Suomen elintarviketeollisuudesta syntyy noin 250 miljoonaa kilogrammaa sivuvirtaa. Lisäksi syntyy yli 1000 miljoonaa kiloa ruokaan liittyviä biojätteitä. Samaan aikaan eläinvalkuaisaineiden maailmanlaajuinen kysyntä eläimille ja ihmisille kasvaa, kun taas ilmastonmuutos voi johtaa sadon vähenemiseen pinta-alayksikköä kohti. Maailmanlaajuista maataloustuotantoa on lisättävä 70–100% vuoteen 2050 mennessä, samalla kun globaali ympäristö on yhä vähemmän sopiva ruuantuotantoon ja pääosa maatalouden mahdollisista resursseista on jo käytössä. Tuotannon kasvu edellyttää elintarviketuotantojärjestelmien tehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantamista, ja elintarviketuotantoa on lisättävä vähäisillä ympäristövaikutuksilla. Hyönteiset voivat käyttää erilaisia sivuvirtoja ja niistä voidaan tehdä ruokaa, rehua ja muita tuotteita. Hyönteisruuan lopullista läpilyöntiä odotellessa, niiden rehukäyttö on tämän vuosikymmenen selkeä kasvuala.
Yksi suurista yhtenäisistä elintarviketalouden sivuvirroista on mäski. Sitä muodostuu Suomessa yli 100 miljoonaa kilogrammaa joka vuosi. Mäski on käytettyä viljaa, josta helpoin ravitsemuksellinen energian on poistettu. Testasimme InsectSavo -hankkeessa kuinka hyvin mäski maistuu mustasotilaskärpäsen toukille. Mustasotilaskärpäset ovat yksi nousevan hyönteistalouden tähtilajeja, ja sen toukkia kasvatetaan erityisesti rehuksi ja lemmikkien ruuaksi. Se voi korvata rehussa esimerkiksi kalajauhoa tai tuontisoijaa. Toukkia kasvatetaan laatikoissa, joissa on noin seitsemän senttimetrin paksuisesti biomassaa tai rehua. Massaa kutsutaan usein substraatiksi tai kasvatusmassaksi. Se on samalla toukkien koti, juoma ja ruoka.
Mäskin syöttäminen ei ole täysin mutkatonta
Mäskin syöttämisessä on haasteita. Ensinnäkin se on mikrobeille erinomainen kasvualusta. Ilman käsittelyä, mäski homehtuu hyvin nopeasti. Toisena haasteena on sen karkea rakenne, jonka vuoksi se myös kuivuu nopeasti. Luonnonvarakeskuksen InsectLabin testeissä havaittiin molemmat ongelmat, ja toukkien kasvu käsittelemättömällä mäskillä jäi 20%:iin verrattuna normaalirehulla kasvatettuihin toukkiin. Homehtuminen ei silti aiheuta toukkien kuolleisuutta. Se häiritsee enemmän kasvattajaa kuin toukkaa. Koska toukkien ruuansulatus tarvitsee vähintään 40%:n kosteuden syödyssä massassa, veden lisääminen voisi auttaa. Mäskin karkean rakenteen vuoksi vesi kuitenkin kertyy kasvatusastian pohjalle, joten pelkkä veden lisäys ei riittänyt.
Tilanne muuttui, kun mäski hienonnettiin ja kuumennettiin ennen toukkakasvatusta. Koko mäskikerros pysyi kosteampana ja hampaaton toukka kykeni syömään sitä paremmin. Massassa oli vielä riittävästi ravinteita ja energiaa toukille ja ne näyttävät terveiltä ja täysikokoisilta (Kuva 1). Ne saavuttivat 70%:n kasvun rehukasvatukseen verrattuna. Kasvunopeus oli normaali. Alkukehitys näytti kasvukäyrän perusteella riittävältä normaalin yksilönkehityksen jatkumiseen. Toukkien keskikoko saavutti arvon 220 mg, mikä on hyvä rehutoukan koko, vaikka se jäi parhaalla rehulla ja vitamiineilla syötetyn toukan koon alle. Testien tulos oli, että mäski toimii toukkien kasvualustana, eikä tarvitse kuin fyysisen esikäsittelyn. Mäskin jäännökset voidaan hyödyntää lannoitteena.
Tutustu aiheeseen lisää alla olevasta videosta:
Luonnonvarakeskus Jokioisten ”tekninen tiimi” eli Miika Tapio ja Jouni Virta
InsectSavo-hanke on Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton rahoittama kehittämishanke.