{"id":438,"date":"2019-08-20T07:30:50","date_gmt":"2019-08-20T07:30:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=438"},"modified":"2019-08-20T07:30:50","modified_gmt":"2019-08-20T07:30:50","slug":"hyonteisten-hyodyntaminen-biomassojen-kasittelyssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2019\/08\/20\/hyonteisten-hyodyntaminen-biomassojen-kasittelyssa\/","title":{"rendered":"Hy\u00f6nteisten hy\u00f6dynt\u00e4minen biomassojen k\u00e4sittelyss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Yksi Insect Savo -hankkeen tavoitteista on selvitt\u00e4\u00e4 erilaisten sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 hy\u00f6nteisten ruokinnassa. Esimerkiksi mustasotilask\u00e4rp\u00e4set (Hermetia illucens<\/em>), jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinnonl\u00e4htein\u00e4\u00e4n esimerkiksi lantaa ja muita bioper\u00e4isi\u00e4 j\u00e4tejakeita, voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintonaan vaikkapa bioj\u00e4tett\u00e4 tai mets\u00e4teollisuuden sivuvirtoja rehuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten kasvatettaessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lait ja asetukset eiv\u00e4t kuitenkaan salli hy\u00f6nteisten rehuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mik\u00e4li niiden ruokinnassa on k\u00e4ytetty j\u00e4tevesilietteit\u00e4 tai j\u00e4tteeksi luokiteltavaa materiaalia. Teimme kuitenkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Savonian ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan laboratoriossa m\u00e4d\u00e4tyskokeita mets\u00e4teollisuuden kuivatulle j\u00e4tevesilietteelle, niin kutsutulle kuitupuristeelle. M\u00e4d\u00e4tetty materiaali on tarkoitus edelleen toimittaa Lukelle Jokioisten Insectlab-hy\u00f6nteiskasvattamoon testattavaksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Testattavaksi saatua kuivattua mets\u00e4teollisuuden j\u00e4tevesilietett\u00e4, kuitupuristetta.<\/p>\n

M\u00e4d\u00e4tys tarkoittaa anaerobisissa eli hapettomissa oloissa toteutettua mikrobiologista prosessia. M\u00e4d\u00e4tyksen aikana mikrobit hajottavat materiaalin orgaanista ainesta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja. N\u00e4iss\u00e4 kokeissa testattu kuitupuriste sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 orgaanista ainesta, mutta yhdisteet ovat l\u00e4hinn\u00e4 ligniini\u00e4 ja selluloosaa, jotka ovat huonommin hajoavia yhdisteit\u00e4. Onkin kiinnostavaa tiet\u00e4\u00e4, hajoaako materiaali m\u00e4d\u00e4tyksess\u00e4 sen verran, ett\u00e4 se sopisi mustasotilask\u00e4rp\u00e4sen toukille ravinnoksi. M\u00e4d\u00e4tys toimisi siis esik\u00e4sittelymenetelm\u00e4n\u00e4 kuitupuristeelle. Tavallisesti t\u00e4llaisia biokaasupanoskokeita pidet\u00e4\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 noin kuukauden ajan, mutta p\u00e4\u00e4timme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 osan kokeista kesken sill\u00e4 ajatuksella, ett\u00e4 hy\u00f6nteisille j\u00e4isi osa helpommin hajoavista m\u00e4d\u00e4tyksen v\u00e4lituotteista hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. Yht\u00e4 koesarjaa m\u00e4d\u00e4tettiin siis vain kaksi viikkoa, toista koesarjaa taas viisi viikkoa. M\u00e4d\u00e4tyksen j\u00e4lkeen materiaalit pakastettiin, ja niiden koostumus (hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, raskasmetallit ja hivenaineet) on tarkoitus analysoida, jotta niiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista saadaan tietoa. Mik\u00e4li materiaali sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 liian paljon raskasmetalleja tai on mikrobiologiselta laadultaan huono, se voi olla haitallista hy\u00f6nteisten ravintona.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 2. Panoskokeiden valmistelua. Etualalla ymppin\u00e4 eli mikrobil\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 m\u00e4d\u00e4tetty\u00e4 lehm\u00e4nlantaa, taustalla kuitupuristetta.<\/p>\n

M\u00e4d\u00e4tys toteutettiin panosluontoisina biokaasukokeina lasipulloissa, joiden korkkeihin liitettiin kaasunker\u00e4yspussit. Pusseihin ker\u00e4tyn biokaasun koostumus ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 analysoitiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. T\u00e4llaista toteutustapa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tavallisimmin eri materiaalien metaanintuottopotentiaalin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen, eli siit\u00e4 saadaan arvio, olisiko biokaasuntuotanto kyseiselle materiaalille kannattavaksi soveltuva menetelm\u00e4. M\u00e4d\u00e4tyksen k\u00e4ynnistymisen varmistamiseksi pulloon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n aina ymppi\u00e4, joka varmistaa oikeanlaisten mikrobien p\u00e4\u00e4tymisen prosessiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 3. Kaasunker\u00e4yspusseihin ker\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 biokaasua. Kokeen alussa kaasuntuotto oli voimakkainta, joten pullossa oli hyv\u00e4 olla kaksikin kaasunker\u00e4yspussia.<\/p>\n

Sek\u00e4 m\u00e4d\u00e4tyst\u00e4 ennen ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen materiaalista m\u00e4\u00e4ritettiin viel\u00e4 kuiva-aineen ja orgaanisen aineksen osuus, jotta pystyttiin arvioimaan, kuinka suuri osuus materiaalin orgaanisesta aineksesta on hajonnut. Keskeytettyjen kokeiden osalta materiaali oli hajonnut hieman v\u00e4hemm\u00e4n kuin viisi viikkoa m\u00e4d\u00e4tettyjen materiaalien. Materiaalit laitettiin nyt pakastimeen ja niist\u00e4 teetet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin tarkemmat analyysit.<\/p>\n

Iida Pulkkinen, testausinsin\u00f6\u00f6ri (ymp\u00e4rist\u00f6tekniikka)
\nInsect Savo \u2013hanke, http:\/\/insectsavo.savonia.fi\/<\/a>
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi Insect Savo -hankkeen tavoitteista on selvitt\u00e4\u00e4 erilaisten sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 hy\u00f6nteisten ruokinnassa. Esimerkiksi mustasotilask\u00e4rp\u00e4set (Hermetia illucens), jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinnonl\u00e4htein\u00e4\u00e4n esimerkiksi lantaa ja muita bioper\u00e4isi\u00e4 j\u00e4tejakeita, voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintonaan vaikkapa bioj\u00e4tett\u00e4 tai mets\u00e4teollisuuden sivuvirtoja rehuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten kasvatettaessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lait ja<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[68,67,66],"class_list":["post-438","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-biomassa","tag-hyonteiset","tag-madatys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=438"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":443,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/438\/revisions\/443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}