{"id":460,"date":"2019-09-04T05:19:26","date_gmt":"2019-09-04T05:19:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=460"},"modified":"2019-09-04T05:19:26","modified_gmt":"2019-09-04T05:19:26","slug":"pohjois-savossa-halutaan-lehmat-ulkoilemaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2019\/09\/04\/pohjois-savossa-halutaan-lehmat-ulkoilemaan\/","title":{"rendered":"Pohjois-Savossa halutaan lehm\u00e4t ulkoilemaan"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Pohjoissavolaisten maitotilojen jaloittelu- ja laidunnusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat kolmen AMK-agrologiopiskelijan tutkimuskohteena kev\u00e4\u00e4n 2019 aikana Savonian JALAKA-hankkeen alkukartoituksissa. Aihetta tutkittiin s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselyll\u00e4 ja puhelinhaastatteluilla. Vastauksia saatiin monipuolisesti (n= 44), ja aihe her\u00e4tti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin paljon keskustelua. Ulkoilu koetaan selv\u00e4sti t\u00e4rke\u00e4ksi sek\u00e4 lehmien hyvinvoinnin ett\u00e4 maidontuotannon imagonkin kannalta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden tilojen lypsylehmien jaloittelu ja laidunnus navettatyypin mukaan.<\/p>\n

Kyselyyn vastanneiden tilojen yleisin karjakoko oli 30\u201375 lypsylehm\u00e4\u00e4, vastaajilla oli yht\u00e4 paljon (21) parsi- ja pihattonavetoita. Kaikki parsinavetalliset vastaajat ja jopa puolet pihattonavetallisista vastaajista j\u00e4rjesti lypsylehmille ulkoilua. Arvokasta tietoa saatiin my\u00f6s sellaisilta tiloilta, jotka eiv\u00e4t ulkoiluta lypsylehmi\u00e4\u00e4n. Puhelinhaastatteluilla selvitimme lehmi\u00e4 ulkoiluttavilta tiloilta erilaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja mielipiteit\u00e4 aiheeseen liittyen.<\/p>\n

Ennakkoajatukseni ulkoilun positiivisista terveysvaikutuksista vahvistuivat alkukartoituksien edetess\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hes kaikki ulkoilua j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t yritt\u00e4j\u00e4t kertoivat omakohtaisia kokemuksia ulkoilun positiivisista vaikutuksista lehmien terveydelle. Erityisesti sorkkaterveyden kerrottiin pysyv\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4, kun lehm\u00e4t saavat liikuskella tarhassa tai laitumella. Talvella lumi puhdistaa lehmien jalat, jolloin lumi toimii ik\u00e4\u00e4n kuin luonnollisena sorkkakylpyn\u00e4. Meille kerrottiin my\u00f6s paljon tarinoita siit\u00e4, kuinka lehmien mielenvirkeys pysyy hyv\u00e4n\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4stess\u00e4 ulkoilemaan \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 riemu tarttuu kuulemma my\u00f6s ihmisiin.<\/p>\n

Ulkona tarhassa tai etenkin laitumella lehmill\u00e4 on tilaa lajityypilliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja liikkumiseen. Laiduntava lehm\u00e4 k\u00e4velee laitumella p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 jopa 2\u20138 kilometri\u00e4, kun pihatossa lehm\u00e4 ottaa askelia 400\u2013800 metrin edest\u00e4. Ja mik\u00e4 olisikaan luonnollisempi tapa lehm\u00e4lle saada ravintonsa, kuin laidunruohon nyht\u00e4minen omin hampain. My\u00f6s esimerkiksi kiimat tulevat selke\u00e4mmin esille lehmien ulkoillessa. Oikein toteutettuina jaloittelu ja laidunnus tuovat hy\u00f6tyj\u00e4 niin el\u00e4imille kuin ihmisillekin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

KUVIO 2. \u201dAiotko kehitt\u00e4\u00e4 tilasi jaloittelu- ja laidunnusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 seuraavan 5 vuoden aikana?\u201d<\/p>\n

Suurin osa kyselyyn vastanneista yritt\u00e4jist\u00e4 aikoi kehitt\u00e4\u00e4 oman tilansa jaloittelu- ja laidunnusmahdollisuuksia seuraavan viiden vuoden aikana. Esille nousi erityisesti ulkoilunajanjakson pident\u00e4minen, talviaikainen jaloittelu sek\u00e4 hiehojen ja umpilehmien ulkoilun lis\u00e4\u00e4minen. Etenkin moni pihattonavettatilallinen suunnitteli jaloittelumahdollisuuden j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Jaloittelutarhan suunnittelussa askarruttivat eniten erilaiset tarhan pohjan materiaalivaihtoehdot, kulkureittien toimivuus, kustannukset ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen. Automaattilypsyss\u00e4 ulkoilun sudenkuopaksi koettiin etenkin lypsyliikenteen tasaisuus. Kuulimme kuitenkin esimerkkej\u00e4 onnistuneista jaloittelun ja laidunnuksen ratkaisuista my\u00f6s automaattilypsytiloilta.<\/p>\n

Tilakohtaisen lehm\u00e4luvun kasvaessa ainakin kokoaikaisen laidunnuksen toteuttaminen voi olla monella tilalla yksinkertaisesti mahdotonta navetan l\u00e4hell\u00e4 olevan peltoalan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden takia. Isoille karjoille jaloittelutarha voikin olla ainut j\u00e4rkev\u00e4 ja toteutettavissa oleva ulkoilun muoto. Suomen olosuhteet tuovat luonnollisesti haasteita esimerkiksi kovien pakkasten ja m\u00e4rkien kelien aikaan, mutta oikeilla ratkaisuilla olosuhteiden tuomat ongelmat voidaan minimoida. Talviaikainen ulkoilu on nyt vahvasti tapetilla ja alkukartoitusten perusteella uskoisin yritt\u00e4jien keskittyv\u00e4n erityisesti sen lis\u00e4\u00e4miseen. T\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 jatkaa!<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti ja kuvat Jonna Koskinen
\nJALAKA-hanke \u2013 Askeleen terveempi nauta<\/a>
\n<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on Savonian 4. vuoden agrologiopiskelija ja on toteuttanut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4harjoittelun JALAKA-hankkeessa selvitt\u00e4en pohjoissavolaisten lypsykarjatilojen jaloittelu- ja laidunnusmenetelmi\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoissavolaisten maitotilojen jaloittelu- ja laidunnusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat kolmen AMK-agrologiopiskelijan tutkimuskohteena kev\u00e4\u00e4n 2019 aikana Savonian JALAKA-hankkeen alkukartoituksissa. Aihetta tutkittiin s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselyll\u00e4 ja puhelinhaastatteluilla. Vastauksia saatiin monipuolisesti (n= 44), ja aihe her\u00e4tti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin paljon keskustelua. Ulkoilu koetaan selv\u00e4sti t\u00e4rke\u00e4ksi sek\u00e4 lehmien hyvinvoinnin ett\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-460","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=460"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":465,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions\/465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}