Liiketoimintaa ruoasta, huipulta \u2013 Food Business Summit 2017 \/ Kaisa Tolonen<\/p>\n
Kun koko ruokaketju istutetaan saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen, ei puheenaiheista ole puutetta. Toimialoilla ty\u00f6skentelevi\u00e4 hemmoteltiin runsaalla aihevalikoimalla alkutuotannon yksityiskohdista aina ruokael\u00e4mykseen asti. Toimintamalleja, menetelmi\u00e4, tekniikkaa ja digitalisaatiota tarjoiltiin kompakteissa sessioissa asiantuntevien esiintyjien toimesta. Vuoden 2017 teemoina olivat alustatalous, ruokakokemus, uudistuva ruokabusiness ja vienti.<\/p>\n
Kasvikset ruokavaliossa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kasvava trendi, mutta rinnalle on kipuamassa mm. hy\u00f6nteiset. Ruoanlaitto helpottuu, keksinn\u00f6ist\u00e4 k\u00e4tevin esiteltiin Summitissa. EntoCube tuo markkinoille sirkkakasvattamon, jossa voi tuottaa sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4 sirkkoja ekotehokkaasti. Hy\u00f6nteisten tarjoilu julkisessa ruokapalveluyrityksess\u00e4 ei ole viel\u00e4 mahdollista, mutta sen eteen tehd\u00e4\u00e4n kovasti t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
KomeroFood on tuonut markkinoille Komeropussin, jonka sis\u00e4lt\u00f6 on suunniteltu tarkasti joko kahdelle tai nelj\u00e4lle ruokailijalle. Pussista l\u00f6ytyy sek\u00e4 kuiva-aineet ett\u00e4 tarvittavat tuoretuotteet joiden avulla voi loihtia huippukokin reseptiin perustuvan aterian. Ruokah\u00e4vikki on minimoitu jo pussin tekovaiheessa niin, ett\u00e4 ainekset todella riitt\u00e4v\u00e4t vain kahdelle tai nelj\u00e4lle ruokailijalle. Komeron reseptien takana on huippukokki Henri Al\u00e9n.<\/p>\n
Ravintolael\u00e4mys muodostuu yritt\u00e4j\u00e4n tarjoamista puitteista, palvelusta ja muista elementeist\u00e4, joista ruoka on vain yksi osa. El\u00e4myst\u00e4 ei voi kukaan tarjota toiselle, vaan jokaisen on luotava se itse. Ume\u00e5n yliopiston Ute Walter valotti ravintolael\u00e4myksen osia mielenkiintoisessa esityksess\u00e4\u00e4n. Ihminen luo identiteetti\u00e4\u00e4n mm. sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ravintolassa julkisesti. H\u00e4nest\u00e4 tulee jotain ja h\u00e4n osallistuu kokemuksen kuluttamiseen.<\/p>\n
Maatalouden peruskysymyksiin kuuluu elintarviketuotannon lis\u00e4ksi sivutuotteet, kuten lanta. Kalajoen seudulla on k\u00e4ynnistetty laaja Cleantech \u2013toimintakokonaisuus, jonka yhten\u00e4 osana kehitet\u00e4\u00e4n turkistarhojen lannan k\u00e4sittely\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen biohiilen ja kuivikkeen seosta. T\u00e4st\u00e4 syntyy orgaanisen lannoitteen raaka-aine, jolle arvioidaan olevan laajat markkinat sek\u00e4 koti- ett\u00e4 ulkomailla. Luken hankkeessa tutkitaan edellytyksi\u00e4 turkistarhoilta saatavan raaka-aineen ja biohiilen sek\u00e4 turvekuivikkeen oikean suhteen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4, levitystekniikkaa ja laitteistoa sek\u00e4 kompostointiprosessia. Tutkija Maarit Hellstedtin tavoitteena on luoda lannasta luksustuote, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilman hajuhaittoja. Muutos on taloudellisesti suuri, kun lanta, josta on jouduttu maksamaan porttimaksua kompostointilaitoksissa, muuttuu euroja tuottavaksi tuotteeksi.<\/p>\n
Turkistarhoilta saatavan raaka-aineen tuottamisen edellytyksen\u00e4 on biohiilen ja turvekuivikkeen oikean seossuhteen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, tarhoilla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n levitystekniikan ja -laitteiston sek\u00e4 kompostointiprosessin kehitt\u00e4minen. Hankkeessa mitataan toiminnan ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksen muutokset niin tarhoilla kuin kompostointiprosessissa. Arvioinnin kohteena ovat ammoniakki- ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 ravinnevalumat.<\/p>\n
Seminaarissa kuultiin useita digitalisaatioon ja erityisesti maatalouden muistiinpanoihin liittyvi\u00e4 innovaatioita ja jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia keksint\u00f6j\u00e4. Digitaaliset menetelm\u00e4t tiedon hallinnassa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja iloksemme voi todeta, ett\u00e4 eri tarkoituksiin ja j\u00e4rjestelmiin tallennettavat tiedot voidaan pian yhdist\u00e4\u00e4 \u201dtietok\u00e4yt\u00e4v\u00e4n\u201d kautta. K\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ei itsess\u00e4\u00e4n talleta mit\u00e4\u00e4n informaatiota, mutta sen kautta on mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 esimerkiksi virallisia tietol\u00e4hteit\u00e4 tilan omiin tietol\u00e4hteisiin.<\/p>\n
Olut halutaan yh\u00e4 useammin pienpanimotuotteena ja sit\u00e4 varten kaivattaisiin kovasti pienmallastamoja. Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas kertoi tarinan Tornion panimon uudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja maltaiden saatavuudesta. Jotta yritykset voisivat tarjota asiakkailleen l\u00e4hell\u00e4 tuotettua olutta, pit\u00e4isi niiden saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 tuotettua ohramallasta. Mallasohran kilohinta on n. 150 \u20ac tonnilta, kun taas ohramaltaan kilohinta nousee yli tuhannen euron.<\/p>\n
Food Business Summit tarjosi runsaasti ev\u00e4it\u00e4 uusille ajatuksille. Peursmaatalouttakin voidaan katsoa toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, uusin silmin. J\u00e4tteest\u00e4 saadaan uusia tuotteita ja varsinaiset elintarviketuotteet uudella tavalla kuluttajien k\u00e4siin. Kaikilla osallistujilla oli tavoitteena l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ennen kokemattomia tapoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suomalaista luontoa ja tuotantoa yhteisen tulevaisuutemme parhaaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Liiketoimintaa ruoasta, huipulta \u2013 Food Business Summit 2017 \/ Kaisa Tolonen Kun koko ruokaketju istutetaan saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen, ei puheenaiheista ole puutetta. Toimialoilla ty\u00f6skentelevi\u00e4 hemmoteltiin runsaalla aihevalikoimalla alkutuotannon yksityiskohdista aina ruokael\u00e4mykseen asti. Toimintamalleja, menetelmi\u00e4, tekniikkaa ja digitalisaatiota tarjoiltiin kompakteissa sessioissa<\/p>\n","protected":false},"author":3279,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,14,23],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-elintarviketuotanto","tag-maatalous","tag-ruokaketju"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3279"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":168,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}