{"id":1178,"date":"2022-06-29T08:00:14","date_gmt":"2022-06-29T08:00:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1178"},"modified":"2022-06-22T14:54:27","modified_gmt":"2022-06-22T14:54:27","slug":"typensidonta-kasvintuotannossa-viljelystrategiana-nautakarjatilalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2022\/06\/29\/typensidonta-kasvintuotannossa-viljelystrategiana-nautakarjatilalla\/","title":{"rendered":"Typensidonta kasvintuotannossa viljelystrategiana nautakarjatilalla"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lannoitteiden hinnan nousun takia lannoitusta mietit\u00e4\u00e4n aiempaa tarkemmin. Lis\u00e4ksi viljelykierron mahdollisuudet typen sidonnassa kiinnostavat yh\u00e4 enemm\u00e4n. Typensidonta kasveilla tuo mahdollisuuksia lis\u00e4t\u00e4 pellon kasvukuntoa, ja palkokasvien viljelyn lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 viljelyn riippuvuutta v\u00e4kilannoitetypen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Onnistuessaan palkokasveista saatu sato maittaa navetassa ja tuottaa lis\u00e4\u00e4 maitokiloja.<\/p>\n\n\n\n

Typensidonta osana viljelystrategiaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nurmia viljell\u00e4\u00e4n yleisesti eri lajien seoksina, ja nautakarjatiloilla tavoitteena on maittava ja laadukas s\u00e4il\u00f6rehu. Karjanlannan hy\u00f6dyt nautakarjataloudessa ovat jo tiedossa, ja typensitojakasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana nurmiseoksia pohditaan yh\u00e4 useammalla maatilalla.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kasviseoksessa typensitojakasveja voidaan nurmen lannoitusta typen osalta v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Paras hy\u00f6ty nurmipalkokasveista saadaan maltillisella typpilannoituksella ja kahdessa korjuussa. Eri kasvien typensidontapotentiaali ja vaatimukset kasvupaikalle kannattaa huomioida sek\u00e4 mietti\u00e4 oman tilan tarpeet s\u00e4il\u00f6rehulle. Typensidontaan mahdollistavia kasveja voi mietti\u00e4 tilan viljelykierto ja sadon k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus huomioiden.<\/p>\n\n\n\n

Typensidontaa voi toteuttaa yksi- tai monivuotisesti. Kasvustot voivat olla puhdaskasvustoja, aluskasveja tai seoksia. Laji- ja lajikeseoksiin kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valintatilanteessa aikaa, jotta peltolohkolle l\u00f6ytyy sille parhaiten soveltuva kasvilaji- ja mahdollinen laji- ja lajikeseos. Kasvien typensidontapotentiaali vaihtelee eri kasveilla, ja lopulliseen typen sidontaan peltolohkolla vaikuttavat esimerkiksi pellon kasvukunto, s\u00e4\u00e4olosuhteet ja kasvustojen onnistuminen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Palkokasvit vaikuttavat seosten ominaisuuksiin, kasvinsuojeluun ja esimerkiksi lannoitukseen sek\u00e4 korjuun ajoittamiseen. Haasteita Luonnonvarakeskus Maaningan tutkimuksissa VarmaNurmi-hankkeessa tuli esimerkiksi palkokasvien osuuksien vaihteluista.  Kasvit hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t typensidontaa vain, jos ne eiv\u00e4t saa tarpeeksi typpe\u00e4 maasta, joten maan korkea typpipitoisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja alhainen edist\u00e4\u00e4 typensidontaa. Palkokasvien vaihtelevuus vaikeuttaa sopivaa typpilannoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4n valintaa ja tuo haasteita ruokintaan. Toisaalta kokeissa on onnistuneen palkokasvin lis\u00e4yksen vuoksi voitu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 typpilannoitusta, saatu joustovaraa korjuuajankohtaan ja s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n onnistuessa lis\u00e4\u00e4 sy\u00f6nti\u00e4 ja maitokiloja navettaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Typpisato voidaan laskea mittaamalla kasvuston\u00e4ytteen kuiva-ainesato ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen typpipitoisuus. Lis\u00e4ksi tietoa saadaan rehuanalyyseista ja korjuuaikan\u00e4ytteist\u00e4. Rehuanalyysissa nautakarjoilla esimerkiksi raakavalkuainen g\/kg ka kuvastaa rehun valkuaispitoisuutta. Valkuaispitoisuus sadossa riippuu nurmen typpilannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, kasvilajista sek\u00e4 nurmen korjuuasteesta. Valkuaispitoisuus s\u00e4il\u00f6rehussa vaikuttaa nautojen valkuaisen saantiin, typpimetaboliaan, rehun sy\u00f6ntiin ja siten tuotokseen sek\u00e4 el\u00e4inten terveyteen. Liika typen m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai liian v\u00e4h\u00e4inen typpipitoisuus s\u00e4il\u00f6rehussa ei ole suotavaa nautojen terveyden ja tuotoksen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Usein kasvuston rehevyyden arviointi sek\u00e4 satokomponenttien ja palkokasvien m\u00e4\u00e4r\u00e4n havainnointi ovat ainoita menetelmi\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4 typest\u00e4 saatavia hy\u00f6tyj\u00e4 muokatessa ja seuraavaa kasvukautta ajatellen. On hyv\u00e4 opetella tunnistamaan t\u00e4rkeimm\u00e4t hein\u00e4- ja nurmipalkokasvit ja havainnoida kasvustoja esimerkiksi botanisoimalla. Lis\u00e4ksi palkokasvien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi laskea esimerkiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvustosta (kpl\/m2<\/sup>). Laskemalla talvehtineiden palkokasvien m\u00e4\u00e4r\u00e4n saa tietoa kasvuston lajikesuhteista sek\u00e4 talvehtimisen onnistumisesta lohkolla.<\/p>\n\n\n\n

Botaaninen analyysi tehd\u00e4\u00e4n erottelemalla eri kasvilajit n\u00e4ytteest\u00e4 ja punnitsemalla niiden paino. Havaintoja voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi kolmesta kohdasta 50 cm x 50 cm -kokoiselta alalta. Kasvusto leikataan matalaksi valitulta alalta, erotellaan kasvit kasvilajien ja rikkakasvien osalta tunnistamalla ne ja lopuksi m\u00e4\u00e4r\u00e4t punnitaan. Laskemalla eri kasvien fraktioiden painot saadaan tietoa lohkon lajikoostumuksesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat typen sidontaan ja typpitehokkuuteen seuraavina vuosina?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Symbioottisen typensidonnan edellytyksen\u00e4 typpe\u00e4 sitovilla kasveilla on, ett\u00e4 maassa on sopivia nystyr\u00e4bakteereita. Useimmilla pelloilla on riitt\u00e4v\u00e4sti apiloille ja virnoille sopivia Rhizobium<\/em>-bakteereita. Sen sijaan herneelle tai pavulle sopivia bakteereita on v\u00e4hemm\u00e4n. Typensidonnan onnistuminen voidaan kuitenkin varmistaa n\u00e4ill\u00e4kin kasvilajeilla ympp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kylv\u00f6siemen sopivalla bakteerivalmisteella.<\/p>\n\n\n\n\n\n

\"\"
Symbioottiset typpe\u00e4 sitovat bakteerit el\u00e4v\u00e4t nystyr\u00f6iss\u00e4, jotka ovat erikoistuneita is\u00e4nt\u00e4kasvin osia.
Palkokasveilla bakteerit el\u00e4v\u00e4t juuriin muodostuneissa nystyr\u00f6iss\u00e4. (Kuvat: Pixabay)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maahan muokatun eloper\u00e4isen aineen, kuten juuriston ja viherlannoituksen, hajoamisnopeuteen ja esikasvivaikutuksen suuruuteen vaikuttavat maahan tulevan eloper\u00e4isen aineen m\u00e4\u00e4r\u00e4, typpipitoisuus, kasvuston ik\u00e4 ja kemialliset ominaisuudet. Hajoamisnopeuteen vaikuttavat mm. maan rakenne, pieneli\u00f6toiminta ja muokkaukset. Hyv\u00e4rakenteisessa maassa pieneli\u00f6st\u00f6n toiminta on vilkasta ja hajoaminen nopeaa.<\/p>\n\n\n\n

Maasta ja eloper\u00e4isest\u00e4 aineksista vapautuvan typen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa maan rakenne. Typen vapautuminen on niukkaa silloin, kun maan rakenne on huono, kuivatus on puutteellinen ja maa on hapan. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s pieneli\u00f6toiminta on heikkoa. Pieneli\u00f6ihin ja matojen esiintymiseen vaikuttavat my\u00f6s kemikaalit sek\u00e4 s\u00e4\u00e4n olosuhteet. Typen vapautuminen on puolestaan runsasta silloin, kun maan kuivatus on hyv\u00e4, rakenne on hyv\u00e4 ja pH on neutraali. T\u00e4ll\u00f6in usein my\u00f6s pieneli\u00f6toiminta on vilkasta.<\/p>\n\n\n\n

Maahan tulevan eloper\u00e4isen aineksen hiili-typpisuhde vaikuttaa aineksen hajoamiseen, sill\u00e4 maaper\u00e4eli\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hiilt\u00e4 energiantuotannossaan ja typpe\u00e4 solujensa rakennusaineena. Mik\u00e4li hiilt\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n, typen vapautuminen sek\u00e4 kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n nopeutuu. Pieneli\u00f6iden tarvitsema hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 25-kertainen typen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna. Mik\u00e4li hiilt\u00e4 on enemm\u00e4n suhteessa typpeen, pieneli\u00f6t varastoivat typen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, ja se vapautuu kasveille viiveell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4li hein\u00e4nurmia korvataan apilanurmilla, s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n nurmivuosien typpilannoitteissa. Monipuolistuva kierto ja palkokasvien ansiosta paraneva maan rakenne voivat auttaa ravinteiden entist\u00e4 tehokkaampaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kasvustossa on aina seuraavina vuosina otettava huomioon mm. viherkesantokasvuston rehevyys sek\u00e4 kasvilajijakauma seuraavan kasvin lannoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4. Ep\u00e4onnistuminen esimerkiksi palkokasvien viljelyss\u00e4 ei tuo toivottua vaikutusta typpilannoitukseen. Onnistuessa voidaan saada helpotusta typpilannoitukseen sek\u00e4 monipuolisuutta viljelykiertoon.<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

Blogi on kirjoitettu Tuotantovarmuutta nurmesta -hankkeelle. Hanke on toiminut ajalla 1.4.2019\u201330.6.2022. Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus, ProAgria ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Rahoitus hankkeella oli Euroopan maaseudun kehitt\u00e4misen maatalousrahasto ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeessa tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 suomalaisen nautakarjatalouden tuotantovarmuutta ja resurssitehokkuutta s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4riolosuhteiden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen loppuraportti l\u00f6ytyy s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 versiona seuraavasta osoitteesta: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-380-390-9<\/a><\/p>\n\n\n\n


Blogin kirjoitti Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulun kasvintuotannon tuntiopettaja<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4nk\u00e4nen ym. Biologinen typensidonta fossiilisen energian s\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4n\u00e4. MTT Raportti 76. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-380-390-9<\/a><\/p>\n\n\n\n

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 53\/2022. Maatalouden typpihaaste \u2013 vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Synteesiraportti. Eeva Vainio (toim.) https:\/\/www.google.com\/search?q=typen+sidonta+Kykk%C3%A4nen+2022&rlz=1C1GCEU_enFI971FI973&oq=typen+sidonta+Kykk%C3%A4nen+2022&aqs=chrome..69i57.8540j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8<\/a><\/p>\n\n\n\n

Palkoviljat nautojen ruokinnassa. Laura Puhakka, Seija Jaakkola, Aila Vanhatalo. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote nro 28.<\/p>\n\n\n\n

Tuotantovarmuutta nurmesta. VarmaNurmi-hankkeen (2019\u20132022) tulosraportti. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-380-390-9<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lannoitteiden hinnan nousun takia lannoitusta mietit\u00e4\u00e4n aiempaa tarkemmin. Lis\u00e4ksi viljelykierron mahdollisuudet typen sidonnassa kiinnostavat yh\u00e4 enemm\u00e4n. Typensidonta kasveilla tuo mahdollisuuksia lis\u00e4t\u00e4 pellon kasvukuntoa, ja palkokasvien viljelyn lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 viljelyn riippuvuutta v\u00e4kilannoitetypen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Onnistuessaan palkokasveista saatu sato maittaa navetassa ja<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[234,231,121,230,232,233],"class_list":["post-1178","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-nautakarjatila","tag-typensidonta","tag-typensitojakasvi","tag-typpi","tag-varmanurmi-hanke","tag-viljelystrategia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1178"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1197,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1178\/revisions\/1197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}