{"id":1064,"date":"2021-09-28T09:24:28","date_gmt":"2021-09-28T09:24:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1064"},"modified":"2021-09-28T09:25:42","modified_gmt":"2021-09-28T09:25:42","slug":"maitomaarat-eivat-pysy-tasaisina-ympari-vuoden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2021\/09\/28\/maitomaarat-eivat-pysy-tasaisina-ympari-vuoden\/","title":{"rendered":"Maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t pysy tasaisina ymp\u00e4ri vuoden"},"content":{"rendered":"\n

Lypsyj\u00e4rjestelmien ja maidon hinnoittelun muutosten vuoksi on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lypsykarjatilan maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t pysyv\u00e4t tasaisina eri kuukausina ymp\u00e4ri vuoden (kuva 1). Automaattisissa lypsyj\u00e4rjestelmiss\u00e4 poikimisten ja maitom\u00e4\u00e4r\u00e4n tasaisuus mahdollistaa kapasiteetin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen hy\u00f6dynt\u00e4misen. Vastapoikineita pit\u00e4\u00e4 olla tasaisesti ymp\u00e4ri vuoden, jotta niiden heruminen ei hidastu siit\u00e4, ett\u00e4 ne joutuvat odottamaan vuoroa lypsylle ruuhkan takia. Meijereill\u00e4 on tasainen kysynt\u00e4 maitotuotteista, joten siell\u00e4kin on tavoite tasaisesta maitovirrasta ymp\u00e4ri vuoden.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Lypsykarjoissa tavoitteena on tasainen maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden. (Kuva: Leena K\u00e4rkk\u00e4inen)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Savonia-ammattikorkeakoulun kahdessa hankkeessa ryhdyttiin tutkimaan, miten poikimiset ja maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelevat eri kuukausina tuotosseuranta-aineiston perusteella. Aineistossa ovat mukana vuosien 2017, 2018 ja 2019 poikimiset ja niit\u00e4 seuranneet mittalypsyt. Aluksi asiaa tutkittiin Maaseuturahaston rahoittamassa Umpi \u2013 hyvinvoiva umpilehm\u00e4 -hankkeessa, ja nyt asiaa pidet\u00e4\u00e4n esill\u00e4 Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Maatila 2030 -hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

Syyspoikivuuteen on kannustettu pitk\u00e4\u00e4n, ja kuviosta 1 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 syksyll\u00e4 poikii enemm\u00e4n lehmi\u00e4 kuin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Poikimisten kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on alentunut noiden vuosien aikana niin, ett\u00e4 vuonna 2017 poikimisia on ollut 218 385, vuonna 2018 yhteens\u00e4 214 747 ja vuonna 2019 puolestaan 207 205. Vuoden 2019 poikimisia on v\u00e4hentynyt nimenomaan kev\u00e4tpoikivista. Erityisesti toukokuun poikivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut selv\u00e4sti alempi kuin aiempina vuosina. Eniten poikimisia on ollut kaikkina n\u00e4in\u00e4 tarkasteluvuosina hein\u00e4-elokuussa ja joulu-tammikuussa. Poikimisten ajoittumisen perusteella voisi olettaa, ett\u00e4 syksyst\u00e4 alkukev\u00e4\u00e4lle asti maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t olisivat korkeimmillaan. Lokakuussa meijeriin tulevat maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kuitenkin alhaisimmillaan, joten n\u00e4m\u00e4 seikat eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aineistossa ovat mukana tuotosseuranta-aineiston vuosina 2017, 2018 ja 2019 poikineet. Kyseiset vuodet ovat olleet s\u00e4\u00e4olosuhteiltaan hyvin erilaisia, ja sen vuoksi my\u00f6s karjojen rehutilanteet ovat olleet erilaisia. Vuonna 2017 kes\u00e4 oli normaalia viile\u00e4mpi ja syksy sateinen. Vuoden 2018 kes\u00e4 taas oli helteinen ja v\u00e4h\u00e4sateinen. Syksykin oli normaalia l\u00e4mpim\u00e4mpi. Vuoden 2019 kes\u00e4 oli normaalia hieman l\u00e4mpim\u00e4mpi mutta erityisen v\u00e4h\u00e4sateinen. Syksy oli puolestaan silloin kylm\u00e4 ja runsassateinen. Vuonna 2019 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hennettiin el\u00e4imi\u00e4 huonon rehutilanteen takia, ja siksi sin\u00e4 vuonna poikimisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alhainen.<\/p>\n\n\n\n

Maitom\u00e4\u00e4rien vaihtelusta mittalypsykuukausittain l\u00f6ytyy tietoa kuviosta 2. Aineistoon on poimittu kyseisen kuukauden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen mittalypsytulos kerran kuukaudessa mittalypsyyn osallistuneilta lehmilt\u00e4. Vuosittain tuotokset nousevat, tosin vuosina 2017 ja 2018 vuosien v\u00e4lill\u00e4 ei ole kovin suurta eroa alkuvuotta lukuun ottamatta. Vuonna 2019 tuotokset ovat selv\u00e4sti korkeammat kuin kahtena aiempana vuonna. N\u00e4in\u00e4 kolmena vuonna tuotokset noudattavat l\u00e4hes samanlaista k\u00e4yr\u00e4\u00e4 kuukausien v\u00e4lill\u00e4. Alkuvuoden mittalypsyjen keskiarvo on tasainen ja korkeampi kuin loppuvuonna. Viimeist\u00e4\u00e4n hein\u00e4kuussa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen mittalypsytulos laskee, ja laskeva trendi jatkuu lokakuuhun saakka, jolloin maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaikkina tarkasteluvuosina kaikkein alhaisin. T\u00e4m\u00e4 havainto tukee meijereiden viesti\u00e4 lokakuun alhaisesta maitom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 kuukausi olisi sitten tilastojen mukaan optimaalisin poi\u2019ittaa lehmi\u00e4 ja hiehoja? Kuviosta 3 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 loppusyksyn ja alkutalven poikijat lyps\u00e4v\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin parhaiten. Kuviossa maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 on poikimisen j\u00e4lkeisten kymmenen mittalypsyn keskiarvo. Mukana ovat sellaiset lehm\u00e4t, joilla on mittalypsy nelj\u00e4n viikon v\u00e4lein eli kerran kuukaudessa. Vuoden 2019 tilastoihin vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6isesti heikko rehutilanne ennen uutta satokautta, koska toukokuun poikivat ovat sin\u00e4 vuonna lyps\u00e4neet heikoimmin. Muina vuosina on selv\u00e4 laskeva trendi elokuulle saakka. Vaikka maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t lokakuussa alempana (kuvio 2), n\u00e4m\u00e4 vastapoikineet toipuvat siit\u00e4 ja lyps\u00e4v\u00e4t paremman tuloksen kuin kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n poikijat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4kuukaudet ovat selv\u00e4sti haaste pit\u00e4\u00e4 maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 tasaisena ymp\u00e4ri vuoden, ja laskeva trendi maitom\u00e4\u00e4riss\u00e4 jatkuu lokakuulle asti. Kes\u00e4kuukausina vaihtuu ruokinta. Osassa karjoista lehm\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t laitumella, ja sis\u00e4ruokinnassa oleville lehmille rehujen laatu on jo heikentynyt talveen verrattuna. Olosuhteet vaihtuvat kes\u00e4ll\u00e4. Erityisesti helteisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 lehmien hyvinvointi on koetuksella, olivatpa ne laitumella tai sis\u00e4ll\u00e4. Uuden sadon s\u00e4il\u00f6rehun sy\u00f6tt\u00f6 alkaa vasta my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4, jotta siilossa oleva rehu ei ala pilaantua. Maidontuottajat ovat kiireisi\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n rehuja tulevaa talvea varten. N\u00e4it\u00e4 syit\u00e4 olemme pohtineet maitom\u00e4\u00e4r\u00e4aineiston \u00e4\u00e4rell\u00e4. Syy voi toki olla jokin muukin.<\/p>\n\n\n\n

Maatila 2030 -hanke on kiinnostunut maitom\u00e4\u00e4ri\u00e4 koskevasta ilmi\u00f6st\u00e4 ja haluaa olla mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maidontuotantoa niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelman syit\u00e4 ja hakemaan niihin ratkaisuja. Pyrimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaista koulutusta ja tietoa tarvitaan tasaisemman maitom\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi. Aiheesta on tulossa syksyn aikana uusi blogikirjoitus, jossa kuvataan tarkemmin tuotosseuranta-aineiston analyysia.<\/p>\n\n\n\n

Maatila 2030 -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jossa tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 luonnonvara-alaa tulevaisuuden haasteisiin luomalla uusia oppimismenetelmi\u00e4 ja kannustamalla jatkuvaan osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Leena K\u00e4rkk\u00e4inen<\/em>
TKI-asiantuntija<\/em>
Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lypsyj\u00e4rjestelmien ja maidon hinnoittelun muutosten vuoksi on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lypsykarjatilan maitom\u00e4\u00e4r\u00e4t pysyv\u00e4t tasaisina eri kuukausina ymp\u00e4ri vuoden (kuva 1). Automaattisissa lypsyj\u00e4rjestelmiss\u00e4 poikimisten ja maitom\u00e4\u00e4r\u00e4n tasaisuus mahdollistaa kapasiteetin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen hy\u00f6dynt\u00e4misen. Vastapoikineita pit\u00e4\u00e4 olla tasaisesti ymp\u00e4ri vuoden, jotta niiden heruminen ei<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[187,149,185,186,188,189],"class_list":["post-1064","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-lypsy","tag-maatila-2030-hanke","tag-maito","tag-maitomaara","tag-tasainen","tag-umpi-hanke"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1064"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1064\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1071,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1064\/revisions\/1071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}