Maatiloilla ilmastoturvallisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin sekä sopeudutaan että varaudutaan. Ilmastonmuutoksen myötä on oletettavaa, että kasvukausi Suomessa pidentyy. Lisäksi sademäärä kasvaa ilman, että sadepäivät lisääntyvät ja kuivat kaudet sekä helteet voivat keskittyä entistä enemmän kasvukaudelle. Sopeutuminen ja varautuminen
Typensidonta kasvintuotannossa viljelystrategiana nautakarjatilalla
Lannoitteiden hinnan nousun takia lannoitusta mietitään aiempaa tarkemmin. Lisäksi viljelykierron mahdollisuudet typen sidonnassa kiinnostavat yhä enemmän. Typensidonta kasveilla tuo mahdollisuuksia lisätä pellon kasvukuntoa, ja palkokasvien viljelyn lisäämisellä voidaan vähentää viljelyn riippuvuutta väkilannoitetypen käytöstä. Onnistuessaan palkokasveista saatu sato maittaa navetassa ja
Säilörehun hävikin selvittäminen €Nurmella – mitä hyötyä siitä on?
Maataloudessa on meneillään suuri kassakriisi, kun kaikkien ostopanosten hinnat ovat kasvussa. Hintojen kipuaminen alkoi loppukesästä 2021, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti varsinkin polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa entisestään. On siis yhä tärkeämpää laskea, kuinka paljon maidon ja säilörehun tuottaminen
Onnistuneesta ternimaidon juotosta hyvä pohja vasikan kasvulle
Vasikat tarvitsevat heti synnyttyään oikean määrän hyvälaatuista ternimaitoa. Onnistunut ternimaidon juotto luo pohjan sille, että vasikat kasvavat terveiksi ja hyvin tuottaviksi lypsylehmiksi ja lihanaudoiksi. Vasikkatilat kuntoon -hankkeessa vasikkatilojen olosuhteiden lisäksi huomiota kiinnitetään vasikoiden hoitotoimenpiteisiin, kuten ternimaidon juottokäytänteisiin. Hankkeen aikana on
Onnistunut kuivitus antaa vasikoille turvallisen tilan kasvaa ja leikkiä
Vasikoiden viihtyisä kasvuympäristö on monen asian summa. Yksi vaikuttavista seikoista on vasikkatilojen kuivitus. Onnistunut ja vasikan tarpeiden mukainen kuivitus näkyy muun muassa vasikoiden puhtautena, terveytenä ja hyvänä kasvuna. Hyvälaatuinen kuivike sitoo itseensä myös ilman kosteutta ja ammoniakkia ja parantaa näin
Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti, osa III: Lämpöä rakastavia tuhohyönteisiä ja kuivuudessa viihtyviä sienitauteja
Viime kesän kuivuudessa kasvustot olivat epätasaisia ja eriaikaisia ja kärsivät stressistä. Tällaiset vastustuskyvyltään heikot kasvustot ovat aina alttiimpia taudeille. Samaan aikaan lämmin sää oli omiaan vauhdittamaan tautien ja tuholaisten kehitystä. Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa kuultiinkin mielenkiintoisia puheenvuoroja viime kasvukauden tuholais- ja tautihavainnoista.
Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti osa II: Lämpö helli ikäviä kasvivieraita
Lämmin kesä suosi erityisesti eteläisiä rikkakasvilajeja. Viime kesänä jopa ilmiöksi nousi rikkakananhirssi: Siitä kertyi runsaasti uusia havaintoja ympäri maata. Lisäksi edellisvuosista poiketen sitä oli paikoitellen peltolohkoilla runsaasti. Ruotsinkielisen neuvontajärjestön NSL:n kasvinsuojelututkija Lotta Poikolainen piti Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa esityksen rikkakananhirssistä ja kokonaisvaltaisesta
Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti osa I: Kevätviljat kärsivät eniten
Nyt talvella on aikaa katsoa taaksepäin kuluneeseen kasvukauteen. Kesäkuun loppu ja koko heinäkuu olivat tavanomaista vähäsateisempia ja lämpimämpiä lähes koko Suomessa, eikä Pohjois-Savo ollut poikkeus. Sateiden suhteen tosin pienipiirteistä alueellista vaihtelua oli paljon, sillä paikallisia kuuroja saatiin jonkin verran. Monin
Vasikoiden pitopaikkoihin panostaminen tuo hyvinvointia ja säästöä
Vasikoiden olosuhteisiin panostamalla varmistetaan suomalaisen maidontuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä ja turvataan terveet lähtökohdat myös kasvavalle lihanaudalle. Vasikoiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavat oleellisesti vasikalle tarjottava ravinto ja hyvä hoito, mutta myös vasikkalan olosuhteet. Olosuhteisiin kuuluvat ilmastoinnin säätö, ilman liikenopeus, lämpötila, kosteus, kaasut,
ISOBUS-väylän hyödyntäminen Pohjois-Savon alueella
ISOBUS-väylä on ISOBUS-standardia noudattava tiedonsiirtoväylä, jonka avulla traktori ja työkone kommunikoivat keskenään, yleensä jopa riippumatta siitä, ovatko koneet samanmerkkisiä vai ei. Tämä mahdollistaa sen, että työkonetta voidaan ohjata traktorin omalta näytöltä. Mutta paljonko tätä tekniikkaa hyödynnetään Pohjois-Savon alueella? Entä mitkä