{"id":1164,"date":"2022-06-28T08:00:58","date_gmt":"2022-06-28T08:00:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1164"},"modified":"2022-06-22T14:50:53","modified_gmt":"2022-06-22T14:50:53","slug":"sailorehun-havikin-selvittaminen-enurmella-mita-hyotya-siita-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2022\/06\/28\/sailorehun-havikin-selvittaminen-enurmella-mita-hyotya-siita-on\/","title":{"rendered":"S\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikin selvitt\u00e4minen \u20acNurmella \u2013 mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on?"},"content":{"rendered":"\n

Maataloudessa on meneill\u00e4\u00e4n suuri kassakriisi, kun kaikkien ostopanosten hinnat ovat kasvussa. Hintojen kipuaminen alkoi loppukes\u00e4st\u00e4 2021, ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti varsinkin polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa entisest\u00e4\u00e4n. On siis yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 laskea, kuinka paljon maidon ja s\u00e4il\u00f6rehun tuottaminen maksaa. Maidon ja s\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannukset liittyv\u00e4t toisiinsa vahvasti, sill\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannus muodostaa yhden suurimmista maidon tuotantokustannuksen kuluerist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4p\u00e4 jos s\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannusta saataisiinkin entist\u00e4 tarkemmaksi? Kuinka se onnistuisi? Ottamalla huomioon tuotantokustannuksessa s\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikin. S\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannus lasketaan yleens\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehun bruttosadolle. Kun bruttosadosta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n s\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikki, s\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannus lasketaankin nettosadolle. Mit\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikki sitten on? H\u00e4vikiksi ajatellaan yleens\u00e4 kaikki pilaantunut rehu, joka joudutaan heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois, eli siis n\u00e4kyv\u00e4 h\u00e4vikki. On kuitenkin olemassa my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4, ja kun sit\u00e4 ei havaita, ei tulla varmaankaan edes ajatelleeksi, kuinka paljon t\u00e4ll\u00e4 h\u00e4vikill\u00e4 onkaan merkityst\u00e4. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 syntyy rehuk\u00e4ymisen yhteydess\u00e4 ja h\u00e4vi\u00e4\u00e4 k\u00e4ymiskaasuina ilmaan. Rehusta katoaa h\u00e4vikin my\u00f6t\u00e4 lehm\u00e4n ja maidontuotannon kannalta eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 ravintoaineita: hiilihydraatteja, valkuaisaineita sek\u00e4 kivenn\u00e4isi\u00e4. S\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikill\u00e4 on siis merkityst\u00e4 taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta [1,3].<\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\u00e4il\u00f6rehun brutto- ja nettosadon vertailua \u20acNurmessa. (Kuva: Hannu Viitala)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

H\u00e4vikin laskemisesta on muitakin hy\u00f6tyj\u00e4 kuin s\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannuksen tarkentuminen. H\u00e4vikin tuloksesta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, miten s\u00e4il\u00f6rehun tuotannossa, ja varsinkin s\u00e4il\u00f6rehun s\u00e4il\u00f6nn\u00e4ss\u00e4, on onnistuttu. Tavoitteena on, ett\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 olisi enint\u00e4\u00e4n 5\u20138 %. M\u00e4\u00e4r\u00e4n ylitt\u00e4ess\u00e4 15 %:n h\u00e4vikki on huonolla tasolla. Korkeaan h\u00e4vikkiin on hyv\u00e4 mietti\u00e4 syit\u00e4: onko rehun s\u00e4il\u00f6nt\u00e4 onnistunut, p\u00e4\u00e4seek\u00f6 rehu l\u00e4mpenem\u00e4\u00e4n jossakin vaiheessa ja onko rehunkorjuussa parantamisen varaa? L\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s rehun laatu k\u00e4rsii, mik\u00e4 voi aiheuttaa ongelmia lehmien terveyteen tai maidon laatuun. Huonolaatuinen rehu on erityisen kallista, jos se joudutaan h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n ep\u00e4onnistumisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\u00e4il\u00f6rehun s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n onnistuminen vaikuttaa rehuh\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

VarmaNurmi-hankkeessa kehitetty \u20acNurmi-laskuri auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilan s\u00e4il\u00f6rehuh\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4n vertailemalla el\u00e4inten rehun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tilalla tuotetun s\u00e4il\u00f6rehun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 toisiinsa. S\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannuksen laskeminen nettosadolle antaa realistisemman tuloksen kuin bruttosadolle laskeminen [2]. \u20acNurmi-laskurin l\u00f6yd\u00e4t Savonia-ammattikorkeakoulun OpenEdu-Moodlesta<\/a>, jonne voit kirjautua vaikkapa Gmail-tunnuksellasi. Kurssiavain on \u20acNurmi<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6n \u20acNurmi-laskurilla tehtyjen laskelmien tuloksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni \u20acNurmi-laskurista luotettava ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ty\u00f6kalu maidontuottajille<\/em> tehtiin nelj\u00e4lle it\u00e4suomalaiselle maitotilalle laskelmat \u20acNurmi-laskurilla. Laskelmien my\u00f6t\u00e4 \u20acNurmeen saatiin luotua vertailuaineisto, johon viljelij\u00e4 voi vertailla omia tuloksiaan vaikkapa tuotantokustannusten osalta. Vertailun avulla saadaan selville oman tuotannon kehitt\u00e4miskohteet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannusvertailua \u20acNurmessa. (Kuva: Hannu Viitala)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuotannon samankaltaisuudesta huolimatta laskelmien tulokset olivat hyvinkin erilaisia (poikkeuksena yksi tila oli kokonaan tuotannoltaan luomutila ja muut tavanomaisia). Oheiseen taulukkoon on koottu keskeisimm\u00e4t opinn\u00e4ytety\u00f6n \u20acNurmi-laskelmien tulokset:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Laskelmien tuloksiin vaikuttivat sellaiset asiat kuin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 rehunteossa urakoitsijaa vai tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 rehut itse, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 rehut yhteisty\u00f6ss\u00e4 toisten tilojen kanssa ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 lannoitteita. Lis\u00e4ksi laskelmiin vaikutti se, onko tehty pelto- ja salaojahankintoja sek\u00e4 miten suuret ovat huolto- ja kunnossapitokustannukset. Kohdetila 1 tekee rehut yhteisty\u00f6ss\u00e4 kolmen muun tilan kanssa, ja rehuntekokalusto on yhteisomistuksessa yhteisty\u00f6tilojen kanssa. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa koneinvestointeihin, sill\u00e4 investointi jakautuu nelj\u00e4n tilan kesken. Kohdetilalla 3 urakoitsija tekee s\u00e4il\u00f6rehun, mik\u00e4 yhdistettyn\u00e4 huonoon s\u00e4il\u00f6rehusatoon vaikuttaa suuresti s\u00e4il\u00f6rehun tuotantokustannukseen, joka oli kohdetilojen korkein: 37,29 snt\/kg ka. Kohdetilan 4 tuloksiin vaikuttaa tilan luomustatus. Luonnonmukaisen tuotannon ostopanokset ovat kalliimpia, eik\u00e4 lannoitteita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 vuoksi s\u00e4il\u00f6rehusadot ovat huonoja.<\/p>\n\n\n\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6n toimeksiantajana toimi VarmaNurmi-hanke, joka oli Luonnonvarakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgria It\u00e4-Suomen toteuttama hanke. Hankkeen tarkoituksena oli lis\u00e4t\u00e4 nautakarjatilojen tuotantovarmuutta nurmen viljelyyn, koska s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t yleistyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Minna Ruokolainen<\/em>
Agrologiopiskelija<\/em>
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

[1] MOISIO, Tauno ja HEIKONEN, Matti 1992. AIV-rehun perusteet.
[2] VIITALA, Hannu ja K\u00c4RKK\u00c4INEN, Leena 2020. \u20acNurmi auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotantokustannukset. Nauta 05\/2020, 30. 
[3] JAAKKOLA, Seija, SAIRANEN, Auvo, NOUSIAINEN, Juha ja RINNE, Marketta 2010. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4menetelmien soveltuvuus eri nurmirehutyypeille. Julkaisussa: HARMOINEN, Taina (toim.) Nurmirehujen tuotanto ja k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maataloudessa on meneill\u00e4\u00e4n suuri kassakriisi, kun kaikkien ostopanosten hinnat ovat kasvussa. Hintojen kipuaminen alkoi loppukes\u00e4st\u00e4 2021, ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti varsinkin polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa entisest\u00e4\u00e4n. On siis yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 laskea, kuinka paljon maidon ja s\u00e4il\u00f6rehun tuottaminen<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[228,91,229,53,90,232],"class_list":["post-1164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-enurmi","tag-havikki","tag-laskuri","tag-opinnaytetyo","tag-sailorehu","tag-varmanurmi-hanke"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1164"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1177,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1164\/revisions\/1177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}