Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti keväällä 2021 Suomeen saapuneille ulkomaalaisille kielikahvilan, jossa opeteltiin suomen kieltä. Kielikahvilaa piti Kaja Rahkeman yhdessä Kukka-Maaria Raatikaisen kanssa. InsectSavo-hanke osallistui kielikahvilaan ja kysyi osallistujilta heidän kokemuksiaan hyönteisten käytöstä omassa kotimaassaan ihmisten ruokana, kiertotaloudessa, eläinten ruokana ja kosmetiikassa. Kielikahvilaan osallistui 15 henkilöä, jotka olivat kotoisin ympäri maailmaa; Egyptistä, Iranista, Thaimaasta, Venäjältä, Itävallasta, Unkarista, Nigeriasta, Keniasta, Valko-Venäjältä, Venezuelasta ja Virosta.

Keskustelussa kävi ilmi, että useiden kielikahvilaan osallistuneiden kotimaassa hyönteisiä käytetään ihmisten ruokana vain vähän tai ei lainkaan. Moni ei osannut sanoa, miksi heidän kotimaassaan ei syödä hyönteisiä. Kuitenkin tiedettiin, että hyönteiset sisältävät paljon hyvää proteiinia. Valko-Venäjällä koettiin, että hyönteistalous tarvitsee rahaa ja innovaatioita. Vaikka siellä ei syödä hyönteisiä nyt, voi tilanne olla aivan toinen kymmenen vuoden kuluttua.

Hyönteisten syöminen maaseudulla yleisempää kuin kaupungissa

Mikäli kielikahvilaan osallistuneen kotimaassa syötiin hyönteisiä, on niitä saatavilla enemmän maaseudulla kuin kaupungissa. Hyönteisiä tarjotaan mm. uppopaistettuna ja lisukkeena, kuten leivän päällä. Keniassa syödään lentäviä termiittejä, joita kasvaa luonnossa. Niitä on helppo pyydystää etenkin sateisella kelillä, jolloin niitä on runsaammin kuin kuivalla kelillä. Termiittejä tavataan vain tietyillä alueilla, ei koko maassa. Myös kotieläimet, kuten kanat, syövät termiittejä. Kyseiset lentävät termiitit ovat kuulemma suurta herkkua niiden herkullisen maun vuoksi. Yhden kielikahvilaan osallistuneen ystävä on kotoisin Zambiasta, jossa syödään myös muun muassa perhosen toukkia. Ne ovat koostumukseltaan rapeita ja osallistuneen oman kokemuksen mukaan hieman oudon makuisia. Venezuelassa alkuperäiskansa syö hämähäkkejä, sirkkoja ja muurahaisia. Sielläkin hyönteisten käyttö ravintona on yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa. Osallistujista noin puolet oli kiinnostunut syömään itse hyönteisiä, osa koki hyönteisten syömisen vastenmielisenä tai pelottavana.

Suomessa hyönteisten käyttäminen ihmisten ravintona on vielä vähäistä. Kuva: TalliStudio Oy, InsectSavo-hanke

Hyönteisiä käytetään lannoitteena, kiertotaloudessa ja kauneudenhoidossa

Pohdittiin, millä muilla tavoin maailmalla käytetään hyönteisiä kuin ihmisten ja eläinten ravintona. Itävallassa käytetään esimerkiksi iilimatoja kauneuden- ja terveydenhoidossa. Thaimaassa, Iranissa ja Egyptissä hyönteisiä käytetään ruokajätteiden (biojätteiden) hävityksessä ja lopputuotteista valmistetaan lannoitteita. Hyönteisiä käytetään kiertotaloudessa ja osana jätteiden käsittelyä.

Thaimaassa panostetaan hyönteisalaan

Kielikahvilan lisäksi saimme mahdollisuuden haastatella thaimaalaista naista, jonka toinen koti on Suomessa. Tiedustelimme, kuinka Thaimaassa käytetään hyönteisiä. Nainen kertoi, että thaimaalaisissa ravintoloissa tarjoillaan ruokahyönteisiä, samoin torilta ja kaupasta voi ostaa hyönteisiä. Myynnissä on eri mausteisia sirkkoja, joita on paahdettu esimerkiksi öljyssä. Kasvatusmenetelmissä käytetään aaltopahvia, ravinto sekä nesteet annetaan erillisestä astiasta. Hyönteisten kasvatusta kehitetään ja hyönteisten lajittelua kehitetään eteenpäin. Hyönteisalaan siis panostetaan.

Suomessa hyönteisiä syödään vielä varsin vähän. Hyönteisten käyttömäärä lemmikkien ravinnossa on kasvamassa. Kiinnostuitko aiheesta ja haluatko tietää lisää hyönteisten kasvatuksesta ja sen laadun hallinnasta? Katso keväällä 2021 valmistunut video: Hyönteisten kasvatus ja laadun hallinta – video (YouTube)

Blogin kirjoittivat Piia Kekkonen ja Kaisa Hyvönen

Molemmat toimivat TKI-asiantuntijoina Savonia-ammattikorkeakoululla

Paistettuja termiittejä, kiertotaloutta ja kauneudenhoitoa; näin hyönteisiä hyödynnetään maailmalla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *