{"id":1137,"date":"2022-03-14T08:00:00","date_gmt":"2022-03-14T08:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1137"},"modified":"2022-03-03T10:13:58","modified_gmt":"2022-03-03T10:13:58","slug":"kuivan-ja-kuuman-kesan-jalkipuinti-osa-iii-lampoa-rakastavia-tuhohyonteisia-ja-kuivuudessa-viihtyvia-sienitauteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2022\/03\/14\/kuivan-ja-kuuman-kesan-jalkipuinti-osa-iii-lampoa-rakastavia-tuhohyonteisia-ja-kuivuudessa-viihtyvia-sienitauteja\/","title":{"rendered":"Kuivan ja kuuman kes\u00e4n j\u00e4lkipuinti, osa III: L\u00e4mp\u00f6\u00e4 rakastavia tuhohy\u00f6nteisi\u00e4 ja kuivuudessa viihtyvi\u00e4 sienitauteja"},"content":{"rendered":"\n

Viime kes\u00e4n kuivuudessa kasvustot olivat ep\u00e4tasaisia ja eriaikaisia ja k\u00e4rsiv\u00e4t stressist\u00e4. T\u00e4llaiset vastustuskyvylt\u00e4\u00e4n heikot kasvustot ovat aina alttiimpia taudeille. Samaan aikaan l\u00e4mmin s\u00e4\u00e4 oli omiaan vauhdittamaan tautien ja tuholaisten kehityst\u00e4. Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa kuultiinkin mielenkiintoisia puheenvuoroja viime kasvukauden tuholais- ja tautihavainnoista.<\/p>\n\n\n\n

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huuselan mukaan viime kes\u00e4n\u00e4 vallitsivat hyv\u00e4t edellytykset kasvintuhoojien lis\u00e4\u00e4ntymiselle: l\u00e4mp\u00f6 edisti tuhoojien kehityst\u00e4 ja olot olivat otolliset my\u00f6s migraatiolle. Edellisen talven leutouden ansiosta moni tuhooja my\u00f6s kykeni talvehtimaan runsaslukuisena. Kirvat ovat tyypillisi\u00e4 kuuman ja kuivan kes\u00e4n voittajia. Kasvinnesteiden v\u00e4kev\u00f6itymisen ansiosta niiden ravinnonsaanti helpottuu. Tuomikirvoja olikin runsaasti ja viljakirvojakin varsin paljon.<\/p>\n\n\n\n

Kasvustoissa oli havaittavissa runsaasti my\u00f6s muita tuhohy\u00f6nteisi\u00e4. Osa viime kes\u00e4n ongelmanaiheuttajista sen sijaan olivat varsin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin. Vaaksiaisen toukat sy\u00f6v\u00e4t tavallisesti kuollutta kasvinj\u00e4tett\u00e4, mutta runsaina esiintyess\u00e4\u00e4n ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravintonaan my\u00f6s el\u00e4vi\u00e4 kasvinosia. Vaaksiaisten aiheuttamia juuristotuhoja oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 alkukasvukaudesta etenkin syysvehn\u00e4ll\u00e4 ja sokerijuurikkaalla. Vaaksiaisten runsauden taustalla ei kuitenkaan ollut viime kes\u00e4n l\u00e4mp\u00f6 vaan edellisen syksyn m\u00e4rkyys ja leuto talvi. H\u00e4rk\u00e4papupiilokas sen sijaan on uusi tuholaislaji, joka hy\u00f6tyy suoraan ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja sen suomista otollisista oloista kehitty\u00e4. Se on nimens\u00e4 mukaisesti h\u00e4rk\u00e4pavun ja muiden palkokasvien tuholainen. H\u00e4rk\u00e4papupiilokasta havaittiin viime vuonna ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa runsaampana Suomesta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n asti sit\u00e4 on havaittu meill\u00e4 vain satunnaisena harhailijana. Sen kehityksen kannalta otollisia kesi\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti tulevaisuudessa yh\u00e4 useammin ja h\u00e4rk\u00e4pavun sek\u00e4 muiden palkokasvien viljelykin on yleistynyt, joten h\u00e4rk\u00e4papu piilokas tuskin tulee meilt\u00e4 en\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n katoamaan.<\/p>\n\n\n\n

Sienitautien ei ensimm\u00e4isen\u00e4 uskoisi hy\u00f6tyneen kuivuudesta. Sienitautejakin on kuitenkin moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n ja erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta kertoi kes\u00e4n olleen otollinen etenkin tyvitaudeille: ne talvehtivat syysviljoissa, hy\u00f6tyiv\u00e4t toukokuun kosteudesta, p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t keskikes\u00e4n kuivassa ja l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ne tarvitse sadepisaroita edes levit\u00e4kseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
H\u00e4rk\u00e4papupiilokas on pieni (4-5 mm) kovakuoriainen. Sen l\u00e4sn\u00e4olo on helpoin havaita toukkien siemenin kovertamista rei\u2019ist\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tyvitauteja esiintyi runsaasti sek\u00e4 viljoilla ett\u00e4 erikoiskasveilla. Tyvitautien esiintyminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina, ja selke\u00e4sti ainakin yksipuolinen viljelykierto lis\u00e4\u00e4 vaurioita. Ruostesienet olivat tyvitautien ohella yleisi\u00e4, ja niiden aiheuttamia vaurioita oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo aikaisessa vaiheessa. Leudot talvet edesauttavat ruostesienten esiintymist\u00e4, ja niiden esiintyminen onkin yleistynyt ja aikaistunut. Aikaisemmin alkava vioitus johtaa pahempiin vaurioihin ja suurempiin tappioihin.<\/p>\n\n\n\n

Kasvustojen stressi n\u00e4kyi selkeitten torajyv\u00e4n esiintymisess\u00e4. Huonot kasvuolot kukinnan aikaan altistavat viljat torajyv\u00e4n esiintymiselle. T\u00e4ll\u00e4 kertaa stressaavat olosuhteet osuivat nimenomaan ohran kukinnan aikaan, ja torajyv\u00e4\u00e4 oli ohralla normaalia enemm\u00e4n. Hieman eri aikaan kukkivalla rukiilla puolestaan torajyv\u00e4\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n. Kasvustoissa n\u00e4kyi runsaasti my\u00f6s stressaavista olosuhteista tai vedensaannin vaikeuksien aiheuttamasta ravinnepuutoksesta johtuvia laikkuja. Niiden vaikutus satoon on kuitenkin v\u00e4h\u00e4inen verrattuna vaikkapa lehtilaikkutaudin aiheuttamiin vaurioihin.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 sitten ilmastonmuutokseen varautuminen tautien ja tuholaisten tapauksessa voisi olla? Kasvien vahvan ja terveen kasvun varmistaminen sek\u00e4 puhtaan ja terveen siemenen k\u00e4ytt\u00f6 ainakin kannattaa. Lajikevalinnoillakin voi vaikuttaa jonkin verran: lajikkeiden v\u00e4lill\u00e4 on eroja niin tautien kuin stressinkin kest\u00e4vyydess\u00e4. Kynt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4liaikaisesti esimerkiksi tyvitautien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta pysyv\u00e4mpi ehk\u00e4isytulos saadaan viljelykierron monipuolistamisella. Kynt\u00f6\u00f6n verrattuna monipuolinen viljelykierto on uskoa ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 vaativa ehk\u00e4isykeino. Se alkaa toimia tauteja ehk\u00e4isev\u00e4sti kunnolla vasta viiveell\u00e4, kun maan pieneli\u00f6st\u00f6 on ehtinyt muuttua. Samaan aikaan maan pintakerrosta ei pit\u00e4isi h\u00e4irit\u00e4 kynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4li toivoo saavansa monipuolisesta viljelykierrosta kaiken hy\u00f6dyn irti.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rsiv\u00e4llisyys kuitenkin palkitaan monella tavalla. Monipuolinen viljelykierto nimitt\u00e4in parantaa my\u00f6s maan kasvukuntoa ja vesitaloutta ja varmistaa osaltaan sen kaikin puolin t\u00e4rke\u00e4n vahvan ja terveen kasvun.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on viimeinen osa kolmiosaisesta artikkelisarjasta, jossa k\u00e4siteltiin viime kes\u00e4n s\u00e4\u00e4olosuhteiden vaikutuksia sadon laatuun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta. Artikkelin tausta-aineistona on<\/p>\n\n\n\n

Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtuma, joka j\u00e4rjestettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa 2.11.2021. Tapahtuman tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan t\u00e4st\u00e4 klikkaamalla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n


Inka Nyk\u00e4nen<\/em>
inka.nykanen@savonia.fi
TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala
Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em>
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime kes\u00e4n kuivuudessa kasvustot olivat ep\u00e4tasaisia ja eriaikaisia ja k\u00e4rsiv\u00e4t stressist\u00e4. T\u00e4llaiset vastustuskyvylt\u00e4\u00e4n heikot kasvustot ovat aina alttiimpia taudeille. Samaan aikaan l\u00e4mmin s\u00e4\u00e4 oli omiaan vauhdittamaan tautien ja tuholaisten kehityst\u00e4. Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa kuultiinkin mielenkiintoisia puheenvuoroja viime kasvukauden tuholais- ja tautihavainnoista.<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[223,218,215,219,217],"class_list":["post-1137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-kuivuus","tag-saa","tag-sienitaudit","tag-tuhohyonteiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1137"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1139,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1137\/revisions\/1139"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}