{"id":467,"date":"2019-09-20T07:26:15","date_gmt":"2019-09-20T07:26:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=467"},"modified":"2019-09-20T07:26:15","modified_gmt":"2019-09-20T07:26:15","slug":"miten-polyttajamme-voivat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2019\/09\/20\/miten-polyttajamme-voivat\/","title":{"rendered":"Miten p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4mme voivat?"},"content":{"rendered":"<h5 style=\"text-align: left\" align=\"center\"><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-469\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Hy\u00f6nteinen.jpg\" alt=\"\" width=\"262\" height=\"192\" \/><\/span><\/span><\/h5>\n<h5 style=\"text-align: left\" align=\"center\"><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri\">Workshop Norjassa naapurivaltioiden kanssa<\/span><\/span><\/h5>\n<p><strong>P\u00f6lytt\u00e4jien merkitys kasvintuotannolle ja marjantuotannolle on suuri. P\u00f6lytt\u00e4jien toimintaa uhkaavat mm. torjunta-aineet, ymp\u00e4rist\u00f6saasteet sek\u00e4 elinolosuhteiden kapeneminen siten, <\/strong><strong>ett\u00e4 jopa kokonaisia hy\u00f6nteislajeja tuhoutuu.<\/strong><\/p>\n<p>Savonia-ammattikorkeakoulun Satoa ja laatua p\u00f6lytyspalvelulla -hankkeen ty\u00f6ntekij\u00e4t Piia Kekkonen ja Inka Nyk\u00e4nen saivat tilaisuuden osallistua kansainv\u00e4liseen workshopiin toukokuussa 2019 Norjassa, miss\u00e4 selvitettiin p\u00f6lytt\u00e4jien tilannetta pohjoismaissa ja Baltian maissa. Jokainen osallistujamaa esitteli oman tilanteensa ja esityksen j\u00e4lkeen jokainen maa piti aiheeseen liittyv\u00e4n puheenvuoron.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-470\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/La-Humla-Suse.png\" alt=\"\" width=\"276\" height=\"111\" \/><\/p>\n<p><em>Workshopin j\u00e4rjesti ja matkan kustansi La Humla Suse-organisaatio Norjasta.<\/em><\/p>\n<p>Seminaarimaiden maatalous poikkeaa toisistaan maantieteellisen sijainnin ja pinnanmuotojen vuoksi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta maiden tarpeet p\u00f6lytt\u00e4jien tilanteen parantamiseksi olivat hyvin paljon samoja.<\/p>\n<p>Workshopissa yhteisiksi <strong>ongelmiksi p\u00f6lytt\u00e4jiin liittyen <\/strong>selvisi:<\/p>\n<ul>\n<li>Monokulttuuri aiheuttaa hy\u00f6nteislajien katoamista<\/li>\n<li>Yksivuotinen kasvillisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hy\u00f6nteisten elinolosuhteita<\/li>\n<li>Tehollinen maatalous ja torjunta-aineet heikent\u00e4v\u00e4t hy\u00f6nteisten elinolosuhteita<\/li>\n<li>Liian v\u00e4h\u00e4n vuoropuhelua viljelij\u00f6iden ja hy\u00f6nteistalouden osaajien v\u00e4lill\u00e4, kuten yhteisty\u00f6 mehil\u00e4istarhaajien kanssa<\/li>\n<li>V\u00e4h\u00e4n nurmikasveja sek\u00e4 viljelyvy\u00f6hykkeit\u00e4, jotka auttavat p\u00f6lytt\u00e4jien toimimista<\/li>\n<li>V\u00e4h\u00e4n resursseja luontaisten hy\u00f6nteispopulaatioiden laskemiseen. Emme tied\u00e4 tarkkaan hy\u00f6nteisten tilannetta luonnossa ja kasvintuotannossa.<\/li>\n<\/ul>\n<h5><strong>Hy\u00f6nteisten kartoitus ja ty\u00f6 luontaisten hy\u00f6nteisten puolesta osallistujamaittain:<\/strong><\/h5>\n<ul>\n<li><strong>Virossa <\/strong>kimalaisten m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja lajistoa on kartoitettu jo yli kymmenen vuotta. Virossa on pyritty samaan aikaan pieni\u00e4 parannuksia p\u00f6lytt\u00e4jien elinolosuhteisiin ja tulokset ovat hyvi\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Norjassa<\/strong> tehd\u00e4\u00e4n vapaaehtoisvoimin ty\u00f6t\u00e4 viljelij\u00f6iden kanssa kimalaisia ja muita p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 suosivan elinymp\u00e4rist\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja lis\u00e4\u00e4miseksi. Norjassa on my\u00f6s muutama vuosi sitten aloitettu kimalaiskartoitukset, joita ei tehd\u00e4 joka vuosi.<\/li>\n<li><strong>Suomessa<\/strong> on aloitettu osittain vapaaehtoisvoimin teht\u00e4v\u00e4t kimalaiskartoitukset laskentalinjoilla, mutta kartoitusten tulevaisuus on turvattu toistaiseksi vain kolmeksi vuodeksi. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00f6lytyspalveluja, jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kasvintuotannossa marjatiloilla ja erikoiskasvintuotannossa.<\/li>\n<li><strong>Ruotsissa<\/strong> olisi tarvetta lis\u00e4t\u00e4 tiedon kulkua viljelij\u00f6iden ja mehil\u00e4istarhaajien v\u00e4lill\u00e4 yhteisty\u00f6n parantamiseksi. Ruotsissa ollaan kokeiltu kukkivia kesantoja ja kaistoja. Vakituisia kartoituksia ei tehd\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Tanskassa<\/strong> maatalous on hyvin intensiivist\u00e4 ja p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 suosivia monivuotisia nurmia ja luonnon elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Tanskassa ennen yleisi\u00e4 pensasaitoja ja reunavy\u00f6hykkeit\u00e4 on raivattu peltolohkojen koon kasvattamiseksi, mik\u00e4 on edelleen v\u00e4hent\u00e4nyt p\u00f6lytt\u00e4jien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Tanskassa kimalaisten ja muiden p\u00f6lytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja lajikoostumusta ei ole viel\u00e4 kartoitettu tai seurattu kantojen kehityst\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-471\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Norjassa.jpg\" alt=\"\" width=\"791\" height=\"593\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Norjassa.jpg 791w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Norjassa-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Norjassa-768x576.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 791px) 100vw, 791px\" \/><br \/>\n<em>Suomalaiset osallistujat Norjan workshopissa sek\u00e4 Viron edustaja (toinen oikealta). Workshopin j\u00e4rjesti ja matkan kustansi La Humla Suse-organisaatio Norjasta.<\/em><\/p>\n<h5><strong>\u00a0<\/strong><strong>Yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen<\/strong><\/h5>\n<p>P\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 suosivan elinymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4minen tai lis\u00e4\u00e4minen maatalousymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on tarpeellista kaikissa osallistujamaissa. P\u00f6lytt\u00e4jien huomioiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s kasvilajikkeita jalostettaessa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s uudet lajikkeet tuottavat riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 houkuttelevaa mett\u00e4.<\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6t\u00e4 maiden v\u00e4lill\u00e4 halutaan jatkaa ja kehitt\u00e4\u00e4. Tavoitteena on kokoontua kerran vuodessa vaihtamaan kokemuksia ja suunnittelemaan tulevia toimia. Mahdollisuuksien mukaan pyrit\u00e4\u00e4n saamaan aikaan my\u00f6hemmin Pohjoismaiden ja Baltian yhteinen hanke tukemaan p\u00f6lytt\u00e4jien hyvinvointia maaseutuymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u00a0Piia Kekkonen, TKI-asiantuntija<\/em><br \/>\n<em>Inka Nyk\u00e4nen, TKI-asiantuntija<br \/>\nSavonia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-ala Iisalmi<\/em><\/p>\n<p>Satoa ja laatua p\u00f6lytyspalvelulla hankkeen rahoittaja:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-474\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Euroopan-maaaseudun-kehitt\u00e4misrahasto.png\" alt=\"\" width=\"568\" height=\"89\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Euroopan-maaaseudun-kehitt\u00e4misrahasto.png 568w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/09\/Euroopan-maaaseudun-kehitt\u00e4misrahasto-300x47.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 568px) 100vw, 568px\" \/><\/p>\n<p>Satoa ja laatua p\u00f6lytyspalvelulla -hankkeen internetsivut: <a href=\"http:\/\/satoajalaatua.savonia.fi\/\">http:\/\/satoajalaatua.savonia.fi\/<\/a><\/p>\n<h6><\/h6>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Workshop Norjassa naapurivaltioiden kanssa P\u00f6lytt\u00e4jien merkitys kasvintuotannolle ja marjantuotannolle on suuri. P\u00f6lytt\u00e4jien toimintaa uhkaavat mm. torjunta-aineet, ymp\u00e4rist\u00f6saasteet sek\u00e4 elinolosuhteiden kapeneminen siten, ett\u00e4 jopa kokonaisia hy\u00f6nteislajeja tuhoutuu. Savonia-ammattikorkeakoulun Satoa ja laatua p\u00f6lytyspalvelulla -hankkeen ty\u00f6ntekij\u00e4t Piia Kekkonen ja Inka Nyk\u00e4nen saivat tilaisuuden<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-467","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/467","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=467"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/467\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":479,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/467\/revisions\/479"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=467"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=467"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=467"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}