{"id":1285,"date":"2023-01-30T08:00:56","date_gmt":"2023-01-30T08:00:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1285"},"modified":"2023-03-20T22:02:48","modified_gmt":"2023-03-20T22:02:48","slug":"kasvukauden-2022-kuulumisia-ita-suomesta-ja-kainuusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2023\/01\/30\/kasvukauden-2022-kuulumisia-ita-suomesta-ja-kainuusta\/","title":{"rendered":"Kasvukauden 2022 kuulumisia It\u00e4-Suomesta ja Kainuusta"},"content":{"rendered":"\n

Kasvukausi 2022 oli vaihteleva Suomessa: jollain alueella k\u00e4rsittiin liiallisesta kuivuudesta ja toisaalla liian kovista sadem\u00e4\u00e4rist\u00e4. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla<\/a> Jokioisissa l\u00e4mp\u00f6summan kertyminen kasvukaudella 2022 ei poikennut kovinkaan paljoa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4. Sen sijaan Sodankyl\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6summaa kertyi keskivertotilastoon n\u00e4hden enemm\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen ja Kainuun alueella vett\u00e4 saatiin vaihtelevasti. Paikoitellen sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat todella runsaita, jopa 70\u2013100 mm kerralla, kun taas toisaalla sateiden tuoma vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli vain muutaman millimetrin.  Kest\u00e4vyytt\u00e4 nurmesta -hankkeessa haastateltiin kolmea maidontuottajaa ja kysyttiin, miten kasvukausi 2022 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n meni. Haastateltavat olivat Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Nurmikasvustoa Kainuussa. (Kuva: Outi Kuvaja)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pohjoissavolaisella maitotilalla kasvukausi oli onnistunut, ja heid\u00e4n tilallaan s\u00e4il\u00f6rehunurmet, ohra, kaura ja hernevehn\u00e4seos kasvoivat hyvin. S\u00e4il\u00f6rehunurmien ainoaksi ongelmaksi muodostuivat paikalliset rankkasateet, ja s\u00e4il\u00f6rehun ensimm\u00e4inen sato jouduttiinkin aumaamaan eritt\u00e4in m\u00e4rk\u00e4n\u00e4. Jos tuleva talvi on kylm\u00e4, rehu tulee j\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n ja j\u00e4isen rehun sy\u00f6tt\u00e4minen karjalle ei onnistu. Viljojen suhteen kaikki sujui hyvin ja lakoontumisilta v\u00e4ltyttiin, vaikka alueella oli rajuja ukkosmyrskyj\u00e4. Viljat my\u00f6s tuleentuivat ajallaan, joten puinnit saatiin aloitettua hyviss\u00e4 ajoin poutas\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kainuussa alkukes\u00e4 oli hyvin kylm\u00e4, mutta viljelij\u00e4n mielest\u00e4 niin oli parempi, kuin ett\u00e4 olisi ollut liian kuuma. Ensimm\u00e4inen s\u00e4il\u00f6rehusato onnistui eritt\u00e4in hyvin, mutta toinen sato j\u00e4i pienemm\u00e4ksi helteiden takia. Loppukes\u00e4 oli Kainuussa todella kuiva ja kuuma, ja sateita olisi kaivattu enemm\u00e4n. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehdyt lannoitukset kuitenkin onnistuivat ja satotasot olivat viljelij\u00e4n mukaan hyv\u00e4t. Perinteiset haasteet, kuten konerikot, hidastivat sadonkorjuuta.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6h\u00e4inen kev\u00e4t hankaloitti viljojen kylv\u00f6\u00e4 Pohjois-Karjalassa. My\u00f6h\u00e4styneen kylv\u00f6ajan takia koko vilja-ala kylvettiin ohralle. Viljalla satotaso j\u00e4i huonoksi joillakin vedenvaivaamilla lohkoilla. Vilja kuitenkin tuleentui ajoissa ja puinnit p\u00e4\u00e4stiin aloittamaan hyviss\u00e4 ajoin. S\u00e4il\u00f6rehua tuli riitt\u00e4v\u00e4sti kahden sadon periaatteella, joskin ensimm\u00e4inen sato korjattiin hiukan vanhana. S\u00e4il\u00f6rehun lis\u00e4ksi tilalla tehtiin pitk\u00e4st\u00e4 aikaa my\u00f6s kuivaa hein\u00e4\u00e4 vanhemmilta nurmilta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Nurmis\u00e4il\u00f6rehua saatiin riitt\u00e4v\u00e4sti lypsylehmille. (Kuva: Outi Kuvaja)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaihteleva s\u00e4\u00e4 toi siis haasteita jollain alueilla, ja alueellisia eroja sateiden suhteen olikin. Nurmis\u00e4il\u00f6rehua saatiin tarpeeksi jokaisella alueella, ainoastaan Pohjois-Savossa paikalliset kuurot kastelivat ensimm\u00e4ist\u00e4 nurmis\u00e4il\u00f6rehusatoa ja Kainuussa toinen nurmis\u00e4il\u00f6rehusato j\u00e4i pienemm\u00e4ksi kuivuuden takia. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa viljat tuleentuivat ajallaan ja puinnit aloitettiin hyviss\u00e4 ajoin. Ilmaston muuttuessa vaihteleva s\u00e4\u00e4 tuo haasteita viljelyyn, ja siihen on varauduttava tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Blogi on laadittu Kest\u00e4vyytt\u00e4 nurmesta -hankkeessa, jonka ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehitt\u00e4misen maatalousrahasto.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat
Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Outi Kuvaja, TKI-asiantuntija, Savonia-amk<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvukausi 2022 oli vaihteleva Suomessa: jollain alueella k\u00e4rsittiin liiallisesta kuivuudesta ja toisaalla liian kovista sadem\u00e4\u00e4rist\u00e4. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla Jokioisissa l\u00e4mp\u00f6summan kertyminen kasvukaudella 2022 ei poikennut kovinkaan paljoa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4. Sen sijaan Sodankyl\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6summaa kertyi keskivertotilastoon n\u00e4hden enemm\u00e4n. It\u00e4-Suomen ja Kainuun alueella vett\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[223,250,251,116,9,254,59,159,253,252,255],"class_list":["post-1285","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ilmasto","tag-ita-suomi","tag-kainuu","tag-kasvukausi","tag-ohra","tag-pohjois-karjala","tag-pohjois-savo","tag-rehu","tag-sademaara","tag-sato","tag-vilja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1285"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1296,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1285\/revisions\/1296"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}