{"id":1072,"date":"2021-10-01T15:41:55","date_gmt":"2021-10-01T15:41:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1072"},"modified":"2021-10-04T05:20:46","modified_gmt":"2021-10-04T05:20:46","slug":"tavalla-ja-toisella-lehmat-laitumelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2021\/10\/01\/tavalla-ja-toisella-lehmat-laitumelle\/","title":{"rendered":"Tavalla ja toisella lehm\u00e4t laitumelle"},"content":{"rendered":"\n

Laiduntamistapojen kirjo on maitotiloilla laajempi kuin takavuosina, jolloin laiduntaminen tarkoitti koko kes\u00e4ajan ruokinnan perustaa. Kun lehmi\u00e4 nyt on kahdenkymmenen sijaan kaksikin sataa, ei laiduntaminen tarkoita samaa kuin ennen.<\/p>\n\n\n\n

Siilinj\u00e4rvel\u00e4isell\u00e4 Tiina Nyyss\u00f6sen ja Jari Eskelisen tilalla laidunnus tarkoittaa tilan sadalle lehm\u00e4lle kes\u00e4isin avoinna olevia navetan ovia vuorokauden ymp\u00e4ri. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on noin viisi hehtaaria kolmeen lohkoon jaettuna. Laitumella ei juuri ole ruokinnallista merkityst\u00e4: seosrehua on tarjolla navetassa jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n

Lehm\u00e4t kulkevat laitumelle vapaasti navetan sivuovesta, laidunporttia ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 eik\u00e4 sille koeta olevan tarvetta. Nykyisen navetan valmistuttua tilalla kokeiltiin ensin ovien avaamista laitumella aamut\u00f6iden aikana, mutta se aiheutti ruuhkan lypsyrobotille my\u00f6hemmin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Ovien auettua koko karja s\u00e4nt\u00e4si ulos ja tuli yht\u00e4 aikaa sis\u00e4lle muutaman tunnin kuluttua. Kun ovi j\u00e4tettiin auki ymp\u00e4ri vuorokauden, k\u00e4ynnit laitumella tasoittuivat eik\u00e4 lypsylle ole ruuhkaa tai viiveit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaavilla, Virpi ja Pauli Tirkkosen tilalla puolestaan toimii paremmin juuri rajoitettu p\u00e4\u00e4sy laitumelle. Ovi avataan aamut\u00f6iden p\u00e4\u00e4tteeksi noin yhdeks\u00e4lt\u00e4 ja lehm\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vapaasti ulos. P\u00e4iv\u00e4tarkastuksen yhteydess\u00e4 yhden maissa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 laiduntajat ovat tulleet sis\u00e4lle ja ovi laitetaan kiinni. Haettavia on yksitt\u00e4isi\u00e4 vain syksyn viilein\u00e4, kuivina p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laiduntamisessa seurataan s\u00e4\u00e4t\u00e4 \u2013 yksitt\u00e4inen sateinen p\u00e4iv\u00e4 ei haittaa, mutta laidunten s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi ovi pidet\u00e4\u00e4n kiinni pidempien sadejaksojen aikana. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 laidunnus aloitetaan heti pellon kuivuttua toukokuussa ja jatketaan syksyll\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4it\u00e4 seuraten.<\/p>\n\n\n\n

Molempien karjojen maitotuotos on korkea, eik\u00e4 laidunnuksen ole havaittu sit\u00e4 ainakaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n. Solum\u00e4\u00e4rien nousut laidunnuksen takia ovat hetkellisi\u00e4 ja lievi\u00e4. Keskisiteen repe\u00e4mi\u00e4 voi sattua, mutta nekin ovat harvinaisia.<\/p>\n\n\n\n

Yksi keino ehk\u00e4ist\u00e4 n\u00e4it\u00e4 riskej\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 ovien avautuessa on edellisest\u00e4 lypsyst\u00e4 kulunut mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n aikaa. Laiduntavan robottitilan em\u00e4nt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rajana kymment\u00e4 tuntia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pielavetinen Janne Pietik\u00e4inen ja vierem\u00e4l\u00e4iset Laura Kauhanen ja Henri Remes lyps\u00e4v\u00e4t lehm\u00e4ns\u00e4 lypsyasemalla. Pietik\u00e4isell\u00e4 ovi laitumelle on auki lypsyaikoja lukuun ottamatta ja laitumet l\u00e4htev\u00e4t s\u00e4teitt\u00e4in navetan p\u00e4\u00e4dyst\u00e4, jotta kulku eri lohkoille on lehmille helppoa. Umpilehm\u00e4t kulkevat vapaasti omalle laitumelleen toisesta ovesta.<\/p>\n\n\n\n

Vierem\u00e4ll\u00e4 navetta on uusi eik\u00e4 kaikkia pihat\u00f6iden j\u00e4rjestelyj\u00e4 ole viel\u00e4 ehditty tehd\u00e4. Lehm\u00e4t joutuvat toistaiseksi viel\u00e4 hieman kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta suunnitelmissa on j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 laidunnus siten, ett\u00e4 lehmill\u00e4 on vapaa kulku laitumelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laitumen nurmella on varsin pieni merkitys lehmien ruokintaan kyseisill\u00e4 tiloilla, mutta tilat kokevat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lehmien p\u00e4\u00e4syn ulos laitumelle kes\u00e4ll\u00e4. El\u00e4imet oppivat laiduntamiseen jo vasikkana ja hiehona, jolloin ne lehm\u00e4n\u00e4 ovat tottuneita eik\u00e4 opettamista siin\u00e4 vaiheessa en\u00e4\u00e4 tarvita. Umpilehm\u00e4t ovat kaikilla tiloilla omilla laitumillaan.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6nk\u00e4yt\u00f6n kannalta laiduntamista ei pidet\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lis\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 lehmien ollessa ulkona esimerkiksi parsien puhdistus ja kuivitus ja muut vastaavat ty\u00f6t onnistuvat helposti. Laiduntaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuivituksen tarvetta ja siten kuivituskustannuksia kes\u00e4aikana.<\/p>\n\n\n\n

Toki aitojen tekeminen ja kunnostus viev\u00e4t kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 jonkin verran aikaa, mutta pysyv\u00e4t laidunlohkot ja niiden aidat ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 melko pienell\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaikilla tiloilla kulkuv\u00e4yl\u00e4 laitumelle on navetan ovella kovapohjainen: betonilaatta, hiekkap\u00e4\u00e4llysteinen murske tai maahan upotetut ylij\u00e4\u00e4m\u00e4betonipalkit. Varsinaiselle kulkuv\u00e4yl\u00e4lle on tarvittaessa laitettu hiekkaa tai haketta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kuja siistin\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kulkuv\u00e4yliin panostamalla lehm\u00e4t kulkevat laitumelle halukkaammin ja jalat sek\u00e4 utareet pysyv\u00e4t siistin\u00e4 eik\u00e4 sis\u00e4lle kulkeudu maata sorkissa.<\/p>\n\n\n\n

Kaikilla tiloilla vesi on tarjolla vain navetassa, ja tilat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 yhten\u00e4 keinona houkutella lehm\u00e4t takaisin navettaan ja lypsylle. Ruokinta navetassa pysyy melko samanlaisena, ja hyv\u00e4 rehu ruokintap\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on varsinkin automaattilypsytiloilla t\u00e4rke\u00e4 navettaan ja lypsylle houkutteleva tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uuden rehuseoksen jakamisen ajankohdalla ja rehun m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 vaikutetaan my\u00f6s lehmien laitumelle menemiseen ja sielt\u00e4 palaamiseen. Jos tarjolla on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 ulkona, rehua laitetaan p\u00f6yd\u00e4lle v\u00e4hemm\u00e4n hukan v\u00e4hent\u00e4miseksi ja l\u00e4mpenemisen ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n\n\n


<\/code><\/p>\n\n\n

Laitumen laidalla -p\u00e4ivien aikana Jalaka-hanke tarjosi mahdollisuuden tutustua nykyaikaisten lypsykarjojen laidunnusratkaisuihin. Laidunnustaan esitelleille tiloille laidunnus on t\u00e4rke\u00e4 osa el\u00e4inten hyvinvointia ja j\u00e4rjestetty siten, kuin se tilan karjam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja vallitsevissa olosuhteissa on mahdollista. Siit\u00e4 on tehty sek\u00e4 el\u00e4imille ett\u00e4 niiden hoitajille mahdollisimman helppoa.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 laidunnuksesta jalaka.savonia.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Eeva-Kaisa Pulkka<\/em>
TKI-asiantuntija<\/em>
Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laiduntamistapojen kirjo on maitotiloilla laajempi kuin takavuosina, jolloin laiduntaminen tarkoitti koko kes\u00e4ajan ruokinnan perustaa. Kun lehmi\u00e4 nyt on kahdenkymmenen sijaan kaksikin sataa, ei laiduntaminen tarkoita samaa kuin ennen. Siilinj\u00e4rvel\u00e4isell\u00e4 Tiina Nyyss\u00f6sen ja Jari Eskelisen tilalla laidunnus tarkoittaa tilan sadalle lehm\u00e4lle<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[190,82,46,191],"class_list":["post-1072","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-jalaka-hanke","tag-laidunnus","tag-laiduntaminen","tag-laiduntamistavat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1072"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1072\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1088,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1072\/revisions\/1088"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}