{"id":300,"date":"2017-12-07T08:45:40","date_gmt":"2017-12-07T08:45:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=300"},"modified":"2018-01-31T13:02:40","modified_gmt":"2018-01-31T13:02:40","slug":"luonnonvara-alan-osaaminen-pohjois-savossa-rakentuu-vahvaan-koulutukseen-ja-tulevaisuuden-tekemiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2017\/12\/07\/luonnonvara-alan-osaaminen-pohjois-savossa-rakentuu-vahvaan-koulutukseen-ja-tulevaisuuden-tekemiseen\/","title":{"rendered":"Luonnonvara-alan osaaminen Pohjois-Savossa rakentuu vahvaan koulutukseen ja tulevaisuuden tekemiseen"},"content":{"rendered":"

7.12.2017<\/p>\n

Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuujohtajana sain olla avaamassa Savonia-ammattikorkeakoulussa j\u00e4rjestetty\u00e4 seminaaria 28.11.2017, jossa tarkasteltiin Pohjois-Savon tulevaisuutta maitotalouden ja alkutuotannon osaamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Seminaarissa oli mukana alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Seminaarin mahdollisti hanke ”Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen tehostaminen Pohjois-Savossa”, eli lyhyesti MAST.<\/p>\n

Hanketta hallinnoi ja koordinoi ProAgria Pohjois-Savo ja aktiivisina toimijoina hankkeessa ovat Luke eli luonnonvarakeskus, MTK Pohjois- Savo ja Savonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Salla Ruuska ja Sanna Antikainen osallistuivat aktiivisesti seminaariin <\/em><\/p>\n

Pohjois-Savon alue on ollut vuosia maidontuotannossa maassamme k\u00e4rkisijoilla. Vaikka It\u00e4-Suomen Maitotilabarometri 2016 \u2013 kyselytutkimuksen tulosten perusteella ep\u00e4varmuus maitotilojen jatkamisesta n\u00e4ytti kasvaneen edellisen barometrin tuloksiin verrattuna; <\/strong>varmoja tai l\u00e4hivuosina lopettavia tiloja oli vastanneissa l\u00e4hes 45 %, niin Pohjois-Savossa ep\u00e4varmoja tiloja n\u00e4ytti kuitenkin olevan muita It\u00e4-Suomen alueita v\u00e4hemm\u00e4n. Me uskomme maitotalouteen ja sen mahdollisuuksiin my\u00f6s tulevaisuudessa, ja miksip\u00e4 emme uskoisi, sill\u00e4 alueemme pitk\u00e4 ja menestyksek\u00e4s maatalousalan, nykyisen luonnonvara-alan koulutuksen osaaminen rakentuu karjanhoidon koulutukselle.<\/p>\n

Maatalouskoulutuksella vankat perinteet<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1875 perustettiin Peltosalmelle 2-vuotinen Meijeri- ja karjakkokoulu valtiop\u00e4iv\u00e4mies Johannes Laguksen maatilalle, mik\u00e4 toimi aina vuoteen 1964 asti yksityisell\u00e4 tilalla. Meijerikoulu loppui 1913, ja muuttui karjakkokouluksi.<\/p>\n

Vuonna 1894 siirrettiin maanviljelyskoulu Kuopion Lev\u00e4selt\u00e4 Peltosalmelle. Tavoitteena oli kouluttaa pehtooreita isoille maatiloille, eli alettiin kouluttaa my\u00f6s poikia, kun karjakkokoulu oli ollut tytt\u00f6j\u00e4 varten. Koulurakennus valmistui sille kohdalle, jossa Pemon vanha p\u00e4\u00e4rakennus on nykyisin.<\/p>\n

Vuona 1915 maanviljelyskoulu muutettiin maamieskouluksi, joka koulutti pientilallisia itsen\u00e4iseen tilan hoitoon aina vuoteen 1976 asti. Koulu siirtyi valtion omistukseen 1966 alusta. 1972 nimi muuttui Peltosalmen maatalousoppilaitokseksi. Vuonna 1985 alkoi opistotasoinen agrologikoulutus Pemolla. Taustalla oli Kuopion karjatalousopiston lakkauttaminen.<\/p>\n

Ammattikorkeakoululle my\u00f6nnettiin maassamme ensimm\u00e4iset toimiluvat 1991 ja ensimm\u00e4iset vakinaistamiset tehtiin 1996. Pohjois-Savon ammattikorkeakoululle kokeilulupa tuli 1992 ja vakinaistaminen 1998. Ensimm\u00e4inen ammattikorkeakouluagrologiryhm\u00e4 aloitti opiskelunsa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa vuonna 1999, ja ensimm\u00e4inen ylempi ammattikorkeakouluagrologiryhm\u00e4 aloitti opiskelunsa vuonna 2007. Agrologikoulutus siirtyi Pemolta ammattikorkeakoulun Iisalmen Haukisaaren kampukselle 2005.<\/p>\n

Savonia ammattikorkeakoulusta on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 valmistunut yhteens\u00e4 521 agrologi AMK ja 44 agrologi YAMK. Tutkintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 luonnonvara-alan osaamisen kouluttaja. Lis\u00e4ksi koulutuksessa on panostettu opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja Savonia AMK:n agrologikoulutus on koulutusalansa huippua, mm. Suomen ykk\u00f6nen opintojen etenemist\u00e4 seuraavalla 55 op vuodessa suorittavien opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 suhteutettuna koko l\u00e4sn\u00e4 olevaan opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Alueellista vaikuttamista<\/strong><\/p>\n

Savonian luonnonvara-ala on ollut, on ja tulee olemaan hyvin vahva osaaja tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnassa. Aluekehitys kuuluu ammattikorkeakoulun lakis\u00e4\u00e4teiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja siksi on t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 teemme vaikuttavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 maatalousyritt\u00e4jien, koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan ja j\u00e4rjest\u00f6jen kesken. Juuri kuten esimerkiksi MAST -hankkeessa tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Savonia ammattikorkeakoulun painoalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva konetekniikka, vesiturvallisuus ja vastuullinen ruokatuotanto, johon Savonian luonnonvara-alan vahvasti kytkeytyy. Lis\u00e4ksi painoalassa on vahvana toimijana matkailu- ja ravitsemisala. Tavoitteet vastuullinen ruokatuotanto painoalalle ovat vaativat: vuodelle 2018 1,32 miljoonaa euroa ulkopuolista hankerahaa ja 4 kansainv\u00e4list\u00e4 hanketta. Vahvojen asiantuntijoidemme ja alueemme toimivan yritt\u00e4j\u00e4- ja kehitt\u00e4misverkoston ansiosta tavoitteet ovat saavutettavissa.<\/p>\n

Vastuullinen ruokatuotanto painoala rakentuu ajatukseen pellosta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, jolloin mukana on alkutuotanto, jatkojalostus, kauppa ja kuluttaja. Savonia ammattikorkeakoulu on kehitt\u00e4nyt Future Food laboratoriota kuluttaja l\u00e4ht\u00f6iseen tuotekehitykseen ja Food Test Lab palveluita ruokaturvallisuuteen ja elintarvikkeiden ravintosis\u00e4ll\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen liittyen.<\/p>\n

Suomalaisen ruuan vahvuus on pohjoisen puhtaus ja eettisesti kest\u00e4v\u00e4t tuotantotavat, joita meid\u00e4n tulee osalta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 vahvemmin kansainv\u00e4lisen\u00e4 br\u00e4ndin\u00e4 my\u00f6s Pohjois-Savossa.<\/p>\n

Tulevaisuuden hypetyst\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Tulevaisuudessa meid\u00e4n kannattaa mietti\u00e4 pellosta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ruokaketjua laajasti, erikoiskasvituotantoa on jo Pohjois-Savossa paljon, ja jatkossa saamme varmaan uusia kasveja viljelyyn kest\u00e4v\u00e4mpien lajikkeiden kehityksen tuloksena, ja osittain my\u00f6s ilmastonmuutoksen seurauksena.<\/p>\n

Mediassa on vahvasti esill\u00e4 uutena ravinnon l\u00e4hteen\u00e4 hy\u00f6nteiset, joita on jo kaupoissa tarjolla leiv\u00e4ss\u00e4 jauhoihin sekoitettuna. Maaseudun tulevaisuudessa (27.11.2017) tarkasteltiin useassa artikkelissa hy\u00f6nteisten kasvatusta ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ravintona. Tulossa on Samu Sirkka tuotteet EntoCuben laseeramana. Sirkkoja tuodaan ulkoa, koska suomalaisten sirkkojen tuotanto ei riit\u00e4 vastaamaan kasvavaan kysynt\u00e4\u00e4n, sanoi lehden haastattelussa EntoCuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.<\/p>\n

Todettiin, ett\u00e4 hy\u00f6nteisalalle kaivataan lis\u00e4\u00e4 tutkimusta. Hy\u00f6nteisalan toimijoille on perustettu oma yhdistys, Hy\u00f6nteisalan Toimijat ry.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 saattaa olla hy\u00f6nteishypetys tai sitten ei. Aalto yliopiston professori Riitta Kosonen toteaa Maaseudun tulevaisuuden (27.11.2017) yli\u00f6 kirjoituksessaan, ett\u00e4 Globaalia ruokatuotannon haavoittuvuutta voidaan lievent\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisilla proteiinin l\u00e4hteill\u00e4. YK:n maailmantalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO:n mukaan korvaamalla puolet lihansy\u00f6nnist\u00e4 hy\u00f6nteisill\u00e4 voitaisiin maailman peltoalaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kolmanneksella. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 peltoala v\u00e4henee joka tapauksessa aavikoitumisen ja urbanisoitumisen my\u00f6t\u00e4. Peltoala ei tule riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisell\u00e4 tuotannolla vastaamaan ruuan tarpeeseen, joten vaihtoehtoisia ja erilaisia ratkaisuja ruuan ja erityisesti proteiinien tuotantoon tuleekin etsi\u00e4. Viimeviikolla Helsingiss\u00e4 pidetyss\u00e4 Slush tapahtumassa esitt\u00e4ytyi useita kasvuyrityksi\u00e4 ja sijoittajia, jotka pyrkiv\u00e4t haastamaan erityisesti lihan- ja maidontuotannon.<\/p>\n

Olipa lautasella pihvi tai friteerattu sirkka niin ruoan tulee kuitenkin aina olla ihmiselle nautinto, ja tulevaisuudessa ruuan puhtaus, eettisyys ja ravintoarvo tulevat olemaan entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. N\u00e4ihin meid\u00e4n kannattaa panostaa Pohjois-Savossa ja tarjota pellosta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n parasta eli \u201dihmeen hyvvee herkkusuille\u201d.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Salla Sepp\u00e4nen
\nKoulutusvastuujohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

7.12.2017 Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuujohtajana sain olla avaamassa Savonia-ammattikorkeakoulussa j\u00e4rjestetty\u00e4 seminaaria 28.11.2017, jossa tarkasteltiin Pohjois-Savon tulevaisuutta maitotalouden ja alkutuotannon osaamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Seminaarissa oli mukana alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Seminaarin mahdollisti hanke ”Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen tehostaminen Pohjois-Savossa”, eli lyhyesti MAST. Hanketta<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,61,57,59,60],"class_list":["post-300","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-alkutuotanto","tag-maatalouskoulutus","tag-maidontuotanto","tag-pohjois-savo","tag-tulevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=300"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":321,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions\/321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}