin. 

Mielestäni on hienoa, kuinka voimme aamulla herätessämme katsoa tietyn paikan sään ja päättää sen perusteella lähdemmekö sinne tänään. On myös hienoa nähdä, kuinka liikkuminen on kehittynyt siihen pisteeseen, että aika ei ole esteenä viikon etelänloman reissulle. 

Vaikka matkustaminen ja turismi ylikuormittaakin maapalloamme surullisen paljon mielestäni liikkuminen ei saa loppua. On todella tärkeää nähdä uusia kohteita ja niiden kulttuureita. Se antaa ihmiselle ymmärrystä toisen ihmisen erilaisuudesta sekä rikkoo ennakkoluuloja. Muistan ikuisesti, kun palasin kuukauden vaihtojaksolta Venäjän Pietarista ja ennakkoluulot oli rikottu täysin. Lapsuudesta asti muodostunut tietty mielikuva venäläisistä ihmisistä on nyt täysin erilainen.  

Asiakkaiden tyytyväisyys on alalla työskentelevien elanto 

(Toimiala ja matkailuelinkeino) 

Matkailu on ja tulee olemaan monelle meistä elinkeino. Opiskelemme matkailua koska meidän on ymmärrettävä asiakkaidemme tarpeet. Kun kohderyhmä ja sen piirteet ovat tiedossa voimme tuottaa heille sopivia palveluita ja näin edespäin kehittää niitä.  

Matkailuala pitää sisällään paljon sidosryhmiin kuuluvia palveluita, joita tarvitaan, että matka onnistuisi. Esimerkiksi kuljetus- ja liikenne palvelut, matkan järjestäjät, myynti- ja jakelukanavat sekä ravitsemistoiminta. Näiden erilaisten yritysten sekä toimialojen kokonaisuus muodostaa matkailuklusterin. Klusteri tarkoittaa sitä, että nämä toimijat ovat vuorovaikutuksellisesti sidonnaisissa toisissaan ja tekevät vahvasti yhteistyötä yhteisen tuloksen takaamiseksi.  

Olen jo aikaisemmin puhunut portfoliossani matkailun sosiaalisista hyödyistä ja sen merkityksestä yhteiskuntaan. Matkailulla on myös suuri merkitys maailman ja Suomen talouteen. Matkailutoimialat muodostavat 2,7 % Suomen bruttokansantuotteesta (Visit Finland.)  

Modernin matkailun myötä on matkailusta tullut kansallisesti merkittävä vientitoimiala. Etenkin turismilla on paljon vaikutusta teollistumiseen ja työllistymiseen. 

Vuonna 2018 matkailu työllisti Suomessa yli 142 100 työntekijää. Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2018 oli 5,4 miljardia euroa. Muihin teollisuudenaloihin verrattuna matkailu on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus (Visit Finland). 

Tämän osion lopussa haluan pohtia artikkelin otsikkoa ja sen merkitystä. 

Koen tämän oppimisalueen olevan vaikein osakokonaisuus tulevaisuuden työelämässä. Kun halutaan toteuttaa toimiva tuote asiakkaalle, on yrityksen sisäisien toimenpiteiden hallinta haastavaa.  

Asiakkaan näkökulmasta ajateltuna on hänen ensin tiedettävä tuotteen ominaisuudet, sekä edut ja hyödyt. Kun asiakas tuntee tuotteen arvon ja pitää sitä hyvänä, hän haluaa ostaa sen (toiminta). Asiakas käyttää tuotetta ja suosittelee sitä muille. 

Matkailijatyypit 

Matkailualalla asiakkaat jaetaan tavallisesti kahteen suurempaan segmenttiin, jotka ovat vapaa-ajanmatkustajat ja liikematkustajat. Viikolla 5 opiskelimme lisää matkailijatyypeistä. Olen käynyt portfoliossani jo läpi peruskäsitteitä matkailusta, siihen tarvittavista asioista ja erilaisista kohderyhmistä, mutta tässä artikkelissa käyn läpi eri matkailijatypologioita. Typologia tarkoittaa luokittelujärjestelmää, jonka mukaisesti jonkin tieteenalan ilmiöitä lajitellaan niiden ominaisuuksien perusteella tyypeiksi (Wikipedia 2020.) 

Kuten varmasti monella meistä, minullakin on ollut aina omanlainen käsitys erilaisista matkailijatyypeistä. Maailma on täynnä erilaisia matkailijoita ja syitä matkailulle. Minulle mieleen muistuvimpia syitä matkailulle ovat olleet kilpaurheilu, rentoutuminen ja opiskelu. Parhaimpia muistoja omistan ex tempore -tyylillä toteutetuilta matkoilta, joita ei ole alun perin kummemmin suunnitellut.  

Matkailija typologioita voidaan kuvat kovilla ja pehmeillä tekijöillä (Matkailun perusteet 2021.) Kovat tekijät kuvaillaan selkeästi mittavilla tekijöillä, joihin kuuluu muun muassa: 

Pehmeiden tekijöiden pohjana ovat taas sosiaaliset ja psykologiset tekijät. Nämä typologiat esittävät matkailijat erilaisina henkilöinä ja taustalla olevien henkilöiden kokemukset ja periaatteet. Tämä luokittelu kertoo, miten matkailija matkoillaan käyttäytyy. 

Muita erilaisia luokittelutapoja, joihin tutustuimme tunneilla, olivat eri tutkijoiden muodostamia ajattelutapoja matkailijoista.  

Pääsin ryhmään, jossa tutustuimme Stanley Plogin ajattelutapaan psykograafisista matkailijatyypeistä. Psykografian peruskäsitys on, että tietty arvomaailma ja elämäntyyli saavat ihmiset valitsemaan tietyn tyyppisiä tuotteita (Matkailun perusteet 2021.) Nämä matkailijat jaetaan 3 eri luokkaan, jotka ovat: 

Nykypäivän eri matkailijatyyppejä voi muun muassa olla Instagram-matkailija, jolle on ominaista matkustaa paikkaan, jossa saa otettuja upeita kuvia kyseiseen sosiaalisenmedian palveluun. Olen myös törmännyt useampaan tubettajaan, joiden ammatti on tehdä videoita eripuolilta maapalloa ja tutustua paikalliseen kulttuuriin. Omaa tulevaisuuden uraani ajattelen ei kuulosta yhtään hullummalta ammatilta.  

Myös muita trendikkäitä matkailijatyyppejä tänä päivänä on esimerkiksi pimeää turismia harrastavat. Tämän periaatteena on matkustaa pelottaviin ja synkkiin paikkoihin, joissa vahvasti osana kuolema tai tragedia. Yksi uusimpia ja ehkä jopa comebackin tehnyt trendi on vanlife -matkailu, jossa matkustaja elää pakettiautossa. Kyse voi tässä kohtaa mielestäni olla joko elämän- tai matkailutavasta. Itsestäni tämä kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta matkailumuodolta, jota ehdottomasti haluaisin kokeilla. 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, on maailma täynnä erilaisia matkailijoita ja uusia muotoja matkustaa syntyy koko ajan. Pandemian rauhoittuessa uskon matkailun suosion kasvavan entisestä enemmän. Arvoja kuten käsityöt, ilmastoystävällisyys ja ihmiseltä ihmiselle tulee mielestäni olemaan avainsanoja tulevaisuuden matkailussa. Teknologian kehityksellä tulee myös olemaan suuri osuus tulevaisuuden matkailun eri muodoissa. 

Omaan muutamia hulluja ajatuksia tulevaisuuden matkustamisesta. Toivon ja uskon tulevaisuudessa VR:n mainostavan matkojaan tyylillä: “Nyt KPO-HKI vain 30 minuuttia”. Olisi myös hauskaa, jos NASA ilmailu- ja avaruushallintovirastosta tulisi tulevaisuudessa myös matkailun toimiala ja avaruusmatkailusta tulisi arkipäiväistä. 

Matkailutuote 

Matkailutuote sisältää useita kohteen eri tuotteita. Kaikki palvelut, tapahtumat ja kokemukset, jotka sisältyvät aina ostopäätöksestä sekä matkan aikana, kotoa lähdettyä ja kotiin palattua. Matkailutuote on kerroksista muodostuva kokonaisuus. Eri tasoissa asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden kanssa. Näin syntyy asiakkaalle kokemus kokonaistuotteesta (Verhelä. P Matkailunmaailma). 

Matkailutuotetta voidaan määritellä monella eri tavalla. Se voi esimerkiksi olla: 

Yksittäisiä palveluita 

• Kuljetus 
• Majoitus 
• Ohjelmapalvelut 

Palvelupaketti, valmismatka tai matkapalvelujen yhdistelmä 

• Kuljetus liikennevälineellä 
• Majoituspalvelut 
• Ravitsemuspalvelut 
• Ohjelmapalvelut 

Mielestäni hyvä esimerkki matkailutuotteesta on matkailukeskukset (Tahko, Kalajoen hiekat), joissa lomakeskus kokonaisuutena on tuote. Hyvän tuotteen lomakeskuksessa tekee toisiin sidoksissa olevat palvelut ja hyvin perehdytetty henkilökunta. Opin tunneillamme että, hyvä ajatusmalli henkilökunnalle matkailukeskuksissa, jotka omaavat monia eri palveluita alueellaan on: “Kaikki vieraat lomakeskuksessamme ovat kaikkien meidän yhteisiä asiakkaitamme”. Haluan tällä korostaa sidonnaisissa olevien palveluiden ja yritysten yhteistyötä, sillä ilman tätä niin sanottua vieraanvaraisuutta nämä eri palvelut ja yritykset eivät tulisi toimeen.  

Jakelukanavat 

Jakelukanavien suurin merkitys on myydä oikea tuote, oikealla hinnalla, oikealle ihmiselle ja oikeaan aikaan.  

Jakelukanavat ovat tulleet suureksi osaksi hotellien ja muiden matkailupalveluiden myyntiä kehittyneen tiedonsiirron avulla. Matkailussa ne tarkoittavat erilaisia kanavia, joista voidaan ostaa matkailuun liittyviä palveluita muun muassa lentoja.  

Esimerkkejä jakelukanavista ovat: 

• Matkanjärjestäjät 
• Matkatoimistot 
• Varaamot 
• Liikenneyhtiöt 
• Alueelliset- ja paikalliset matkailu organisaatiot 
• Elektroniset jakelutiet 

Hotellien jakeluteinä vielä 1960-luvulla toimivat puhelin, sähkeet, sekä posti (Memmun opetusmateriaalit.) Tänä päivänä internet mahdollistaa uudenlaisissa eri jakelukanavoissa eri palveluiden vertailemisen ja näin asiakkaan on helpompi valita minkä palvelun hän ostaa.  

Miten palvelu saadaan asiakkaalle ja asiakas palvelun luo? 

Asiakkaan kiinnostuessa matkasta, on ensimmäinen vaihe tuotteen etsiminen. Asiakas siis tulee ensimmäisenä etsimään tuotettaan netistä. Jos palvelua/ tuotetta ei netistä helposti löydy, ei sitä silloin ole olemassa. Tämän takia on tärkeää, että jokaisen, niin majoituspaikan kuin liikenneyhtiöidenkin on oltava osana jotakin jakelukanavaa, jotta löydettävyys on asiakkaalle helppoa.  

Yleisimpiä matkailualan jakelukanavia ovat muun muassa Trivago ja Momondo. Nämä toimijat ovat ulkoisia jakelukanavia, jotka käyttävät paljon rahaa sivustoidensa markkinointiin. Kun asiakas ostaa tätä kautta tuotteensa joutuu yritys maksamaan komission tälle ulkoiselle toimijalle. Kun taas oman yhtiön nettisivut ovat sisäisiä jakelukanavia ja tätä kautta tuotteen ostojen myyntitulo tulee suoraan omalle yhtiölle eikä silloin tarvitse maksaa komissio kustannusta.  

On myös muistettava, että eri jakelukanavilla ovat eri asiakaskunnat. Tämän avulla jakelukanavissa tapahtuva myynti voidaan joko kohdistaa tietylle asiakasryhmälle tai mahdollisimman monelle asiakaskunnalle riippuen yrityksen tavoitteista.  

Matkailukohteet ja vetovoima tekijät 

Matkailukohde on tietty rajattu maantieteellinen alue. Se voi olla myös joku tunne tai fiilis. Nämä alueet sisältävät palveluita ja matkailijat odottavat saavansa sieltä kokemuksia. Matkailukohde voi olla jokin yksittäinen paikka esimerkiksi lomakeskus, mutta se voi olla myös vaikka jokin matkailu alue tai vaikka kaupunki.  

Jotta ihminen haluaisi matkustaa johonkin tiettyyn kohteeseen tarvitaan matkailuattraktio eli vetovoimatekijä. Vetovoimana voi toimia luonto, historia, kulttuuri ja esimerkiksi erilaiset tapahtumat. Muita yleisiä vetovoimatekijöitä on esimerkiksi ilmasto: > Halutaan kylmästä lämpimään. 

Attraktiot lajitellaan kolmeen eri ryhmään.  

1. Primäärinen attraktio eli matkailijan pääsijainen kohde, jossa viivytään useampi päivä. Ovat useasti matkailukeskuksia esimerkiksi Levi. 

2. Sekundäärinen attraktio eli toissijainen kohde, jossa matkailija yleensä vain pysähtyy tai vierailee matkansa aikana esimerkiksi huoltoasemat tai pääsijaisen kohteen läheisyydessä sijaitseva kaupunki.  

3. Kohde attraktio eli jonkinlainen fyysinen paikka, joka usein sisältää jonkinlaisen tapahtuman esimerkiksi festarit tai markkinat. 

Vetovoimatekijät Suomessa 

Matkailu strategian tavoittelussa suomikuvassa ilmenee neljän c:n Suomen vetovoimatekijät, jotka ovat: 

• Credible = matkailu-Suomi on luotettava 
• Contrasts = Suomessa on myönteisiä vastakohtia (Myös hiljaisuutta, että kaupungin vilinää) 
• Creative = Suomalaisessa matkailussa ja elämänmenossa on luovuutta 

• Cool = matkailu-Suomi on kiva, rento, ajan hermolla, puhdas ja raikas 

Näillä neljällä eri teemalla markkinoidaan Suomesta kiinnostaneille matkailijoille Visit Finlandin sivuilla.  

Suomi on pieni maa ja sisältää paljon erilaisuutta (erilaista maisemaa, maaseutua ja kaupunkeja). Suomen suurimpia vetovoimatekijöitä ovat: Luonto, turvallisuus, pohjoinen sijainti, huippu design, huippu arkkitehtuuri, pieni valtio, pohjoinen sijainti ja politiikka.   

Turvallisuus 

Tämä osio sisältää turvallisuus asiaa!  

Markkinat vaativat turvallisuutta, sillä se on perusarvo ihmisille. Se on myös osa laatua. Asiakas siis odottaa, että palvelut ovat turvallisia. Niin odottaa myös työntekijät, yrittäjä ja muu lähiyhteisö. Turvallisuus on siis moniulotteinen aihe ja sitä voidaan luokitella. 

1. Sisäinen turvallisuus 

• Yhteiskunnallinen hyvinvointi 
• Alueiden ja arjen turvallisuus 
• Viranomaisresurssit 
• Rikollisuus 

2. Matkailun turvallisuus  

• Asiakas 
• Työntekijä 
• Matkailukeskus 

• Liikenne ja kuljetus 

3. Ulkoinen turvallisuusympäristö 

• Pandemiat 
• Sodat & Terrorismi 

• Kansainvälinen rikollisuus 
• Onnettomuudet 
• Ilmastonmuutos 

Palvelun turvallisuus 

Aina kun jotakin erikoista tapahtuu (esimerkiksi terrorismia tai onnettomuuksia), vaikuttaa se tuotteen kysyntään. Palvelun turvallisuuteen vaikuttaa paljon esimerkiksi erilaisten ihmisten asenteet ja toiminta. Muita vaikuttavia asioita on muun muassa palvelua ohjaavat, henkilöt, muut asiakkaat, toimintaympäristö, kalusto välineet ja varusteet, sekä turvallisuus suunnittelu. 

Turvallisuuden tulisi olla kokemuksellista, tiedostettua ja näkyvää. On olemassa erilaisia turvallisuuksia ja turvallisuuden tunteita, joihin taas vaikuttaa henkilön omat kokemukset. Turvallisuuksia voi jaotella: 

• Tekninen turvallisuus tarkoittaa toiminnan turvallisuutta 
• Psykologinen turvallisuus tarkoittaa kokemuksellista turvallisuutta 

• Sosiaalinen turvallisuus tarkoittaa henkilön elämäntilanteen turvallisuutta 

Lainsäädäntö 

Kaikkien palveluiden tulee olla jokaisessa vaiheessa asiakkaalle turvallisia. Palvelutarjoalla on oltava tiedonanto velvollisuus sekä turvallisuussuunnitelma. Lainsäädäntöä ohjaaviin normeihin kuuluu kuluttajansuoja-, kokoontumis- ja järjestely-, liikenne-, ympäristö-, vahinkokorvaus- ja työturvallisuussäädökset. (Verhelä 2021) Aika kattava kokonaisuus, jotka on tärkeä olla tiedossa, jokaisella työntekijällä, sillä jonkun sattuessa se pitää osata hoitaa.  

Majoitusmuodot 

Tässä vaiheessa portfoliota menemme majoitus puolen aiheisiin. Käyn muun muassa läpi erilaisia majoitusmuotoja ja niille tyypillisiä piirteitä. Yhtenä tärkeimmistä aiheista käyn läpi vastuullista ja kestävää matkailua sekä myös hieman aihetta ketjuhotelleista. Käytän edelleen tiedonlähteinä omia muistiinpanojani sekä tuntimateriaaleja.  

Majoitus tapa eli tässä tapauksessa muoto viittaa majoittumis- tilaan.

 Tutkimuskirjallisuudessa majoitusmuodot luokitellaan accomodation eli hotellit. Kaikki muut muodot ovat supplementary accomodation tai decondary accomodation. Majoitustilastoissa majoitusliikkeiden yöpymiset on taas jaettu majoitustavan mukaan huoneisiin/mökkeihin, matkailuvaunuihin ja telttoihin/muihin majoitustapoihin. Haluan tässä vaiheessa tuoda esille muutamia majoitusmuotoja ja omia kokemuksiani näissä yöpyneenä. 

Hotellit  

Hotellit ovat paikkoja, jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta maksua vastaan. Sen palveluihin kuuluu yleensä oma huone, jossa on sänky, WC, suihku ja muita lisäpalveluita. On olemassa lukuisia erilaisia hotelleja kuten ketju-, budjetti- ja esimerkiksi luxury hotelleja. Hotellit ovat isoja palvelukonsepteja eli ne koostuvat joukosta erilaisia palveluita ja tuotteita, jotka näyttäytyvät asiakkaalle palvelukokonaisuutena.  

Hotellin vastaan otto on usein hotellin toiminnan keskipiste. Sen lisäksi, että vastaanotto on hotelliasiakkaan ensimmäinen kontakti yritykseen, asiakkaan kokonaiskuva saamastaan palvelusta koostuu pääasiassa vastaanoton toiminnoista ja vuorovaikutustilanteista (Savonia.fi). 

Hotellit ovat majoitusmuoto, jossa olen eniten yöpynyt elämäni aikana. Eritoten Sokos Hotellit ovat tulleet tutuiksi äitini kautta. Hän on aina työskennellyt S-ryhmällä, joten henkilökuntahinnoista on myös ollut minulle hyötyä. Sokos Hotelleista minulle mieleen on jäänyt normaalia parempi asiakaspalvelu, jota ei voi tarpeeksi korostaa. Parhaan hotelli aamupalan olen myös syönyt Tahkon Sokos Hotel Breakissa.  

Lähes aina ulkomaille matkatessani olen päätynyt hotelli vaihtoehtoon. En oikeastaan ole edes ajatellut koskaan mitään muuta vaihtoehtoa. Kuitenkin voin luvata, että tämän kurssin jälkeen ja turvallisen matkailun avautuessa tulen mielummin valitsemaan jonkun edullisemman ja uniikimman majoitusmuodon, jonka kautta ehkä myös pääsisi tutustumaan paikallisuuteen paremmin. 

B&B 

B&B tarkoittaa suomeksi bed and breakfast:iä eli aamiaismajoitusta. Niitä sijaitsee useimmiten maaseuduilla, joissa ei ole hostellimajoitusta. Kuitenkin niitä löytyy myös kaupungeista. Konsepti on kuitenkin syntynyt maaseuduilla niin, että paikalliset ovat alkaneet tarjoamaan yöpymis- mahdollisuutta matkailijoille. 

En ole itse muistaakseni ikinä majoittunut aamiaismajoituksessa, mutta olen kerännyt paljon tietoa tämän kevään aikana eräästä kuopiolaisesta B&B majoitusta tarjoavasta yrityksestä nimeltään Cafe Asema B&B. Teimme case-yritys tyyppisen raportin kyseisen yrityksen markkinoinnista ja selvisi kuinka tunnelmallinen ja idyllinen majoituskohde on kyseessä. Cafe Asema tarjoaa myös kotoisan ja edullisen hostellimajoituksen matkustajille. Heidän vetovoimansa on sijainti aivan juna-aseman läheisyydessä, johon väsyneiden matkustajien on helppoa majoittua. Heillä on ainoastaan neljä huonetta, mutta tarkoituksena on pitää yrityksen majoituspalvelut hyvin idyllisenä. Yrityksen majoitushinnoittelut ovat rakennettu suosimaan erityisesti ryhmämatkaajia 

Leirintäalueet  

Leirintä alueet ovat tilapäiseen majoitukseen tarkoitettu alue. Majoitusmuotoja alueella voi olla muun muassa telttamajoitus, leirintämökit, matkailuvaunut sekä autot. Tyypillisesti leirintäalueet sijaitsevat viihtyisässä ympäristössä esimerkiksi vesistön äärellä. Leirintäalueiden tausta pohjautuu karavaanimatkailuun ja karavaanien määrän kasvaessa alettiin leirintäalueita rakentamaan. (Jasmin Taavi ja Emilia) 

Luokiteltuja leirintäalueita on Suomessa 53 kappaletta. Tällä hetkellä viiteen tähteen on yltänyt viisi, neljään 21, kolmeen reilut 40. Loput ovat kahden ja yhden tähden alueita. Uudessa luokituksessa painottuvat alueiden varustetaso ja palvelut. Pisteitä tulee, jos on lämpimät suihkut ja lämpimiä mökkejä ympärivuotisessa käytössä. Viiteen tähteen vaaditaan mökkejä, joissa on vessa, suihku, ja sauna. Tähtien määrään vaikuttaa myös työntekijöiden kielitaito. (Yle uutiset 2015) 

Omia kokemuksia leirintäalueilta on muutamia. Olen muun muassa yöpynyt Ruissalo Campingissa Ruisrock festivaalien yhteydessä. Matkustaessamme Norjassa yövyimme myös leirintäalueen leirintämökissä. Päällimmäisenä kuitenkin mielessäni on viimekesän retki matkailuautolla pitkin Suomea ja Ruotsia. Majoituimme joka yö eri leirintäalueilla, joka teki matkasta meidän budjettimme mukaisen ja ikimuistoisen. Etenkin Tornion joen varrella sijaitseva kolmen tähden Kukkolaforsen leirintäale on erityisesti jäänyt mieleeni huippu maisemillaan.  

Vastuullinen ja kestävä matkailu 

Olemme tunneillamme puhuneet ja pohtineet onko matkailu mielestämme hyvä vai huono asia. Olemme lähes yksimielisesti todenneet, että matkailu on hyvä asia, sillä siinä muun muassa oppii enemmän uusista kulttuureista, löytää uusia ystäviä ja saa laajemman kuvan erilaisista uskonnoista. Matkailulla kuitenkin on myös negatiivisia vaikutuksia. Matkailun kasvaessa ilmasto kärsii, massaturismi haittaa paikallista elämää ja muun muassa uhanalaiset eläimet ovat vaarassa. Puhutaan siis hyvin laajasta, vaikeasta ja moniulotteisesta asiasta.  

Olen erittäin iloinen, että näistä aiheista puhutaan koulutuksestamme tietyllä vakavuudella. Koen sen henkilökohtaisesti tärkeänä, että alan ihmiset tietävät näistä asioista ja voivat niin edespäin myös toimia niiden mukaisesti töissään, sekä jakaa tietoa myös esimerkiksi maissa, joissa tästä ei niin paljon vielä tiedetä. Ilmastonmuutos on mielestäni maailman surullisin asia, mutta realistina ajattelen, että sieltä se nyt vain tulee ja ratkaisuja sekä tekoja sen hiljentämiseksi on löydyttävä.  

Kun puhumme termeistä vastuullinen- ja kestävä matkailu, on kyseessä kahdesta eri asiasta, jotka pääosin kuitenkin merkitsevät samaa. Kuitenkin vastuullinen matkailu on toimintaa, jota suoritetaan, kun taas kestävä matkailu on kehittämistä. Kestävä matkailu on myös taloudellisesti kannattavaa tuhoamatta ympäristöä ja paikalliskulttuureja. Näihin kahteen käsitteeseen ei kuulu pelkästään ekologinen toiminta tai pienen hiilijalanjäljen omaaminen, vaan myös muun muassa eettisyys ja sosiokulttuurinen vastuu.  

Eettisyys 

Eettisyys matkailussa tarkoittaa muun muassa matkailijan kulutusvalintoja, paikallisten huomiointia ja hyviä käytöstapoja. Mieleeni Memmun dioista jäi sanonta “maassa maan tavalla”, joka on mielestäni hyvin ilmaistu, sillä monesti se saattaa unohtua ihmisiltä heidän ollessaan niin sanotusti ‘lomahuumassa’. Ihmisten tulisi siis perehtyä maan kulttuuriin ennen kuin he sinne matkaavat. Suomalaisethan itse on kovia isänmaansa varjelijoita ja eivät aina ymmärrä esimerkiksi maahanmuuttajien tai venäläisten käyttäytymistapoja Suomessa ja siksi he usein solvaavatikin sanontaa “maassa maan tavalla”. Tämä sanonta tulisi siis myös muistaa omilla lomamatkoilla.  

Sosiokulttuurinen vastuu 

Sosiokulttuuriseen vastuuseen kuuluu samanlaista asiaa kuin ylempänä. Sosiaaliset vaikutukset vaikuttavat aina voimakkaammin alueilla, joilla on pienempi paikallisväestö ja alhainen koulutustaso. Näissä paikoissa on tärkeää tukea paikallisia palveluita esimerkiksi valitsemalla paikallisen ravintolan McDonaldin sijaan. Sosiokulttuurinen vastuu tarkoittaa myös kulttuuriperinnön suojelemista eli kuten Suomessa Saamelaisten kulttuurin, perinteiden ja heidän elinalueen kunnioittamista. Kunnioitus ja arvostus paikallisuutta kohtaan ovat tärkeitä piirteitä sosiokulttuuriselle vastuulle, kuin myös esteettömyys ja tasa-arvo. (Vehviläinen 2021) 

Vastuullinen matkailu koostuu edellisten lisäksi myös ekologisesta-, turvallisuus-, yhteiskunta ja taloudellisesta vastuullisuudesta.  

Kestävien matkailuyrityksien tulisi siis olla kaikkia näitä yllä olevia vastuita ja heidän toiminnan tulisi olla myös läpinäkyvää. Vastuullinen toiminta  on pitkällä aikavälillä ainoa mahdollinen tapa tuottaa matkailupalveluita.  

Tämä aihealue sai kyllä miettimään omaa ja muiden käytöstä. Se sai myös miettimään tulevaisuuden käytäntöjä työelämässä. Ei pelkästään matkailun näkökulmasta, vaan myös monen muun vastuullisuuden. On ilo nähdä kuinka vastuullisuus on tänä päivänä suuri trendi. Etenkin iloitsen uuden sukupolven intoa tuoda vastuullisuutta, tasa-arvoa ja konkreettisia kehityskeinoja esille sosiaalisessa mediassa kuin myös oikeassa elämässä. On mielestäni tärkeää todeta, että kaikki asiat ei vain toimi enää nykypäivän raameissa tai tulevaisuuden kannalta. Mielestäni on myös lohduttavaa, että ihmisille kerrotaan kuinka ei ole ok toimia ja kuinka kannattaa. Se on vain itsestään kiinni kuinka tiedostamisen jälkeen toimii.  

Ketjuhotellit ja hotelliketjut 

Hotelliketju tarkoittaa yritysketjua, joka muodostuu hotelleista, jotka yleensä ovat samankaltaisia toiminta-ajatukselta. Ketjussa pitää olla enemmän kuin 1 hotelli. Ketjuuntumisen ansiosta hotellien myynnistä ja markkinoinnista on tullut enempi keskitettyä, jolloin saman ketjun tai brändin alaisena, hotelleja on helpompi myydä ja markkinoida.  

Ketjut voidaan luokitella  

• Hotelli- 
• Markkinointi- ja 
• Franchising-ketjuihin 

Franchising tarkoittaa sitä, että hotellin kiinteistön omistaa joku, joka antaa bisneksen hoidettavaksi jollekin franchising yritykselle. Hotellien toiminnassa on siis oleellista ymmärtää ero siinä, kuka hotellin omistaa ja kuka sitä hallinnoi.  

Ketjuuntuminen & verkostoituminen 

Ketjuuntuminen on kannattavaa, sillä kun yksittäiset pistävät jokainen pienen osuuden muun muassa markkinointiin, on sillä suuremmat vaikutukset tuloksiin. Kanta-asiakkuuksilla voidaan sitouttaa asiakkaat käyttämään ketjuun kuuluvia palveluita. Lisäksi yritykset saavuttavat yhteistyöllä kilpailuedun lisäksi myös merkittäviä kustannussäästöjä. Myös henkilökuntaa voidaan ketjuissa hyödyntää ja heillekin yleensä suodaan henkilökunta etuja sekä muun muassa koulutuksia. (Verhelä 2021) 

Omia kommentteja tähän osioon on mielestäni hankala luoda. Kunnes keksin aiheeseen liittyvää asiaa ja hienon uutisotsikonkin. Nimittäin entisen harjoittelupaikkani keittiömestari Teemu Kaijanen oli päässyt osallistumaan Ylen haastatteluun osuuskaupan valta-asemasta Mikkelissä. Olen itse tehnyt useimmat harjoitteluni Mikkelin pienissä eri ravintolayrityksissä. Kilpailu niin pienyritysten välillä, kuin Suur-Savoakin ‘vastaan’ on äärimmäisen kovaa, kun kyseessä on pieni kaupunki. Jännitys yritysten välillä on siis helposti havaittavissa. Haluankin omalla pohdiskelullani tuoda esille erilaisen näkökulman suurista ketjuista pienessä Suomen maassa.  

Mikkelin torin ympäristö on S-ryhmän keidas. Osuuskauppa Suur-Savo omistaa kauppakeskus Stellan, jonka pääsisäänkäyntiä vahtivat yhtiön omat ravintolat Amarillo, Rosso ja Eino. Parin korttelin säteellä on lisäksi kolme muuta osuuskaupan ravintolaa, kaksi yökerhoa, hotelli ja pikaruokaketju. Baaririntamalla kilpailijoita on vain muutama: kolme paikallisessa omistuksessa olevaa anniskeluravintolaa sekä ympäri Suomea toimivan Tulikuuma Kumpu Oy:n sporttibaari ja karaokeravintola. (Yle uutiset 2021). 

Etelä-Savossa toimiva Suur-Savo puolestaan on ostanut viimeisen vuoden sisällä mallipuutarhoista tunnetun Mikkelipuiston sekä enemmistöosuuden Mikkelin pesulasta. Seuraavaksi se on suuntaamassa pääkaupunkiseudun vaihtoautomarkkinoille. (Yle uutiset 2021.) 

Lehtijutussa ravintoloitsija yrittäjä kritisoi Suur-Savon ylivoimaista asemaa kaupungista. Hän ilmaisee lauseellaan, että “Jos kukaan ei puhu siitä, että tämä on eräänlainen monopoli, asiaan ei tule muutosta ja asiakkaat saavat väärän kuvan.” Kun taas Osuuskauppa Suur-Savon toimialan johtaja Kai Nurmi kiistää ajatuksen ja väittää toimivansa samanlaisin ehdoin kuin muutkin tässä markkinassa. Kun kannattajakunta on näin suuri, osuuskauppojen on helppoa perustella vahvaa otettaan sillä, että investoinnit tehdään maakuntien parasta ajatellen. “Kannamme huolta työpaikoista ja pyrimme työllistämään alueen ihmisiä. Kaikki mikä täällä tehdään, tehdään Etelä-Savon hyväksi.” (Yle uutiset 2021) 

Olen jo monta viikkoa pohdiskellut kyseistä uutista. Mielestäni on törkeää Suur-Savon johtajalta väittää, toimivansa oikein varsinkin tällaisessa maailman tilanteessa, jossa etenkin moni pienyritys on vaarassa. Muistan kun kuulin viime kesänä Mikkelipuiston Greeneri-ravintola ajautui konkurssiin. Ei mennyt aikaakaan kun kuulin, että se on nykyisin S-ryhmän omistuksessa. Suuremmat ketjut saavat usein myös parhaat tienvarsi paikat. Tämä pistää minut miettimään onko tämä  asetelma lainkaan reilua. En suinkaan halua mollata suurempia ketjuja pohtiessani tätä uskon niistä olevan paljon hyötyäkin, mutta olisiko tähän mitään ratkaisua? Kenties S-ryhmä voisi tehdä yhteistyötä pienempien yritysten kanssa. Esimerkiksi K-kaupat ovat myyneet lähellä olevien ravintoloiden lounasannoksia näin korona-aikana.  

Majoituksen tunnuslukuja 

Nyt keskustellaan ei niinkään majoituksen tunnusluvuista vaan pitemminkin palvelualan yritysten tunnusmerkeistä. Minua inspiroi alallani se, että saan näyttää luovuuttani asiakkaille, hektisyys ja hyvä palaute pitkän päivän jälkeen. Välillä minusta kuitenkin tuntuu siltä, että jalkoihin sattuu, työtunnit menevät yli lainsäädännön ja nuoruus valuu hukkaan likaisesta lattiakaivosta. Tässä viimeisessä portfolioni kohdassa käymme vielä lyhyesti läpi alan tunnuslukuja! 

Tyypillisiä tunnusmerkkejä alalle on toiminnan kiinteä kapasiteetti eli toimitilat ja henkilöstö. Palvelua ei voida varastoida ja myynti on vaihtelevaa ja sesonkiluontoista. Ala on todella työvoimavaltainen, sekä hyvistä työntekijöistä on aina pulaa. Mikä nyt ei varmaan kenellekään tule yllätyksenä. Yrityksiä on paljon, niitä on erikokoisia ja kilpailu on intensiivistä. Tästä johtuen, palveluiden hintojen on oltava myös kannattavat asiakasta ajatellen. (Vehviläinen 2021) 

Työvoiman merkitys kannattavuuteen ja laadun hallintaan on huomattavan suuri palveluelinkeinon yrityksissä. Hotelli- ja ravintola-alalla tämä näkyy työvoimakuluissa, jotka muodostavat merkittävän osan liikevaihdosta. Työvoimakustannusten hallinta edellyttää myynnin ja tehtyjen työtuntien välisen suhteen seuraamista, palkkojen on oltava rajoitteiden mukaisia ja lisää haastetta tuovat lisäksi pitkät aukioloajat. (Vehviläinen 2021). 

Pohdintaa 

Oppimistehtävä oli laaja. Se oli yllättävän hankala aloittaa verrattuna siihen kuinka paljon tekstiä tulikin loppujen lopuksi. Etäopiskelusta johtuen en tällä kurssilla sisäistänyt mielestäni tarpeeksi tuntien aikana, joten tämä tehtävä täydensi oppimistani hyvin ja olikin tarpeen. Mielenkiintoisen tehtävästä teki uudet oivallukset, se miten syvälle matkailussa voidaan oikeasti mennä, portfolion visuaalinen kokoaminen ja omien ajatuksien esille tuonti.  

Olen tyytyväinen lopputulokseen ja tästä edespäin on ilo mennä myös majoituspuolen harjoitteluihin ja tutustua niin sanotusti alan toiseen puoleen! 🙂 

Lähteet

Adobe Acrobat (savonia.fi) 

Kestävä ja vastuullinen matkailu (puhuttu versio) 

Leirintäalueet.pptx (sharepoint.com) 

Majoitusmuodot by Merja V.2020 

Matkailun historia – diat 2021 (savonia.fi) 

Matkailun turvallisuus 2021 

MMA20SP: Majoitusmuodot, esitys (savonia.fi) 

MMA20SP Matkailijatyypit – 5.2. tuntitehtävän palautus (savonia.fi) 

PERUSKÄSITTEET 2021 – luento 1 (savonia.fi) 

Päivittäinen toiminta hotellissa 

S-ryhmä jyrää pienissä kaupungeissa – ”Jos tämä meno jatkuu, isken hanskat tiskiin”, sanoo kyllästynyt ravintolayrittäjä Mikkelistä | Yle Uutiset | yle.fi 

Tuntimateriaali puhuttuna (savonia.fi) 

Uudempia matkailijaluokituksia (savonia.fi) 

Uutiset | yle.fi 

Uudet luokitukset voimaan: 5 tähden leirintäalueella pitää osata 5 kieltä | Yle 

11 – 2021 MAJOITUSMUOTO 

15.2. Luentoaineisto 

2 – 2021 TOIMIALA JA ELINKEINO (savonia.fi) 

3B – 2021 MATKAILUN JAKELUKANAVAT (savonia.fi) 

3 – 2021 MATKAILUTUOTE JA JAKELUKANAVAT