Jalkautuminen peltolohkolle keväällä kannattaa, sillä nurmikasvuston tiheyden, talvehtimisen onnistumisen ja nurmilajien ja -lajikkeiden soveltumisen sekä rikkakasvipaineen ja -lajiston lohkolla voi nähdä heti kevään alussa. Havainnot antavat tukea nurmella käytettäviä tuotantopanoksia mietittäessä sekä auttavat tilan töiden johtamisessa.
Kasvustohavainnot keväällä
Suomen talvi vaikuttaa nurmikasvien selviytymiseen ja ankara talvi voi vähentää nurmikasvien esiintymistä lohkolla riippuen sääolosuhteista, lajikeominaisuuksista ja kasvitaudeista. Pellolla tehtäviä havaintoja voi tehdä heti juurten kasvun alkaessa. Kuolleen heinän alta voi etsiä juuria, juurenniskoja sekä tehdä havaintoja rikkakasveista sekä talvituhosta. Lumihome voi tehdä tuhoa peltolohkolle, etenkin kun lumi on satanut routaantumattomaan maahan ja maassa on runsaasti kosteutta.
Pellolla tehtäviä havaintoja keväällä talvehtimisen onnistumisesta sekä elinvoimaisuudesta ovat:
- Kasvuston tiheys
- Lajikkeiden suhteet ja talvehtimisen onnistuminen
- Rikkakasvit
- Juuriston kunto. Terve juuristo on vaalea ja napakka.
- Juurenniskan kunto. Juurenniska on pääjuuren ylimpänä sijaitseva varteen rajoittuva osa. Halkaistuna niiden pitäisi näyttää vaaleilta, napakoilta ja vahingoittumattomilta. Tummuneet, haljenneet ja pehmenneet juurenniskat/tyvisipulit kielivät talvituhosta.
- Kasvupisteen kunto. Kasvupiste on se paikka, josta uusien lehtien ja lopulta varren kasvu keväällä alkaa tai jatkuu. Kasvupiste(itä) löytyy yleensä ylimmän lehden lehtitupen sisältä tai lehtien tyviltä. Kasvupisteen voi saada näkyviin avaamalla lehtituppia varovasti.
Voit tehdä kasvustohavaintoja leikkaamalla näytteitä veitsellä kasvupisteistä, pesemällä juuristoja sekä tarkastelemalla timotein tyvisipuleja. Terveet juuret ovat vaaleita, rapsakoita ja elinvoimaisia. Kuolleet juuret ovat tummia, hauraita ja usein myös kasvupiste on heikko.
Täydennyskylvö tarpeen ja rikkakasvien havainnointi
Kasvuston tiheyden arviointi esimerkiksi lohkon kolmelta kohdalta tuo lisää tietoa pellon kasvuston kunnosta. Mikäli kasvusto on heti keväällä tiheydeltään harvaa ja talvehtiminen on epäonnistunut, kannattaa miettiä nurmen ikää, uusimisen tarvetta sekä lajikevalintaa. Korkeata hehtaarisatoa tavoiteltaessa lohkon nurmikasvuston tiheyden tulee olla yli 90% tai täysitiheä, sillä aukot kasvustossa näkyvät heikompana satona sekä lisäävät kasvustotilaa rikkakasveille.
Täydennyskylvöllä voi paikata nuorten kasvustojen aukkoja ja mahdollisia kylvövirheitä. Huonokuntoisessa maassa, jossa on paljon rikkakasveja sekä tiivistymiä ei täydennyskylvöllä saavuteta välttämättä haluttua lisää. Täydennyskylvö ei korjaa maaperän ongelmia vaan lisää satoa ja tiheyttä hyvän kasvukunnon omaavilla lohkoilla. Lisää täydennyskylvöstä tehdyistä havainnoista Mäkiniemen ym. 2020 julkaisussa Nurmen täydennyskylvön hyvät käytänteet. Julkaisu löytyy nettisivuilta: https://journal.fi/smst/article/view/89260/49301
Laadukkaan nurmisadon varmistamiseksi rikkakasvien tarkkailu nurmikasvustosta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin keväällä. Rikkakasvit vievät ravinteita nurmelta ja alentavat nurmen sadon määrää ja laatua. Esimerkiksi suuri määrä voikukkaa vaikuttaa nurmen maittavuuteen. Jotkut rikkakasvit säilörehussa ovat haitallisia ja jopa myrkyllisiä. Myös juolavehnä kannattaa opetella tunnistamaan: sen lehtien yläpinnat ja usein myös lehtitupet ovat karvan peittämiä. Korkeat juolavehnäpitoisuudet heikentävät erityisesti toisen ja kolmannen säilörehun korjuun rehuarvoja sekä säilörehun ja laitumen maittavuutta.
Hyvän ja laadukkaan sadon tavoittelu on kannattavaa, sillä hyvä ja laadukas nurmisato tuo hyvinvointia eläimille ja tulosta viljelijälle. Hyväkasvuinen nurmikasvusto lisää pellon multavuutta, hyönteisten ja esim. maan mikrobien ja lierojen hyvinvointia ja parantaa maatalouden hiilensidontaa. Lisäksi typensitojakasveilla voi vähentää lannoitekustannuksia ja parantaa maaperän monimuotoisuutta. Valitsemalla talvenkestäviä lajikkeita, voi apilanurmi vähentää typen keinolannoituksen määrää usean vuoden ajan.
Blogi on laadittu Varmuutta nurmentuotannosta hankkeelle. Hanke tuottaa ratkaisuja, joilla lisätään nurmentuotannon resurssitehokkuutta ja parannetaan nurmipohjaisen nautakarjatalouden sopeutumista sään ääri-ilmiöihin. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Yara Suomi Oy, Hankkija Oy, El-Ho Oy Ab ja Osuuskunta Itämaito. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria.
Kirjoittajat:
Piia Kekkonen, TKI-asiantuntija
Henna Hyttinen, kasvitalouden lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu