{"id":169,"date":"2017-06-27T10:48:40","date_gmt":"2017-06-27T10:48:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=169"},"modified":"2017-10-24T10:25:12","modified_gmt":"2017-10-24T10:25:12","slug":"vasikka-kasvaa-paremmin-kaverin-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2017\/06\/27\/vasikka-kasvaa-paremmin-kaverin-kanssa\/","title":{"rendered":"Vasikka kasvaa paremmin kaverin kanssa"},"content":{"rendered":"<p>Vasikoiden kasvatus on yksi maitotilan haasteellisimmista teht\u00e4vist\u00e4, sill\u00e4 maitojuotolla olevat vasikat sairastuvat helposti. Brittil\u00e4isen Kolumbian yliopistossa (UBC) Kanadassa on tutkittu vasikoiden kasvatusta ja keinoja parantaa vasikoiden terveytt\u00e4, kasvua ja hyvinvointia. Professori Nina von Keyserlingk piti eritt\u00e4in hyv\u00e4n esityksen vasikoiden olosuhteista ja niiden vaikutuksesta EuroDairyn webinaarisarjassa.<\/p>\n<p>Nina korosti vasikoiden luontaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen huomioimista hoidon suunnittelussa. Vasikalla on suuri imemisen tarve, jota tulee tukea juottamalla runsaasti maitoa tutista. Sangosta juotettaessa vasikat imev\u00e4t juoman nopeasti ja kuluttavat paljon aikaa imeskelem\u00e4ll\u00e4 toisiaan tai rakenteita, jolloin sairastumisen riskit kasvavat. Tutkimuksissa sangosta juotetut vasikat k\u00e4yttiv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 44 sekuntia juomiseen ja 6 minuuttia sangon imemiseen. Vapaalla tuttijuotolla olleet vasikat k\u00e4yttiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 47 minuuttia juomiseen ja jakoivat t\u00e4m\u00e4n 6-10 ateriaan. Tuttijuotto lis\u00e4si my\u00f6s ruoansulatuksen kehittymisen kannalta hyvien hormonien pitoisuutta. Jokaisella vasikalla olisi hyv\u00e4 olla oma tutti, jotta odottelevat vasikat eiv\u00e4t alkaisi ime\u00e4 toisiaan. Nina totesi, ett\u00e4 tuttien hy\u00f6dyt ovat suuremmat, kuin niiden p\u00e4ivitt\u00e4isen puhdistamisen aiheuttama lis\u00e4ty\u00f6 sankoihin verrattuna.<\/p>\n<p>Hoitajan n\u00e4k\u00f6kulmasta on toivottavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 nopeasti maitojuotosta kiinte\u00e4\u00e4n rehuun. Kokeiden perusteella voidaan suositella runsasta maitojuottoa ensimm\u00e4isen nelj\u00e4n viikon ajan, jonka j\u00e4lkeen maitom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan asteittain v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li vasikka saa alussa maitoa 20 % elopainostaan, niin vasikka kasvaa ja kehittyy nopeammin sek\u00e4 alkaa aiemmin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n muuta rehua verrattuna vasikkoihin, jotka saivat maitoa 10 % elopainosta. UBC:n kokeissa vasikoille tarjottiin vain past\u00f6roitua t\u00e4ysmaitoa tutista, mutta my\u00f6s kiinte\u00e4\u00e4 rehua sek\u00e4 vett\u00e4 oli tarjolla alusta saakka. Vasikoille annettiin ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 viikkoa 10\u201312 litraa maitoa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Kuukauden i\u00e4st\u00e4 alkaen ryhmien v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyi selke\u00e4 ero vasikkarehun sy\u00f6nniss\u00e4 ja kasvussa jo parin viikon i\u00e4st\u00e4 alkaen. Jos vasikka ei saa riitt\u00e4v\u00e4sti maitoa, maha t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n s\u00e4il\u00f6rehulla ja seurauksena on pallomahainen vasikka. Mik\u00e4li vasikka juo paljon maitoa uloste on l\u00f6ysemp\u00e4\u00e4. Erityisesti elinp\u00e4ivin\u00e4 8-13, jolloin vasikan oma immuniteettij\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4ynnistyy, uloste voi olla hyvinkin l\u00f6ys\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li tilanne huolestuttaa, kannattaa konsultoida el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, ett\u00e4 onko kyseess\u00e4 siirtym\u00e4vaiheen muutokset vai bakteeritulehdus.<\/p>\n<p>Ninan puheen toinen osio k\u00e4sitteli vasikoiden ryhm\u00e4kasvatusta. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 yksil\u00f6karsinat eiv\u00e4t ole kuluttajien silmiss\u00e4 mukavaa katseltavaa. Onnellisten vasikoiden halutaan n\u00e4hd\u00e4 kirmailevan yhdess\u00e4. Ryhm\u00e4kasvatus ei onnistu, mik\u00e4li vasikat ovat n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 ja imev\u00e4t toisiaan. Onnistumisen edellytyksen\u00e4 on siis riitt\u00e4v\u00e4 maidon saanti ja imemistarpeen tyydytys tutin avulla. UBC:ssa on l\u00f6ydetty merkitt\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 kasvatettaessa pikkuvasikoita parikarsinoissa yksil\u00f6karsinoiden sijaan. Parikarsinan voisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaa esimerkiksi yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaksi yksil\u00f6karsinaa. Vasikan kannalta parasta olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 noin viikon ik\u00e4isen\u00e4 parikarsinaan, mutta my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4kin i\u00e4ll\u00e4 toteutettuna siit\u00e4 on etua. Parikarsinoiden vasikat oppivat nopeammin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokintalaitteita ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4\u00e4 rehua sek\u00e4 kasvavat paremmin kuin yksil\u00f6karsinoiden vasikat. Ne sopeutuvat uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n nopeasti, ovat rauhallisempia ja helpommin k\u00e4sitelt\u00e4vi\u00e4. Vasikat motivoivat ja rohkaisevat toisiaan tutustumaan uusiin asioihin, kuten erilaiseen rehuun, eiv\u00e4tk\u00e4 riehu tai pelk\u00e4\u00e4 turhaan vaan tutkivat rauhallisesti yhdess\u00e4 uutta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Vasikoiden hyv\u00e4\u00e4n kasvatuksen muistilistaa Ninan mukaan<\/p>\n<ul>\n<li>Juota enemm\u00e4n maitoa, anna maito tutista<\/li>\n<li>Juota enemm\u00e4n maitoa, k\u00e4yt\u00e4 asteittaista vieroittamista (4 viikkoa 20\u00a0%; hidas lasku 10\u00a0%:iin)<\/li>\n<li>Tarjoa vett\u00e4 ja karkearehua ensimm\u00e4isist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 l\u00e4htien<\/li>\n<li>Anna vasikoiden kasvaa sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi parikarsinassa<\/li>\n<li>Seuraa ja vertaa vasikoiden tuloksia<\/li>\n<\/ul>\n<p>Nina muistutti puheen lopuksi, ett\u00e4 mik\u00e4li haluaa parantaa vasikoiden kasvatusta, kannattaa aloittaa tekem\u00e4ll\u00e4 muutos vain yhdess\u00e4 asiassa. Ensimm\u00e4iseksi kannattaa lis\u00e4t\u00e4 maitom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kun vasikat on onnistuneesti saatu juomaa 10\u201312 litraa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, voidaan laittaa vasikat yhteen kasvamaan.<\/p>\n<p>EuroDairy webinaari 4.5.2017<\/p>\n<p>Opportunities and challenges in calf housing and management for the next decade<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/eurodairy.eu\/eurodairy-webinar-opportunities-challenges-calf-housing-management-next-decade-4th-may-2017\">http:\/\/eurodairy.eu\/eurodairy-webinar-opportunities-challenges-calf-housing-management-next-decade-4th-may-2017<\/a><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-176 size-full\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2017\/06\/hw_taulukot.jpg\" alt=\"\" width=\"864\" height=\"295\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kuvateksti:<br \/>\nManagementin n\u00e4k\u00f6kulmasta vasikoiden maitojuotosta halutaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon nopeasti. Ensimm\u00e4iset nelj\u00e4 viikkoa vasikka tarvitsee kuitenkin maitoa paljon. Vasikat voivat tuolloin jo leikki\u00e4 v\u00e4kirehulla, mutta sill\u00e4 ei ole juurikaan ravitsemuksellista merkityst\u00e4. Runsaalla maitojuotolla vasikka kasvaa sek\u00e4 kehittyy nopeammin ja alkaa aiemmin sy\u00f6d\u00e4 v\u00e4kirehua. T\u00e4ll\u00e4 on havaittu my\u00f6s lopulta positiivinen yhteys aikuiseksi kasvaneen lehm\u00e4n maitotuotokseen.<\/p>\n<p>Tekij\u00e4 Heli Wahlroos<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vasikoiden kasvatus on yksi maitotilan haasteellisimmista teht\u00e4vist\u00e4, sill\u00e4 maitojuotolla olevat vasikat sairastuvat helposti. Brittil\u00e4isen Kolumbian yliopistossa (UBC) Kanadassa on tutkittu vasikoiden kasvatusta ja keinoja parantaa vasikoiden terveytt\u00e4, kasvua ja hyvinvointia. Professori Nina von Keyserlingk piti eritt\u00e4in hyv\u00e4n esityksen vasikoiden olosuhteista<\/p>\n","protected":false},"author":3279,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[19,20,22,21,2],"class_list":["post-169","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-kayttaytyminen","tag-maitojuotto","tag-ruokinta","tag-ryhmakasvatus","tag-vasikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3279"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":191,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions\/191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}