{"id":1134,"date":"2022-03-02T10:00:00","date_gmt":"2022-03-02T10:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1134"},"modified":"2022-03-02T07:13:41","modified_gmt":"2022-03-02T07:13:41","slug":"kuivan-ja-kuuman-kesan-jalkipuinti-osa-ii-lampo-helli-ikavia-kasvivieraita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2022\/03\/02\/kuivan-ja-kuuman-kesan-jalkipuinti-osa-ii-lampo-helli-ikavia-kasvivieraita\/","title":{"rendered":"Kuivan ja kuuman kes\u00e4n j\u00e4lkipuinti osa II: L\u00e4mp\u00f6 helli ik\u00e4vi\u00e4 kasvivieraita"},"content":{"rendered":"\n<p>L\u00e4mmin kes\u00e4 suosi erityisesti etel\u00e4isi\u00e4 rikkakasvilajeja. Viime kes\u00e4n\u00e4 jopa ilmi\u00f6ksi nousi rikkakananhirssi: Siit\u00e4 kertyi runsaasti uusia havaintoja ymp\u00e4ri maata. Lis\u00e4ksi edellisvuosista poiketen sit\u00e4 oli paikoitellen peltolohkoilla runsaasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsinkielisen neuvontaj\u00e4rjest\u00f6n NSL:n kasvinsuojelututkija Lotta Poikolainen piti Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa esityksen rikkakananhirssist\u00e4 ja kokonaisvaltaisesta rikkakasvien hallinnasta. Terho Hyv\u00f6nen Luonnonvarakeskus Lukesta puolestaan kertoi hiljattain meille saapuneista koisokasveista kehtokoisosta ja mustakoisosta, jotka niin ik\u00e4\u00e4n nauttivat pitk\u00e4st\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 kasvukaudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksivuotinen rikkakananhirssi on maailmalla yksi pahimmista rikoista, ja se hy\u00f6tyy ilmastonmuutoksesta, sill\u00e4 se on C4-kasvi, eli se kykenee yhteytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaasti l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4. Suurin osa viljelykasveista kuin my\u00f6s rikkakasveista kuuluu C3-kasveihin, joilla yhteytt\u00e4misen tehokkuus laskee radikaalisti kuivalla ja kuumalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4. Rikkakananhirssi on monella tapaa ik\u00e4v\u00e4 rikkakasvi: se on vahva ja kookas kilpailija, jolla on suuri siementuotanto ja jopa kymmenen vuotta maassa s\u00e4ilyv\u00e4t siemenet.<\/p>\n\n\n\n<p>Viime kes\u00e4n enn\u00e4tysm\u00e4inen havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4 selittyy Poikolaisen mukaan maan poikkeuksellisella l\u00e4mpenemisell\u00e4. Siemeni\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut maassa jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta kasvi vaatii korkean it\u00e4misl\u00e4mp\u00f6tilan. Helteiden kuumentamassa maassa siemenet itiv\u00e4t runsain mitoin. Kun kuivuus viel\u00e4 vaivasi viljelykasveja pit\u00e4en kasvustot harvoina, rikkakananhirsill\u00e4 oli tilaa kasvaa. Siemenet tulevat pellolle alun perin siemenseoksien mukana, ty\u00f6koneissa sek\u00e4 lannan mukana, mutta kerran pellolle p\u00e4\u00e4dytty\u00e4\u00e4n rikkakananhirssi tuottaa valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t siement\u00e4 maaper\u00e4n siemenpankkiin. On eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 rikkakananhirssist\u00e4 tulee meill\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4 riesa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/20150629Echinochloa_crus-galli3-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1135\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/20150629Echinochloa_crus-galli3-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/20150629Echinochloa_crus-galli3-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/20150629Echinochloa_crus-galli3-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/20150629Echinochloa_crus-galli3-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2022\/02\/20150629Echinochloa_crus-galli3-2048x1536.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Rikkakananhirssi tuottaa valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t maassa pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyvi\u00e4 siemeni\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>My\u00f6s kehtokoiso ja mustakoiso ovat yksivuotisia, ja ne tarvitsevat korkean l\u00e4mp\u00f6tilan taimettumiseen, joskaan ei yht\u00e4 korkeaa kuin rikkakananhirssi. Ne eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kilpailussa viljoille, mutta rivikasvien, kuten porkkanan ja perunan, viljelyss\u00e4 ne ovat ongelmallisia. Etenkin kehtokoiso valloitta tilaa tehokkaasti. Ne aiheuttavat ongelmia my\u00f6s tuoreherneen viljelyss\u00e4: myrkylliset marjat muistuttavat herneit\u00e4. Koisokasveina ne voivat toimia is\u00e4nt\u00e4kasvina my\u00f6s useille muille perunan taudeille. Kehtokoison tiedet\u00e4\u00e4n toimivan perunaruton is\u00e4nt\u00e4kasvina ja mahdollistavan perunanviljelyss\u00e4 erityisen ongelmallisten munaiti\u00f6iden tuotannon. Toisin kuin rikkakananhirssi mustakoiso ja kehtokoiso eiv\u00e4t onneksi ehdi kovin hyvin kypsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n siemeni\u00e4\u00e4n meid\u00e4n kasvukaudellamme. Ilo voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kuitenkin lyhyeksi. Luonnonvalinta voi jalostaa oloihimme sopivan kannan nopeastikin, ja kasvukausien ennustetaan meill\u00e4 pitenev\u00e4n ilmaston muuttuessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmaston muuttuminen tulee siis n\u00e4kym\u00e4\u00e4n rikkakasveissakin. Entist\u00e4 pidemm\u00e4t ja l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t kasvukaudet tarkoittavat nyky\u00e4\u00e4n etel\u00e4isten rikkakasvien levinneisyysalueiden ja menestymisvy\u00f6hykkeiden siirtymist\u00e4 kohti pohjoista. Uusia lajeja tulee ja osa harvalukuisista tulokkaista runsastuu. Jo mainittujen lis\u00e4ksi rikkapuntarp\u00e4\u00e4, pantahein\u00e4t sek\u00e4 viherrevonh\u00e4nt\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tulevat valtaamaan alaa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa my\u00f6s s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6in\u00e4: viime kes\u00e4n\u00e4 kuivuus n\u00e4ivetti viljelykasveja ja antoi ik\u00e4v\u00e4sti tilaa rikkakasveille, mutta yht\u00e4 lailla liiallisten sateiden vaivaama kasvusto mahdollistaa rikkojen riehaantumisen. Uusien rikkakasvien torjunnassa on luonnollisesti aina omat niksins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Rikkakananhirssi it\u00e4\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4\u00e4 helposti resistenssin torjunta-aineille. Koisoihin tarvitaan tarkkaan valitut aineet. Yksi osa ilmastoturvaa tilalla on opetella tunnistamaan tulokaslajit, jotta torjuntakeinot osataan valita ja ajoittaa oikein. Toki oikein noheva saa havainnoinnilla my\u00f6s ainakin hidastettua tulokaskasvien asettumista pellolleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt on puhuttu paljon kasveista. Seuraavassa ja viimeisess\u00e4 osassa siirryt\u00e4\u00e4n toisenlaisten el\u00e4vien pariin, sill\u00e4 vuorossa on asiaa kasvitaudeista ja -tuholaisista.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on toinen osa kolmiosaisesta artikkelisarjasta, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n viime kes\u00e4n s\u00e4\u00e4olosuhteiden vaikutuksia sadon laatuun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta. Artikkelin tausta-aineistona on Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtuma, joka j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa 2.11.2021. Tapahtuman tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=ArtRKf0QvJ8\">klikkaamalla t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><em>Inka Nyk\u00e4nen<br>inka.nykanen@savonia.fi<br>TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala<br>Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4mmin kes\u00e4 suosi erityisesti etel\u00e4isi\u00e4 rikkakasvilajeja. Viime kes\u00e4n\u00e4 jopa ilmi\u00f6ksi nousi rikkakananhirssi: Siit\u00e4 kertyi runsaasti uusia havaintoja ymp\u00e4ri maata. Lis\u00e4ksi edellisvuosista poiketen sit\u00e4 oli paikoitellen peltolohkoilla runsaasti. Ruotsinkielisen neuvontaj\u00e4rjest\u00f6n NSL:n kasvinsuojelututkija Lotta Poikolainen piti Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa esityksen rikkakananhirssist\u00e4 ja kokonaisvaltaisesta<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[223,222,220,221,119,215],"class_list":["post-1134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-kehtokoiso","tag-mustakoiso","tag-rikkakananhirssi","tag-rikkakasvit","tag-saa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1134"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1136,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134\/revisions\/1136"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}