{"id":1034,"date":"2021-09-07T07:35:56","date_gmt":"2021-09-07T07:35:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1034"},"modified":"2021-09-07T08:48:19","modified_gmt":"2021-09-07T08:48:19","slug":"teknologiaa-laitumille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2021\/09\/07\/teknologiaa-laitumille\/","title":{"rendered":"Teknologiaa laitumille"},"content":{"rendered":"\n

Maatiloilla on nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n teknologiaa: peltoty\u00f6koneet kulkevat l\u00e4hes itsekseen ja navetoissa on monenlaista automatisoitua laitetta helpottamassa karjanhoitoa. Laitumilla teknologiaa ei ole ollut kovinkaan paljon verrattuna muihin maatilan osa-alueisiin, mutta t\u00e4m\u00e4 on hiljalleen muuttumassa sek\u00e4 meill\u00e4 ett\u00e4 maailmalla.<\/p>\n\n\n\n

Kotimainen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4-Savon Rautalammilla sijaitsevalla Vanhatalon tilalla on otettu laidunnusteknologian kehitt\u00e4misess\u00e4 harppaus eteenp\u00e4in. Tilan is\u00e4nt\u00e4 Anssi H\u00e4nninen on kehitt\u00e4nyt itse seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4t sek\u00e4 laiduntaville naudoille ett\u00e4 laitumella k\u00e4ytett\u00e4vien vesivaunujen veden m\u00e4\u00e4r\u00e4lle. Tilalla laidunnetaan charolais-emolehm\u00e4karjaa kahdessa eri laumassa vilkkaan kantatien molemmin puolin. Molemmissa laidunryhmiss\u00e4 yhdell\u00e4 lehm\u00e4ll\u00e4 on kaulapannassa GPS-paikannin. Pannasta l\u00e4htee signaali pihassa olevaan antenniin kuusi kertaa vuorokaudessa LoRaWAN-tiedonsiirtoverkoa hy\u00f6dynt\u00e4en. Tukiasemasta tieto siirtyy palvelimen kautta tilan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Paikantimen tieto v\u00e4littyy Googlen karttaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4lle ilmakuvakarttapohjalle, johon piirtyy kuva pannoitetun lehm\u00e4n sijainnista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paikantimesta on monenlaista apua laitumella. (Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Paikannustiedon perusteella on tavoitteena automatisoida laidunkirjanpito, joskin palveluntarjoajan muutettua palveluaan talven aikana sovelluksen kehityksess\u00e4 on ollut teknisi\u00e4 haasteita. Laidunkirjanpidon ja lehmien sijainnin selvitt\u00e4misen lis\u00e4ksi seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n voi asentaa h\u00e4lytyksen, jos lehm\u00e4 alkaa paikantua laitumen ulkopuolelle, eli jos lehm\u00e4 ja lauma ovat karkaamassa. Erityisesti suurilla laidunalueilla, esimerkiksi perinnebiotoopeilla tai merenrantalaitumilla, sovellusta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lauman sijainnin selvitt\u00e4misess\u00e4. Lauma l\u00f6ytyy nopeasti ja ty\u00f6aikaa s\u00e4\u00e4styy. My\u00f6s kiihtyvyysanturin aktivointi on mahdollista, jolloin paikanninta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi petoalueilla: kiihtyv\u00e4 liike ja h\u00e4lytys osoittavat el\u00e4imen pakenevan jotakin. Vesivaunujen seurannassa j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii pinnankorkeutta ultra\u00e4\u00e4nen avulla mittaavan anturin avulla. Tieto saapuu \u00e4lypuhelimeen, eik\u00e4 vesivaunua tarvitse erikseen k\u00e4yd\u00e4 tarkistamassa.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjestelm\u00e4n kehitysty\u00f6 on Anssi H\u00e4nnisell\u00e4 viel\u00e4 kesken, mutta tavoitteena on tuotteen kaupallistaminen. Asiakas voi itse valita tarvitsemansa osat ja saa palvelun asennettuna. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6notoksi riitt\u00e4\u00e4 kirjautuminen sovellukseen. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n voi lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi maan l\u00e4mp\u00f6tilan mittauksen ja aidan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 mittaavan vahdin. Ty\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n parantamiseksi on viel\u00e4, mutta nykyinenkin versio on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ja hieno edistysaskel kotimaisen laidunnuksen teknologian kehitykselle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anssi H\u00e4nnisen tilalla yhdelle laumaryhm\u00e4n naudoista on sijoitettu kaulapantaan GPS-paikannin. (Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Maailmalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo monenlaista teknologiaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maailmalla ovat jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 virtuaaliset laidunaidat. Australiassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 The eShepherd ja norjalainen Nofence toimivat samantapaisella periaatteella kuin Suomessa kehitteill\u00e4 oleva j\u00e4rjestelm\u00e4: kaikilla laiduntavilla el\u00e4imill\u00e4 on kaulapanta, jonka avulla el\u00e4imet voidaan paikantaa yksil\u00f6llisesti. Laitumen rajat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n GPS-paikannusta hy\u00f6dynt\u00e4en t\u00e4ysin virtuaalisesti. Kun laiduntava el\u00e4in l\u00e4hestyy virtuaalista aitalinjaa, kaulapannassa oleva laite alkaa ennalta m\u00e4\u00e4ritellyst\u00e4 et\u00e4isyydest\u00e4 l\u00e4htien pit\u00e4\u00e4 varoitus\u00e4\u00e4nt\u00e4, joka voimistuu aitalinjaa l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4. Jos el\u00e4in jatkaa matkaa \u00e4\u00e4nest\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kaulapanta antaa lopulta paimenaitojen kaltaisen s\u00e4hk\u00f6iskun, jotta el\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyisi takaisin. Lopulta el\u00e4imet oppivat \u00e4\u00e4nen merkityksen ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4nty\u00e4 toiseen suuntaan sen kuullessaan. Virtuaaliset aidat t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4imen kuuloaistin hy\u00f6dynt\u00e4miseen, kun tavalliset laidunaidat toimivat l\u00e4hinn\u00e4 el\u00e4imen n\u00e4k\u00f6aistiin perustuen. <\/p>\n\n\n\n

Laitumen rajoja voidaan muuttaa tietokoneella tai muilla \u00e4lylaitteilla milloin tahansa, mutta aidatun alueen tulee aina olla riitt\u00e4v\u00e4n suuri ja turvallinen. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla el\u00e4imille juomapaikka ja tarpeen mukaan s\u00e4\u00e4nsuoja. Karkaamisten est\u00e4miseksi el\u00e4imet kannattaa opettaa virtuaalisiin aitoihin ensin tavallisten laidunaitojen sis\u00e4puolella. Virtuaalisia laidunaitoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4liaitauksina suurien, perinteisesti aidattujen lohkojen sis\u00e4puolella esimerkiksi kaistasy\u00f6t\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Australiassa tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on testattu RFID-tekniikkaa eli radiotaajuista et\u00e4tunnistusta karjan vedenkulutuksen ja juomapisteiden k\u00e4yt\u00f6n seurannassa. Tutkimusten mukaan anturipohjainen l\u00e4hestymistapa on luotettava karjan juomisk\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja veden kulutuksen tarkkailussa. RFID-lukija pystyy havaitsemaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen erot ilmaston ja veden saatavuuden mukaan, ja se onkin sopiva ty\u00f6kalu nautojen vesipisteiden k\u00e4yt\u00f6n tutkimiseen. Tutkimuksissa nautojen havaittiin juovan p\u00e4\u00e4asiassa p\u00e4iv\u00e4saikaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Anturi kertoo, kun vesivaunusta uhkaa loppua juotava. (Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nautojen laidunnusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voidaan seurata muun muassa RumiWatch-laitteistolla. Sen on todettu Irlannissa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa onnistuneeksi ja tarkaksi tutkimusv\u00e4lineeksi yksityiskohtaisen laiduntamisk\u00e4ytt\u00e4ytymisen mittaamisessa. Erityisesti sy\u00f6misen ja m\u00e4rehtimisen mittaamisessa havaitut muutokset voivat ennakoida naudan sairastumista. Varsinkin suuremmissa karjoissa sairaiden el\u00e4inten havainnointi voi olla haasteellista, joten teknologia mahdollisten sairauksien varhaiseen havaitsemiseen on suuri etu.<\/p>\n\n\n\n

Australiassa vuonna 2017 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa selvitettiin, pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 satelliittij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n karjan laidunmieltymyksi\u00e4 niin, ett\u00e4 seurataan lihakarjan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksia laidunmaiden saatavuuden muuttuessa. Tutkimuksessa olleilla naudoilla k\u00e4ytettiin kaulapantoja, joissa oli GNSS-laitteet satelliittipaikannusta varten. Tutkijat havaitsivat nautojen laidunk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttuvan NDVI:n (kasvillisuusindeksin) v\u00e4hentyess\u00e4, mik\u00e4 voi tulevaisuudessa auttaa tuottajia hallitsemaan laiduntamisen voimakkuutta. Lis\u00e4ksi laitumen biomassaa on mahdollista kartoittaa dronen avulla luotavalla 3D-rekonstruktiolla, kuten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 eurooppalaisessa tutkimuksessa tehtiin Belgiassa vuonna 2019.<\/p>\n\n\n\n

Laitumilla voi tulevaisuudessa olla my\u00f6s yh\u00e4 enemm\u00e4n teknologiaa p\u00e4\u00e4st\u00f6mittauksia varten. Esimerkiksi vuonna 2021 valmistuneessa naudan virtsalaikkujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tutkimuksessa havaintojen tekoon k\u00e4ytettiin \u00e4skett\u00e4in kehitetty\u00e4 Spikey-R-laitetta, jolla mitattiin maaper\u00e4n pinnan s\u00e4hk\u00f6njohtavuutta. Virtsalaikuista haihtuvan typen m\u00e4\u00e4r\u00e4n havaittiin olevan merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Katse tulevaisuudessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Laitumilla oleva teknologia on viel\u00e4 melko uusi asia, sill\u00e4 ulkomaista aineistoa on verrattain v\u00e4h\u00e4n ja kotimaista ei juuri lainkaan. Tiedon ja teknologian m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin selv\u00e4sti kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Varsinkin Australiassa on tehty viimeisten vuosien aikana useita tutkimuksia laidunnuksesta. Toistaiseksi tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet enemm\u00e4n el\u00e4inten havainnointiin kuin teknologian k\u00e4ytett\u00e4vyyteen. Erilaiset laitteet tulevat kuitenkin yleistym\u00e4\u00e4n niin el\u00e4inten kuin laitumien kasvillisuuden ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tarkkailussa. Laidunnuksen seurannasta pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 nopeampaa ja vaivattomampaa ty\u00f6ajan s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi, sill\u00e4 maatiloilla ty\u00f6voima v\u00e4henee, ja henkil\u00f6kohtainen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi n\u00e4in ollen helposti kasvaa tarpeettoman suureksi.<\/p>\n\n\n\n

Satu Huttunen
Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija ja Jalaka-hankkeen harjoittelija<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maatiloilla on nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n teknologiaa: peltoty\u00f6koneet kulkevat l\u00e4hes itsekseen ja navetoissa on monenlaista automatisoitua laitetta helpottamassa karjanhoitoa. Laitumilla teknologiaa ei ole ollut kovinkaan paljon verrattuna muihin maatilan osa-alueisiin, mutta t\u00e4m\u00e4 on hiljalleen muuttumassa sek\u00e4 meill\u00e4 ett\u00e4 maailmalla. Kotimainen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[174,82,46,33,178,177,175,176,165],"class_list":["post-1034","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-gps","tag-laidunnus","tag-laiduntaminen","tag-nauta","tag-paikannus","tag-panta","tag-seuranta","tag-seurantajarjestelma","tag-teknologia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1034","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1034"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1034\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1049,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1034\/revisions\/1049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1034"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1034"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1034"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}