{"id":1131,"date":"2022-02-22T07:48:00","date_gmt":"2022-02-22T07:48:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1131"},"modified":"2022-02-22T07:49:46","modified_gmt":"2022-02-22T07:49:46","slug":"kuivan-ja-kuuman-kesan-jalkipuinti-osa-i-kevatviljat-karsivat-eniten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2022\/02\/22\/kuivan-ja-kuuman-kesan-jalkipuinti-osa-i-kevatviljat-karsivat-eniten\/","title":{"rendered":"Kuivan ja kuuman kes\u00e4n j\u00e4lkipuinti osa I: Kev\u00e4tviljat k\u00e4rsiv\u00e4t eniten"},"content":{"rendered":"\n<p>Nyt talvella on aikaa katsoa taaksep\u00e4in kuluneeseen kasvukauteen. Kes\u00e4kuun loppu ja koko hein\u00e4kuu olivat tavanomaista v\u00e4h\u00e4sateisempia ja l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4 l\u00e4hes koko Suomessa, eik\u00e4 Pohjois-Savo ollut poikkeus. Sateiden suhteen tosin pienipiirteist\u00e4 alueellista vaihtelua oli paljon, sill\u00e4 paikallisia kuuroja saatiin jonkin verran. Monin paikoin koettiin kuitenkin puolentoista kuukauden sateeton jakso yhdistettyn\u00e4 helteisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Viile\u00e4\u00e4n kasvukauteen sopeutuneet viljelykasvimme olivat kovilla viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun maa kuivui ja kasvi joutui sulkemaan lehtiens\u00e4 ilmaraot: kun haihdunta on minimiss\u00e4, lehtien l\u00e4mp\u00f6tila nousee liiaksi. My\u00f6s ravinteiden otto h\u00e4iriytyy, kun vesi ei liiku. Sill\u00e4, mihin kasvin kasvuvaiheeseen kuiva ja l\u00e4mmin jakso ajoittuu, on kuitenkin iso merkitys. Samoin eri viljelykasvilajien ja -lajikkeiden kuivuuden- ja kuumudenkesto vaihtelee. Miten kes\u00e4n s\u00e4\u00e4t n\u00e4kyiv\u00e4t sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja laadussa? Mitk\u00e4 kasvit olivat viime kes\u00e4n h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4? Ent\u00e4 voittajia?<\/p>\n\n\n\n<p>Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa Mikko Saastamoinen ja Rauno Savolainen ProAgria It\u00e4-Suomesta kertoivat viime kes\u00e4n satokuulumiset Pohjois-Savosta. Varsinkin kev\u00e4tviljat k\u00e4rsiv\u00e4t kuivuudesta ja sadot j\u00e4iv\u00e4t vaatimattomiksi, joskin laadultaan ne olivat hyvi\u00e4. Kokonaisuutena arvioiden sato oli viime kes\u00e4n\u00e4 arviolta 40\u201360 % normaalista. Kev\u00e4tviljojen sadoissa oli kuitenkin suurta vaihtelua: osa lohkoista j\u00e4tettiin suosiolla puimatta, kun taas jossain saatiin normaali sato. Maalaji ja kuurosateiden osuminen kohdalle vaikuttivat, mutta my\u00f6s kylv\u00f6ajankohta. Ensimm\u00e4isten ja viimeisten kylv\u00f6jen v\u00e4lille tuli sadejakson vuoksi pitk\u00e4 v\u00e4li. Ep\u00e4tavallisen my\u00f6h\u00e4\u00e4n kylvetyist\u00e4 ohrista saatiin parhaimmillaan eritt\u00e4in hyv\u00e4 sato. Samoin syysviljat k\u00e4rsiv\u00e4t kev\u00e4tviljoja v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4tavallisesta kes\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuivuus osui noilla kasveilla kehityksen kannalta parempaan jaksoon. Syysviljojen lis\u00e4ksi kuivuudesta selvisiv\u00e4t parhaiten syv\u00e4juuriset sek\u00e4 monivuotiset viljelykasvit. Esimerkiksi timotein ja nurminadan siemensadot olivat hyv\u00e4t ja puna-apila tuotti seosnurmissa hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>Syv\u00e4juurisista rypsi tosin oli poikkeus: kukinta eteni liian nopeasti ja sato j\u00e4i heikohkoksi.Monivuotisista kasveista suurin viljelyala on nurmilla, joista Saastamoinen kertoi tarkemmin. Vaikka nurmet yleisestikin p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t viljoja paremmin, nimenomaan monilajiset nurmet tuottivat parhaiten. Sadot olivat parhaita multavilla mailla.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen s\u00e4il\u00f6rehusato oli viel\u00e4 eritt\u00e4in hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja laadultaan. Toinen sato oli kuivuuden vuoksi heikko, mutta kolmannesta saatiin jopa normaalia parempi sato. Siin\u00e4 miss\u00e4 vakiintuneet nurmet selvisiv\u00e4t kuivuudesta kohtuudella, t\u00e4n\u00e4 vuonna perustetut nurmet k\u00e4rsiv\u00e4t kuivuudesta. Nekin onneksi n\u00e4yttiv\u00e4t syksyyn menness\u00e4 paremmilta. Etenkin suojaviljan alle perustetut nurmet olivat toipuneet hyvin kes\u00e4n koettelemuksista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/MaxPixel.net-Red-Clover-Inflorescence-Trifolium-Pratense-Macro-848805-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1132\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/MaxPixel.net-Red-Clover-Inflorescence-Trifolium-Pratense-Macro-848805-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/MaxPixel.net-Red-Clover-Inflorescence-Trifolium-Pratense-Macro-848805-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/MaxPixel.net-Red-Clover-Inflorescence-Trifolium-Pratense-Macro-848805-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/MaxPixel.net-Red-Clover-Inflorescence-Trifolium-Pratense-Macro-848805-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/MaxPixel.net-Red-Clover-Inflorescence-Trifolium-Pratense-Macro-848805-2048x1536.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Syv\u00e4juurista puna-apilaa eiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4iset sateet juuri haitanneet.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta hellejaksot todenn\u00e4k\u00f6isesti yleistyv\u00e4t ja pidentyv\u00e4t. Lis\u00e4ksi kes\u00e4ll\u00e4 sateet todenn\u00e4k\u00f6isesti ajoittuvat nykyist\u00e4 ep\u00e4tasaisemmin, vaikka keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n ennustetaan jonkin verran nousevan. Viime kes\u00e4n ilmi\u00f6, jossa kuuden viikon sateettoman kauden j\u00e4lkeen saatiin paikoitellen muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kuukauden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4, voi siis tulevaisuudessa olla entist\u00e4 yleisempi.<\/p>\n\n\n\n<p>Syv\u00e4juuriset sek\u00e4 monivuotiset kasvit ja syyskylv\u00f6iset tuottivat viime kes\u00e4n oloissa parhaiten. Suomen kasvukauden s\u00e4ille on kuitenkin tyypillist\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa suuri vuosien v\u00e4linen vaihtelu. Kun etuk\u00e4teen ei voi tiet\u00e4\u00e4 tuleeko kes\u00e4st\u00e4 kylm\u00e4 ja sateinen, kuuma ja kuiva vaiko jotain ihan muuta, monipuolinen viljelykierto on hyv\u00e4 keino varautua ep\u00e4varmuuteen. Monipuolisessa kierrossa todenn\u00e4k\u00f6isesti aina jokin kasveista tai lajikkeista menestyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Tavanomaisesta poikkeava s\u00e4\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s rikkakasveissa. Siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkipuinnin seuraavassa osassa.<br>T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen osa kolmiosaisesta artikkelisarjasta, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n viime kes\u00e4n s\u00e4\u00e4olosuhteiden vaikutuksia sadon laatuun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta. Artikkelin tausta-aineistona on Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtuma, joka j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa 2.11.2021.<\/p>\n\n\n\n<p>Tapahtuman tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=ArtRKf0QvJ8\">klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty my\u00f6s ilmasto-opasta, jonne p\u00e4\u00e4set<a href=\"https:\/\/ilmasto-opas.fi\/fi\/etusivu\"> klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><br><em>Inka Nyk\u00e4nen<br>inka.nykanen@savonia.fi<br>TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala<br>Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nyt talvella on aikaa katsoa taaksep\u00e4in kuluneeseen kasvukauteen. Kes\u00e4kuun loppu ja koko hein\u00e4kuu olivat tavanomaista v\u00e4h\u00e4sateisempia ja l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4 l\u00e4hes koko Suomessa, eik\u00e4 Pohjois-Savo ollut poikkeus. Sateiden suhteen tosin pienipiirteist\u00e4 alueellista vaihtelua oli paljon, sill\u00e4 paikallisia kuuroja saatiin jonkin verran. Monin<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[214,216,211,212,210,209,213,42,215],"class_list":["post-1131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-helle","tag-ilmastoturvallisuuden-liiketoimintaverkosto-hanke","tag-kasvit","tag-kasvu","tag-kesa","tag-kevatviljat","tag-kuuma","tag-olosuhteet","tag-saa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1131"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1133,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1131\/revisions\/1133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}