InsectSavo –hankkeessa järjestetään vuoden 2020 keväästä alkaen työpajoja hyönteistaloudesta. Ensimmäinen työpaja starttasi 25.5. Työpajan aihe oli hyönteisten kasvatus.

Työpajassa tutustuttiin eri hyönteisiin, niiden ominaisuuksiin, hoito-ohjeisiin ja käyttömahdollisuuksiin. Esimerkiksi mustasotilaskärpänen on hyönteinen ja se on kotoisin Amerikan subtrooppisilta alueilta. Kyseinen hyönteinen ei selviä Suomessa ulko-olosuhteissa. Toukan elinkierto on noin 45 päivää ja se on luonnollisesti tottunut kierrättämään biomateriaalia, pystyen hyödyntämään lantaa, biojätteitä ja teollisuuden biologisia sivuvirtoja. Työpajassa puhumassa ollut asiantuntija muistutti, että sivuvirroissa kannattaa huomioida taloudellinen ja ympäristöllinen näkökulma.

Sirkoissa kasvatettavia lajeja on paljon ja niillä on erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi kenttäsirkat eivät hypi niin paljon, kuin kotisirkat. Vinkattiin, että sirkoista puhuttaessa kannattaa käyttää tieteellisiä nimiä, sillä muut nimet vaihtelevat lähteestä riippuen. Sirkkojen hoitoon myös vinkattiin pienenä ja tärkeänä huomiona, että kasvatusvaiheessa pikkusirkat hukkuvat herkästi juoma-astiaan. Tätä vahinkoa voi estää laittamalla kangaspalan juoma-astiaan.

Hyönteisiä hyödynnetään ruokana ja esimerkiksi mustasotilaskärpäsen toukista saa maitoa, josta voi valmistaa jäätelöä. Kuva: Miika Tapio

Omalla hyönteiskasvatuksella ravintoa kodin lemmikeille

Ylä-Savon ammattiopistolla Peltoniemellä Iisalmessa kasvatetaan hyönteisiä. Hyönteiset käytetään lähinnä omien lemmikkien ravinnoksi ja osa myydään eläinkauppoihin. Työpajassa vinkattiin, että mikäli jauhopukit kiinnostavat, on niitä tällä hetkellä mahdollista käydä ostamassa Ysaolta. Kotikasvattajat kasvattavat jauhopukkeja kotona esimerkiksi yhdessä laatikossa, jossa on jauhopukkien eri kasvuvaiheet samassa laatikossa. Syksyllä on tulossa Peltoniemessä tilaisuus, jossa on mahdollista päästä tutustumaan jauhomatoihin ja sirkkoihin.

Pohjoismaissa hyönteisteollisuus on aloittamassa ja investointeja ovat tehneet mm. Tanskassa Enorm Biofactory ja Norjassa InvertaPro. Teollisuus ennakoi voimakasta kasvua hyönteisproteiinin tuotannossa Euroopassa. Työpajassa pohdittiin, minkä verran on hyvä olla biomassaa, jotta olisi taloudellista kannattavaa ottaa toukkia? Pohdinnoissa huomioitiin, että taloudellisesti kannattavaan toimintaan liittyy useita muuttuvia tekijöitä ja siksi yhtä suoraa vastausta on mahdotonta antaa.

Haasteiden tiedostamista ja uusia ideoita

Työpajassa porukka jaettiin kahtia. Toisessa keskusteltiin upscalingista; siitä, kuinka pienimittakaavainen hyönteistuotanto saadaan kannattavaksi ja toisessa hyönteisten teknisestä käytöstä.

Yhteenvedoksi koottiin, että hyönteistaloudessa tarvitaan yhteistyötä Ruokaviraston kanssa. Lainsäädäntö määrittää pitkälti ravitsemusta tuotantoon ja käytön mahdollisuuksia. Lisäksi tarvitaan uusia tutkimuksia ja pilotteja, jotka todentavat menetelmien soveltuvuuden sekä tuloksia esimerkiksi hyönteisten vaikutuksista tuotantoeläimille. Voisiko hyönteiset olla osana jätehuoltoa? Tai pystyykö niistä tekemään biopolttoainetta ja pinnoitteita? Mitkä ovat mahdollisuudet kompostoinnin yhteydessä? Useita kysymyksiä jäi auki ilmoille.

Työpajassa oli mukana yrittäjiä, joiden yritykset ovat toistensa lähellä. Yhteistyö tuottajien välillä koetaan tarpeelliseksi. Haasteellisena hyönteistaloudessa pidetään hyönteisten hintaa, kuluttajat pitävät sitä korkeana. Pohdittiin kierrätysmateriaalien, esimerkiksi take-away astioiden hyödyntämistä kauniisti pakatuissa pakkauksissa. Tai mitkä olivat mahdollisuudet kesäkanojen myynnin yhteydessä? Kesäkanojen mukana olisi mahdollista myydä ruokinnan aloituspakkaus, joka sisältäisi myös hyönteisiä. Hyönteiset ovat kanoille terveellisiä herkkupaloja ja niitä voi käyttää osana ruokintaa.

Blogin asiantuntijoina toimivat Miika Tapio Luonnonvarakeskukselta ja Laura Leinonen Ysaolta. Materiaali työpajasta löytyy hankkeen nettisivuilta Materiaalit-välilehdeltä.

Työpajassa esille tulleita linkkivinkkejä:

http://www.tosiruoka.fi/jauhomatojen-kasvatus-yksinkertainen-ohje/

https://www.luke.fi/biosecurity/jauhomadon-eli-jauhopukin-toukan-kasvatus/

http://www.sammakkolampi.net/ruoka/sirkat.html

https://www.youtube.com/playlist?list=PLfxOn9ydjmSaq8KEz8PIkA42pQ9PBwlJr

Kesällä 2019 Protix avasi suuren tehtaan Hollannissa. Hallin koko on 14 000m2.  https://www.world-grain.com/articles/12229-protix-opens-insect-protein-production-plant

Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
InsectSavo -hanke,
Savonia-ammattikorkeakoulu

https://insectsavo.savonia.fi/

Sirkkojen hoito-ohjeita ja toukkajäätelöä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *