{"id":1423,"date":"2025-08-18T07:00:00","date_gmt":"2025-08-18T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=1423"},"modified":"2025-08-07T18:14:59","modified_gmt":"2025-08-07T18:14:59","slug":"kompostoidun-hevosenlannan-kypsyyden-ja-laadun-maarittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2025\/08\/18\/kompostoidun-hevosenlannan-kypsyyden-ja-laadun-maarittaminen\/","title":{"rendered":"Kompostoidun hevosenlannan kypsyyden ja laadun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"\n<p>Raa\u2019alla lantakompostilla voi olla negatiivinen vaikutus viljely- tai puutarhakasvien kasvuun, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistua kompostin kypsyydest\u00e4 ennen sen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 lannoitteena. Ep\u00e4kyps\u00e4 kompostimassa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kasveille myrkyllisi\u00e4 rasvahappoja sek\u00e4 mikrobeja, jotka kilpailevat ravinteista kasvien kanssa haitaten niiden kasvua. Hevosenlantakompostin k\u00e4ytett\u00e4vyyteen lannoitteena vaikuttavat kypsyyden lis\u00e4ksi esimerkiksi sen hygieeninen laatu ja ravinnepitoisuudet.<\/p>\n\n\n\n<p>Kompostimassan kypsyytt\u00e4 ja laatua ei pystyt\u00e4 luotettavasti mittaamaan yksitt\u00e4isell\u00e4 laitteella tai menetelm\u00e4ll\u00e4. M\u00e4\u00e4rityksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useampia eri testausmenetelmi\u00e4, joiden tuloksia arvioidaan kokonaisuutena. Testej\u00e4 varten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa mahdollisimman edustavat n\u00e4ytteet tutkittavasta massasta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"683\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2025\/06\/Kuva3_blogi-683x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1424\" style=\"width:582px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2025\/06\/Kuva3_blogi-683x1024.jpg 683w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2025\/06\/Kuva3_blogi-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2025\/06\/Kuva3_blogi-768x1151.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2025\/06\/Kuva3_blogi.jpg 865w\" sizes=\"auto, (max-width: 683px) 100vw, 683px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kompostoimaton hevosenlanta lannoitteena saattaa rajoittaa kasvien kasvua. (Kuva: Siiri Markkanen)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kompostimassan l\u00e4mp\u00f6tila ja happamuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kompostoitavan massan l\u00e4mp\u00f6tilan mittaaminen voidaan toteuttaa useilla erilaisilla, automaattisesti tai manuaalisesti luettavilla mittareilla. Olennaista luotettavassa l\u00e4mp\u00f6tilamittauksessa on, ett\u00e4 tilavuudeltaan suurta massaa mitataan useammasta eri kohdasta ja esimerkiksi riitt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4lt\u00e4, jotta tulos on kattava ja koko massaa edustava. Kompostoitumisen aikana l\u00e4mp\u00f6tila nousee, ja valmiin kompostin l\u00e4mp\u00f6tila taas on laskenut j\u00e4lleen l\u00e4helle ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tilaa. L\u00e4mp\u00f6tilan lasku voi kuitenkin kertoa my\u00f6s esimerkiksi massan sekoittamisen tai kastelun tarpeesta, koska kompostoitumisprosessissa olennaiset mikro-organismit tarvitsevat toimiakseen happea ja vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kompostoitumisprosessin etenemist\u00e4 voidaan seurata my\u00f6s mittaamalla lantamassan pH-arvoa. PH-arvon m\u00e4\u00e4ritys tehd\u00e4\u00e4n uuttamalla kompostin\u00e4yte veteen ja mittaamalla seoksen arvo k\u00e4ytt\u00e4en pH-liuskaa tai tarkempaa s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 pH-mittaria. pH-arvo voi olla alhainen kompostoinnin alkuvaiheessa, mutta kyps\u00e4n kompostin pH-arvo nousee ja on neutraali tai hieman korkeampi. Jos kompostoitava massa on hapanta viel\u00e4 pitk\u00e4n ajan j\u00e4lkeen, se voi olla merkki hapettomista olosuhteista. My\u00f6s turpeen k\u00e4ytt\u00f6 kuivikkeena saattaa aiheuttaa sen, ett\u00e4 kuivikelannan pH-arvo on matalampi, sill\u00e4 turve itsess\u00e4\u00e4n on hapanta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kompostoitavan lantamassan sopiva kosteus on olennaista kompostoitumisprosessin kannalta, koska kompostoitumisessa t\u00e4rke\u00e4t mikro-organismit hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t liukoisessa muodossa olevia ravinteita. Liiallinen m\u00e4rkyys puolestaan aiheuttaa sen, ett\u00e4 vesi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmatilan, jolloin massassa ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti happea. Kompostin sekoittaminen kompostoitumisprosessin aikana kuivattaa massaa. Tarvittaessa kuivaa lantaa voidaan kastella joko prosessin alussa tai kompostoitumisen aikana.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Yksinkertaisimmillaan kompostimassan kosteutta voi testata ottamalla sit\u00e4 nyrkkiin ja puristamalla sit\u00e4. Jos massasta ei puristettaessa irtoa vett\u00e4 mutta k\u00e4si j\u00e4\u00e4 hieman kosteaksi, kosteus on sopiva. Kompostin kuiva-ainepitoisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkasti kuivaamalla n\u00e4ytett\u00e4 y\u00f6n yli 101\u2013105 celsiusasteen l\u00e4mp\u00f6tilassa ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se sellaisissa olosuhteissa, joissa se ei p\u00e4\u00e4se kostumaan. Kuiva-ainepitoisuus voidaan laskea suhteuttamalla n\u00e4ytteen alkuper\u00e4inen paino kuivatun n\u00e4ytteen painoon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lannoitteena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kompostin on oltava riitt\u00e4v\u00e4n stabiilia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Yksi menetelm\u00e4 kompostimassan kypsyyden arviointiin on massan hapenkulutuksen ja hiilidioksidituotannon mittaaminen. Kompostin kypsymisen aikana kaasujenvaihto v\u00e4henee. Hiilidioksidintuotto ja hapenkulutus ovat kesken\u00e4\u00e4n verrannollisia, joten riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toista niist\u00e4 mitataan. Mittauksen onnistumisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 massan kosteus on sopiva ja mittaus tehd\u00e4\u00e4n sopivissa olosuhteissa. Kaasujenvaihtoa pystyt\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n erilaisilla menetelmill\u00e4, esimerkiksi kaasuanalysaattorilla tai kaasunilmaisinputkilla mittaamalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Lantakompostille on m\u00e4\u00e4ritetty stabiiliuskriteerit, joiden avulla voidaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 komposti on riitt\u00e4v\u00e4n kyps\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi lannoitevalmisteen raaka-aineena. Lannoitteen raaka-aineena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kompostin hiilidioksidintuotto tai hapenkulutus tulee olla riitt\u00e4v\u00e4n alhainen (enint\u00e4\u00e4n 3 mg CO2-C\/g VS\/vrk tai enint\u00e4\u00e4n 5 mmol O2\/kg orgaanista ainesta\/h) ja kasvivaste riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 70 %. Maanparannusaineen raaka-aineena kompostin riitt\u00e4v\u00e4n stabiiliuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on hieman v\u00e4ljempi (enint\u00e4\u00e4n 6 mg CO2-C\/g VS\/vrk tai 25 mmol O2\/kg orgaanista ainesta\/h), eik\u00e4 kasvivastetta tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mitata.<\/p>\n\n\n\n<p>Kasvivaste eli &nbsp;fytotoksisuusindeksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n testaamalla kompostimassan vaikutusta siementen it\u00e4miseen ja juuren kasvuun. Raaka kompostimassa on fytotoksista, eli se haittaa kasvien kasvua. Hyv\u00e4 kasvivaste kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kompostimassan fytotoksiset yhdisteet ovat hajonneet.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Nitraatti- ja ammoniumtypen suhde kertoo lantakompostin kypsyydest\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Liukoista typpe\u00e4 on lantakompostissa kahdessa eri muodossa, ammoniumtyppen\u00e4 ja nitraattityppen\u00e4. Ammoniumtypen ja nitraattitypen suhde voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 veteen uutetusta kompostin\u00e4ytteest\u00e4 testiliuskalla tai tarkemmalla mittarilla. Kun kompostoitumisprosessi on k\u00e4ynniss\u00e4, liukoinen typpi on p\u00e4\u00e4asiassa ammoniumtyppe\u00e4, joka muuttuu kompostin kypsyess\u00e4 hapettumisen seurauksena nitraateiksi. Kyps\u00e4ss\u00e4 kompostissa suurin osa liukoisesta typest\u00e4 on nitraattityppe\u00e4, ja ammoniumtypen suurempi osuus voi kertoa kompostimassan olevan viel\u00e4 raakaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kompostin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 lannoitteena tai maanparannusaineen raaka-aineena voidaan tutkia tekem\u00e4ll\u00e4 it\u00e4vyyskoe. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistua siit\u00e4, ettei valmis lantakomposti sis\u00e4ll\u00e4 it\u00e4miskykyisi\u00e4 rikkakasvien, kuten hukkakauran siemeni\u00e4. It\u00e4vyyskokeessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmen eri kasvin siemeni\u00e4 kylvet\u00e4\u00e4n kompostin ja mullan seokseen. Niiden it\u00e4vyytt\u00e4 ja kasvua verrataan ilman kompostin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, muuten samoissa olosuhteissa kylvettyjen siementen it\u00e4vyyteen ja kasvuun. Jos it\u00e4vyyden todetaan olevan alentunut, komposti voi olla viel\u00e4 raakaa.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hde: Hevosenlannan kompostoinnin taustaselvitys, kirjallisuuskatsaus. Airaksinen, S., Suomen Hevostietokeskus ry (2024). <a href=\"https:\/\/laari.info\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/htk-hevosenlannan-kompostoinnin-taustaselvitys-savonialle-kikkare.pdf\">https:\/\/laari.info\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/htk-hevosenlannan-kompostoinnin-taustaselvitys-savonialle-kikkare.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti on tuotettu osana Ideasta hankkeeksi -opintojaksoa, jossa eri hankkeet voivat tarjota osaprojekteja. T\u00e4m\u00e4n projektiteht\u00e4v\u00e4n toimeksiantajana toimi Hevosenlannan kompostointi apevaunulla \u2013 Kikkareet kolikoiksi -hanke. Hanke toimii ajalla 1.3.2024 \u2013 28.2.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n ja bio- ja kiertotalouden tiimit yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Tekij\u00e4t:<\/em><br><em>Kaisa Rossi<br>Agrologiopiskelija<br>Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kaisa Hyv\u00f6nen<br>TKI-asiantuntija<br>Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raa\u2019alla lantakompostilla voi olla negatiivinen vaikutus viljely- tai puutarhakasvien kasvuun, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistua kompostin kypsyydest\u00e4 ennen sen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 lannoitteena. Ep\u00e4kyps\u00e4 kompostimassa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kasveille myrkyllisi\u00e4 rasvahappoja sek\u00e4 mikrobeja, jotka kilpailevat ravinteista kasvien kanssa haitaten niiden kasvua. Hevosenlantakompostin k\u00e4ytett\u00e4vyyteen lannoitteena vaikuttavat<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[274,281,282,277,280,283],"class_list":["post-1423","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-hevosenlanta","tag-kypsyys","tag-laatu","tag-lannoitus","tag-lanta","tag-maarittaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1423","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1423"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1423\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1438,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1423\/revisions\/1438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1423"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1423"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}