Biokaasua muodostuu orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu on runsaasti metaania, jonkin verran hiilidioksidia sek\u00e4 pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 muita yhdisteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kaasu. Sit\u00e4 tuotetaan j\u00e4teveden puhdistamoiden m\u00e4d\u00e4tt\u00e4m\u00f6iss\u00e4, kaatopaikoilla ja keskitetyiss\u00e4 tai maatilojen biokaasulaitoksissa. Biokaasun lis\u00e4ksi prosessissa syntyy ravinteita ja orgaanista ainesta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, m\u00e4d\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Maatiloilla syntyv\u00e4t lannat ja peltobiomassat eli nurmi, energiakasvit, kasvintuotannon j\u00e4tteet ja sivutuotteet sopivat hyvin biokaasutuotantoon. Kasvibiomassat tuottavat metaania hyvin, lannat hieman heikommin. Sy\u00f6temateriaalin metaanintuottopotentiaaliin vaikuttavat orgaanisen aineen pitoisuus- ja koostumus, olomuoto, hajoamismekanismi, hajoavuus, ravinteet, hivenaineet ja mahdolliset inhibiittorit eli toimintaa hidastavat tai est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Biokaasulaitoksissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 prosesseista yleisin on m\u00e4rk\u00e4prosessi, jossa sy\u00f6tteen kuiva-aine pitoisuus on noin 10 prosenttia. M\u00e4d\u00e4tysprosessissa massasta pieni osa (5\u201320 %) muuttuu biokaasuksi ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 osa on ravinteita ja orgaanista ainesta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4d\u00e4tett\u00e4. Sen ravintosis\u00e4lt\u00f6\u00f6n vaikuttavat prosessissa k\u00e4ytetyt sy\u00f6tteet.<\/p>\n\n\n\n
Yksinkertaisimmillaan biokaasun voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6n\u00e4 polttamalla sit\u00e4 kaasukattilassa. Maatiloilla yleisint\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 biokaasu l\u00e4mm\u00f6n ja s\u00e4hk\u00f6ntuotannon yhdist\u00e4v\u00e4n laitteiston kautta (CHP-laitos). Jos biokaasua jalostetaan pidemm\u00e4lle eli poistetaan kosteuden ja rikkivedyn lis\u00e4ksi hiilidioksidia, se voidaan paineistaa tai nesteytt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikennepolttoaineena. Kaasua voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s teollisuudessa.<\/p>\n\n\n\n
Maatiloilla biokaasulaitoksen energia on kannattavaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6n\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6n\u00e4, mik\u00e4li energian kulutus vastaa tuotettua energiam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Jos esimerkiksi l\u00e4mp\u00f6\u00e4 j\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, vaikuttaa se kannattavuuteen. Liikennek\u00e4ytt\u00f6 vaatii lis\u00e4investointeja, joiden kannattavuus on laskettava erikseen.<\/p>\n\n\n\n
M\u00e4d\u00e4te on hyv\u00e4 lannoite sellaisenaan tai kuiva- ja nestejakeeksi separoituna. Kuivajaetta syntyy noin viidesosa m\u00e4d\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuivikkeena, lannoitteena tai kuivata edelleen ja rakeistaa. Nestejaetta voidaan edelleen konsentroida erilaisiksi typpituotteiksi ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lannoitteina.<\/p>\n\n\n\n
Biokaasuprosessi parantaa raaka-aineessa olleiden ravinteiden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta ja muuttaa ravinnesuhteita paremmin kasvien hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi, hajuhaitat v\u00e4henev\u00e4t ja hygieeninen laatu paranee. Separointi parantaa kuivajakeen kuljetettavuutta.
Maatilojen biokaasutuotannon haasteena ovat vaadittavien investointien kustannukset, riitt\u00e4v\u00e4 laitoskoko, kannattavuus sek\u00e4 poliittisten toimien aiheuttama ep\u00e4varmuus. Hintasuhteet ovat muuttuneet viime aikoina paljon ja biokaasuinvestointeihin saatavissa olevat tuet ovat muuttumassa vuonna 2023.<\/p>\n\n\n\n
Maatilan biokaasulaitos on investointina iso ja laitoksen kustannustehokkuuden saavuttaminen vaatii riitt\u00e4v\u00e4sti sy\u00f6tteit\u00e4. Siten se on j\u00e4rkev\u00e4 yleens\u00e4 isommille tiloille, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden robotin maitotiloille tai vastaavan kokoisille lihakarjatiloille. Kannattavuus on tapauskohtaista, sill\u00e4 vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 on paljon.<\/p>\n\n\n\n
Biokaasun tuotantoa pohtiva voi tehd\u00e4 alustavia laskelmia verkosta l\u00f6ytyv\u00e4ll\u00e4 biokaasulaskurilla sek\u00e4 tutustua tarkemmin maatilamittakaavan biokaasutuotannon mahdollisuuksiin ja haasteisiin seuraamalla Biokaasukahvit -webinaarisarjaa tai sen tallenteita innostutiedosta.fi<\/a> Sarjan tuottavat MTK Pohjois-Savo ja FarmGas-PS2-hanke. Perustietoa biokaasuprosessista ja -tuotannosta on my\u00f6s Biokaasun tuotanto maatilalla -oppaassa<\/a><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja:<\/p>\n\n\n\n Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Artikkelin l\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Biokaasutuotannon ABC, FarmGas-PS2 -hanke Artikkeli on kirjoitettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tulevaisuuden maanviljelij\u00e4t \u2013 ja FarmGas-PS 2 -hankkeissa.<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuuden maanviljelij\u00e4t -hanke (2021\u20132022) kehitt\u00e4\u00e4 maatalousalan oppilaitosten yhteisty\u00f6n\u00e4 opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja opetusmenetelmi\u00e4, oppimateriaaleja sek\u00e4 opetusmaatilojen toimintaa. Hanke on osa Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Ravinteiden kierr\u00e4tyksen kokeiluohjelmaa 2020\u20132022, ja sen rahoittajana toimii Etel\u00e4-Pohjanmaan Ely-keskus.<\/p>\n\n\n\n FarmGas-PS2 -hanke (2021-2023) on luonut konseptin, jossa biokaasua tuotetaan hajautetusti maatiloilla ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n energiana keskitetyn laitoksen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto Pohjois-Savon liiton kautta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Biokaasua muodostuu orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu on runsaasti metaania, jonkin verran hiilidioksidia sek\u00e4 pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 muita yhdisteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kaasu. Sit\u00e4 tuotetaan j\u00e4teveden puhdistamoiden m\u00e4d\u00e4tt\u00e4m\u00f6iss\u00e4, kaatopaikoilla ja keskitetyiss\u00e4 tai maatilojen biokaasulaitoksissa. Biokaasun lis\u00e4ksi prosessissa syntyy ravinteita ja orgaanista ainesta<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[192,193],"class_list":["post-1238","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-biokaasu","tag-maatilat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1238"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1240,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions\/1240"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Saija Rasi, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus<\/p>\n\n\n\n