{"id":293,"date":"2017-12-04T12:47:05","date_gmt":"2017-12-04T12:47:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=293"},"modified":"2018-01-31T13:04:01","modified_gmt":"2018-01-31T13:04:01","slug":"lanta-liikkuu-ja-levittyy-tilan-ja-urakoitsijoiden-toimesta-lantalogistiikka-hankkeen-kysely-maatiloille-ja-lantaurakoitsijoille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2017\/12\/04\/lanta-liikkuu-ja-levittyy-tilan-ja-urakoitsijoiden-toimesta-lantalogistiikka-hankkeen-kysely-maatiloille-ja-lantaurakoitsijoille\/","title":{"rendered":"Lanta liikkuu ja levittyy tilan ja urakoitsijoiden toimesta – Lantalogistiikka -hankkeen kysely maatiloille ja lantaurakoitsijoille"},"content":{"rendered":"

4.12.2017<\/p>\n

Maatalouden kannattavuudessa ja kustannusrakenteessa on monia osatekij\u00f6it\u00e4. Karjanlannan kuljetus, varastointi, levitys ja lannoitteena k\u00e4ytt\u00f6 ovat merkityksellisi\u00e4 kannattavuuteen liittyvi\u00e4 osatekij\u00f6it\u00e4. Lantalogistiikka -hanke toteutti maatiloille ja lantaurakoitsijoille kyselytutkimuksen, jossa pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n karjanlannan k\u00e4yt\u00f6n nykyist\u00e4 tilannetta. Tuloksista k\u00e4vi ilmi tiloilla runsas oman kaluston m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sill\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 lannan levitys sek\u00e4 et\u00e4varastoinnin v\u00e4h\u00e4isyys. Oman kaluston m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja omana ty\u00f6n\u00e4 tehdyt lannan levitysty\u00f6t nostavat tilojen p\u00e4\u00e4oma- ja muuttuvia kustannuksia. Urakoitsijoiden k\u00e4yt\u00f6n tehostaminen voisi tuoda monelle tilalle rahallista s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4oma- ett\u00e4 lannoitekustannuksissa.<\/p>\n

Tilakyselyyn vastasi 54 maatilayritt\u00e4j\u00e4, joista kasvinviljelytiloja oli 12. Vastaajajoukko kyselyss\u00e4 on laaja ja sen jakauma kuvaa hyvin maatilojen rakennetta. Pohjoissavolaisia maatiloja kyselyyn osallistui 51 tilaa. Kyselyyn vastanneella keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tilalla on noin 75 ha peltoa, jotka sijaitsevat noin 3 km:n et\u00e4isyydell\u00e4 tilakeskuksesta ja sill\u00e4 on 63 nautaa. Tilan lantaj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 on lietelanta ja lantaa varastoidaan tilan yhteydess\u00e4 olevassa kattamattomassa lietes\u00e4ili\u00f6ss\u00e4. Lantaa tulee vuodessa keskim\u00e4\u00e4rin 2000 m3<\/sup> vuodessa ja se levitet\u00e4\u00e4n pintalevityksen\u00e4 omille pelloille. Yli 2000 m3<\/sup> varastoja on 25 %:lla vastaajista. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iselle tilalle tulee jonkin verran my\u00f6s kuivalantaa nuorkarjalta. Lietteen varastointi tapahtuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kattamattomassa lietes\u00e4ili\u00f6ss\u00e4. Katettuja lietevarastoja oli ainoastaan 11 %:lla vastanneista. Kuivalanta varastoitiin lietelannan tapaan kattamattomaan lantavarastoon tai aumaan. Katettuja kuivalantavarastoja oli l\u00e4hes saman verran kuin katettuja lietevarastoja. Kuivalantaa tuottavia tiloja oli 11 kpl, ja niill\u00e4 on oma levityskalusto. Kuivalannan levityksess\u00e4 urakoitsijoita k\u00e4ytti viisi tilaa omien kalustojen lis\u00e4ksi. Kahdella vastanneella tilalla ei ollut erillist\u00e4 lantavarastoa ollenkaan, vaan el\u00e4insuoja toimi lantavarastona.<\/p>\n

Tilan peltopinta-ala riitt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 levitett\u00e4v\u00e4lle lannalle. Levityspinta-ala ei riitt\u00e4nyt ja\/tai lantaa luovutettiin 13 %:lla vastanneista tiloista. Tilalla ei yleisesti ottaen ole et\u00e4s\u00e4ili\u00f6t\u00e4 ja lanta levitet\u00e4\u00e4n omalla kalustolla tai lannan levityksen suorittaa urakoitsija oman levitysty\u00f6n ohella. Lietteen levityskaluston lis\u00e4ksi tilalla on usein my\u00f6s kuivalantavaunu. Lietelantavaunun keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6leveys on noin 9 m. Kuivalantavaunujen ty\u00f6leveys oli tiloilla p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 4-8 m. Lantaa levitet\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kynn\u00f6kselle ja kes\u00e4ll\u00e4 nurmelle. Mik\u00e4li lantaa ei levitet\u00e4 jokaiselle peltolohkolle, suurin syy siihen on kyselyn mukaan peltojen et\u00e4isyys tilakeskuksesta.<\/p>\n

Et\u00e4varastointi ja peltojen kantavuus lannan levityksess\u00e4<\/strong><\/p>\n

Lannan et\u00e4varastointiin on investoitu varsin v\u00e4h\u00e4n. Kyselyyn vastanneista tiloista 39:ll\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n et\u00e4lantavarastoa. Kahdeksalla tilalla oli yksi et\u00e4lantavarasto sek\u00e4 yhdell\u00e4 viisi varastoa. Kolmella tilalla oli kolme et\u00e4varastoa ja yhdell\u00e4 tilalla siirrett\u00e4v\u00e4 lantavarasto. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, etteiv\u00e4t tilat ole p\u00e4\u00e4tyneet investoimaan et\u00e4s\u00e4ili\u00f6it\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi et\u00e4peltoja ja siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n lantaa talvikaudella et\u00e4varastoihin<\/a>. Tiloilla, jolla on et\u00e4s\u00e4ili\u00f6 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, levitet\u00e4\u00e4n lantaa keskim\u00e4\u00e4rin 25 m3<\/sup>\/ha. Lantaa ei levitet\u00e4 kuitenkaan kaikille pelloille, koska suurin osa vastaajista totesi peltojen olevan liian kaukana. Lis\u00e4ksi ongelmaksi n\u00e4htiin peltojen kantamattomuus, vaikka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli et\u00e4s\u00e4ili\u00f6. Tiloilla, joilla lanta sopii omille pelloille, vain kahdella oli et\u00e4s\u00e4ili\u00f6 lietteen et\u00e4varastointia varten. Et\u00e4isyyden lis\u00e4ksi 11 tilaa mainitsi levitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden syyksi tukiehdot, pohjavesialueen, rannan ja naapurin kaivon. Peltojen kantavuus on ongelmana joillakin tiloilla. Viisi tilaa ilmoitti kantavuuden olevan esteen\u00e4 lannan levitt\u00e4miselle kaikille tilan pelloille. Vastaajatiloista 13 ilmoitti lannan levityksest\u00e4 aiheutuvan painumia ja tiivistymisi\u00e4 turvemaille ja kymmenen ilmoitti lannanlevityksen j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pelloille uria tai tiivistymi\u00e4, jotka aiheuttavat satotappiota hiesumailla. Savi ja multamailla satoa alentavia tiivistymi\u00e4 ja uria havaitsi seitsem\u00e4n vastaajaa<\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

KUVIO 1: Syyt, miksi lantaa ei levitet\u00e4.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4rin lantaa levitet\u00e4\u00e4n 35 m3<\/sup> hehtaarille. Lannan levityksest\u00e4 aiheutuu harvoin peltoon j\u00e4\u00e4vi\u00e4 painaumaj\u00e4lki\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4ljet eiv\u00e4t ole sellaisia, ett\u00e4 haittaisivat rehun korjuuta. Mik\u00e4li lannan levityksest\u00e4 aiheutuu peltoon satoa alentavia painaumia tai tiivistym\u00e4\u00e4, niin pelto on eloper\u00e4ist\u00e4 turvemaata tai hiesumailla. Lannan levitysmenetelm\u00e4t jakautuvat monipuolisesti painottuen kuitenkin perinteisiin menetelmiin. Lannan pintahajalevityst\u00e4 tekee 22 kappaletta tiloista (ilmeisesti levitys tehd\u00e4\u00e4n omalla kalustolla, koska urakoitsijoista vain nelj\u00e4 levitti pintaan ja heist\u00e4kin kolme vain hajalevityksen\u00e4). Multausta tehtiin 17:lla kyselyyn osallistuneista tiloista, letkulevityst\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 ja vetoletkulevityst\u00e4 yhdell\u00e4 tilalla. Lietteen levitysmenetelm\u00e4 viittaa oman kaluston k\u00e4ytt\u00e4miseen ja siihen, ettei olla oltu halukkaita tekem\u00e4\u00e4n laiteinvestointeja sijoittavaan lietekalustoon.<\/p>\n

Lannanlevityksen ajankohta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/p>\n

Lantaa levitettiin kyselyn tulosten perusteella eniten kynn\u00f6kselle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, seuraavaksi eniten nurmelle kes\u00e4ll\u00e4 ja s\u00e4ngelle syksyll\u00e4. Nurmelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 levitt\u00e4vi\u00e4 tiloja oli 22 % vastanneista tiloista. S\u00e4ngelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 kynn\u00f6kselle syksyll\u00e4 levitt\u00e4vi\u00e4 tiloja oli vain muutama. Syksyll\u00e4 kynn\u00f6kselle levitys lienee syysviljoille ennen kylv\u00f6\u00e4 tarkoitettu lannoituslevitys.<\/p>\n

Lannanlevityksen tehokkuutta kysytt\u00e4ess\u00e4 lantaa levitettiin keskim\u00e4\u00e4rin 35 m3<\/sup>\/h, mutta kahdella tilalla p\u00e4\u00e4tiin yli 75 m3<\/sup> \/h ty\u00f6saavutuksiin. Se, miten lanta on levitetty kyseisill\u00e4 tiloilla, ei kyselyst\u00e4 selvinnyt. Suurimmalla osasta tiloja (85 %) lantaa ei k\u00e4sitell\u00e4 ennen levityst\u00e4. Lietelantaa separoivia tiloja oli kyselyn mukaan kolme kappaletta ja mikrobeilla k\u00e4sittelevi\u00e4 tiloja kaksi. Ilmastusta ja muita k\u00e4sittelytapoja harjoittavia tiloja oli nelj\u00e4. Muihin k\u00e4sittelytapoihin kuuluu m\u00e4d\u00e4tt\u00e4minen \/ kompostointi ja k\u00e4sittely rypsi\u00f6ljyll\u00e4. Lannan levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4t hehtaaria kohden olivat kyselyn mukaan varsin maltillisia, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 25 m3<\/sup>\/ha. Yli 50 m3<\/sup>\/ha m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kertoi levitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 viisi tilaa.<\/p>\n

Kyselyyn vastanneista tiloista lantaa vastaan otti seitsem\u00e4n tilaa. Kasvinviljelytiloilla lantaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin 250 m3<\/sup> ja levitet\u00e4\u00e4n 25 m3<\/sup>\/ ha.<\/p>\n

Lantaurakoinnissa on potentiaalia, tuloksia urakoitsijakyselyst\u00e4<\/strong><\/p>\n

Hankkeessa toteutettiin my\u00f6s lantaurakoitsijoille kohdennettu kysely lantaurakoinnista ja tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4. Vastaajia oli kaikkiaan 28 kappaletta, joista puolet Pohjois-Savosta ja n\u00e4ist\u00e4 suurin osa Yl\u00e4-Savosta. Pohjois-Savon ulkopuolelta vastanneita urakoitsijoita oli 14 kappaletta. Urakointikyselyyn vastasi niin lietelanta- ja kuivalantaurakoitsijoita kuin lannansiirtopalvelua tarjoavia urakoitsijoita. Pohjois-Savon ulkopuoliset urakoitsijat sijoittuivat ymp\u00e4ri Suomea painottuen kuitenkin Pohjanmaan alueelle<\/p>\n

Urakoitavia tiloja yht\u00e4 urakoitsijaa kohden on keskim\u00e4\u00e4rin 13 tilaa ja levityskertona vuodessa tilaa kohden on 1-2 kertaa. Lietelanta levitet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti muilla menetelmill\u00e4 kuin hajalevityksen\u00e4 pintaan. Muita levitysmuotoja ovat letkulevitys, vetoletkulevitys ja sijoittaminen multaimen kautta. Ainoastaan kolme (3) urakoitsijaa levitti lietett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hajalevityksen\u00e4 pintaan. Kaikki vastanneet suorittivat lannan levityst\u00e4 ja puolet vastanneista sen lis\u00e4ksi lannan siirtoa. Kuivia lantamateriaaleja k\u00e4sitteli kolmasosa vastanneista yritt\u00e4jist\u00e4 ja 80 % nestem\u00e4isi\u00e4 lantoja tai lantajakeita. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuivalantaa k\u00e4sittelevi\u00e4 urakoitsijoita oli nelj\u00e4. Separointipalvelua ei tarjonnut kukaan yritt\u00e4jist\u00e4, mutta kiinnostusta separointipalvelun aloittamiseen oli pohjoissavolaisista yritt\u00e4jist\u00e4 kahdella ja muualla maassa 23 %:lla vastanneista<\/p>\n

Pohjois-Savossa urakointi on 42 % v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 lantam\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 mitattuna muualla Suomessa sijaitseviin urakoitsijoihin verrattuna. Muualla Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monipuolisempaa lantakalustoa, kuten kuorma-autoja ja vetoletkulevityst\u00e4<\/a>. Lantakaluston tilavuus on Pohjois-Savossa yht\u00e4 suurta kuin muualla maassa. Lannan levitysmenetelmiss\u00e4 alueellisia eroja ole hyvink\u00e4\u00e4n paljon. Vetoletkulevityst\u00e4 harjoittavia urakoitsijoita ei Pohjois-Savossa ollut. Pohjois-Savon alueella vetoletkulevityst\u00e4 suorittavat yritt\u00e4j\u00e4t tulevat yleisimmin naapurimaakuntien alueelta. Vetoletkulevitys soveltuisi erinomaisesti separoidun nestejakeen levitykseen kohtuullisella et\u00e4isyydell\u00e4 tilakeskuksesta. Lietteen separointia on harkittu otettavan urakointivalikoimaan useamman vastaajan toimesta, mutta kyselyyn vastanneista urakoitsijoista ei kukaan harjoittanut lietteen separointia. Aliurakointia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Pohjois-Savossa lannan kuljetuksen, kun taas muualla Suomessa aliurakoitsijoita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n levitykseen sek\u00e4 muuhun yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Lantaurakointiin panostetaan tulevaisuudessakin<\/strong><\/p>\n

Uusia lannanlevitys- ja k\u00e4sittelyinvestointeja ollaan suunnittelemassa koko maassa. Pohjois-Savossa investointihankkeet painottuvat suurelta osin siirtokontteihin ja koko kaluston uusintaan. Muualla Suomessa separointi, vetoletkulevitys sek\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lannoitus ovat investointien k\u00e4rjess\u00e4. Jo olemassa olevan kaluston parannussuunnitelmia kysytt\u00e4ess\u00e4 p\u00e4\u00e4paino oli kaluston rengastuksessa, kapasiteetissa ja painon siirron tehokkuudessa. Kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 mainittiin olevan my\u00f6s urakoinnin toteuttamisessa olosuhteiden suhteen. Urakointia hankaloittaviksi tekij\u00f6iksi mainittiin tiest\u00f6n huono kunto ja liittymien ahtaus. Urakointisopimuksiin ja lannan laatuun liittyv\u00e4t ongelmat korostuivat muualla maassa Savoa enemm\u00e4n. Markkinointia tehd\u00e4\u00e4n Savossa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti \u201dpuskaradiolla\u201d ja lehdiss\u00e4, kun taas muualla Suomessa on hy\u00f6dynnetty sosiaalista mediaa markkinointikanavana. Markkinoinnissa on my\u00f6s havaittavissa kehitt\u00e4misen ja monipuolistamisen tarvetta.<\/p>\n

Lantaurakoinnin ty\u00f6llist\u00e4vyys on muualla Suomessa suurempaa kuin Savossa. Savossa urakointi ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 1-2 henkil\u00f6\u00e4 yrityst\u00e4 kohden, kun taas muualla Suomessa 2-5 henkil\u00f6\u00e4. Urakointia tehd\u00e4\u00e4n muualla Suomessa kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vuorokausina ja kuukausina mitattuna, kuin Savossa. T\u00e4m\u00e4 urakoinnin ty\u00f6llist\u00e4vyys on merkitt\u00e4v\u00e4 tilojen talouden kannalta sivuelinkeinona sek\u00e4 ostopalveluiden osuutena menoissa. Urakointia pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja parantamaan urakoinnin laatua panostamalla urakoinnissa k\u00e4ytett\u00e4viin apuv\u00e4lineisiin. Yleisimm\u00e4t apuv\u00e4lineet urakointikalustossa ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4\u00e4t\u00f6automatiikka, ajoura-\/automaattiohjaus ja karttasovellukset. Rengaspaineiden s\u00e4\u00e4t\u00f6 on kyselyn perusteella v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Urakoinnin lis\u00e4\u00e4minen kiinnosti Pohjois-Savossa l\u00e4hes puolta vastaajista ja heill\u00e4 olisi mahdollisuus kyselyn mukaan lis\u00e4t\u00e4 urakointia noin 30000 m3 vuodessa. Muualla Suomessa urakoitsijoilla ei ollut en\u00e4\u00e4 halukkuutta lis\u00e4t\u00e4 urakointia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

KUVIO 2: Urakointimahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4misen n\u00e4kemys<\/span><\/p>\n

TKI-asiantuntija Jarkko Partanen
\nLantalogistiikkahanke<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

4.12.2017 Maatalouden kannattavuudessa ja kustannusrakenteessa on monia osatekij\u00f6it\u00e4. Karjanlannan kuljetus, varastointi, levitys ja lannoitteena k\u00e4ytt\u00f6 ovat merkityksellisi\u00e4 kannattavuuteen liittyvi\u00e4 osatekij\u00f6it\u00e4. Lantalogistiikka -hanke toteutti maatiloille ja lantaurakoitsijoille kyselytutkimuksen, jossa pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n karjanlannan k\u00e4yt\u00f6n nykyist\u00e4 tilannetta. Tuloksista k\u00e4vi ilmi tiloilla runsas oman<\/p>\n","protected":false},"author":3279,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[63,62,18,64,8,65],"class_list":["post-293","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-etavarastointi","tag-karjanlanta","tag-lantalogistiikka-hanke","tag-liete","tag-lietelannan-levitys","tag-varatointi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3279"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=293"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":311,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions\/311"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}