![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/10\/J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen-nurmi.jpg\")
<\/p>\nTied\u00e4tk\u00f6 s\u00e4il\u00f6rehunurmien satotason? Milt\u00e4 lohkolta saadaan hyvi\u00e4 satoja ja milt\u00e4 sato on heikompi? Miten nurmituotannon kannattavuutta saadaan parannettua? N\u00e4ihin kysymyksiin paneutuu Luonnonvarakeskuksen hallinnoiman ja Maaseuturahaston rahoittaman Tuotantovarmuutta nurmesta eli VarmaNurmi-hankkeen Savonia-ammattikorkeakoulun osuus hankkeesta.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuva 1. S\u00e4il\u00f6rehunurmen nykyisen satotason tiet\u00e4minen on avain sen kehitt\u00e4miseen (Kuva Marita J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen)<\/em><\/p>\n VarmaNurmi-hankkeen tavoitteisiin kuuluu resurssitehokkuuden parantaminen nurmentuotannossa Pohjois-Savossa. Huoltovarmuuden nimiss\u00e4 ja lannanlevitysalan varmistamiseksi nurmialaa on monilla tiloilla ylen m\u00e4\u00e4rin ja hehtaarisadot j\u00e4\u00e4v\u00e4t heikoiksi. Hehtaarikohtaisen satotason nostamisen kautta voidaan lis\u00e4t\u00e4 tuotannon kannattavuutta ja saadaan osa pelloista esimerkiksi myyntikasvi-, rehuvilja- tai valkuaiskasvituotantoon.<\/p>\n Nurmen satotasojen nostaminen l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n nykyinen satotaso. Mik\u00e4li nurmen satotaso arvioidaan paremmaksi kuin se todellisuudessa on, sit\u00e4 ei ole tarve kehitt\u00e4\u00e4. Nurmisatojen mittaamiseen on kehitetty hyvinkin erilaisia tapoja l\u00e4htien satelliitti- ja dronekuvista, korkeus- ja kehikkon\u00e4ytemittauksista, erilaisista sadon punnitusmenetelmist\u00e4 ja siilojen kuutioimisesta aina rehun m\u00e4\u00e4r\u00e4n arviointiin ruokinnan ja maitotuotoksen kautta. N\u00e4ist\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole suurimmalla osalla tiloista rutiininomaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Savonialla kehitet\u00e4\u00e4n VarmaNurmi-hankkeessa tilamalli-laskelmaa. Siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tuotantokustannuslaskelmia nurmentuotannosta. Laskelman l\u00e4ht\u00f6kohtana on mahdollisimman totuudenmukaiset satotasot. Laskelmien lopputulokseen vaikuttaa oleellisesti se, millaista satotasoa laskelmissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Liian optimistiset arviot satotasosta antavat todellisuutta paremman kuvan tuotannon kannattavuudesta.<\/p>\n Mihin sato haihtuu?<\/strong><\/p>\n Nurmet rahaksi \u2013hankkeessa tehtiin tilamallilaskelmia. Niiss\u00e4 nurmen satotasot m\u00e4\u00e4riteltiin el\u00e4imen tuotannossa tarvitseman energiam\u00e4\u00e4r\u00e4n kautta, kun siit\u00e4 oli v\u00e4hennetty muiden rehujen, kuten viljan, valkuaisrehun ja t\u00e4ysrehun energiam\u00e4\u00e4r\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tiloilla tehdyss\u00e4 testauksessa kuitenkin ilmeni, ett\u00e4 viljelij\u00e4n arvioima satotaso ja laskelman kautta saatu satotaso ovat erilaisia. Esimerkiksi tuotantokustannuslaskelmassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hehtaarisatona 10\u00a0000 kuiva-ainekiloa ja saadaan tuotantokustannukseksi 15 sentti\u00e4 kuiva-ainekiloa kohti, tulos on kohtuullinen. Mutta todellinen hehtaarisato on 5000 kuiva-ainekiloa, niin tuotantokustannus on oikeasti 30 sentti\u00e4 kuiva-ainekiloa kohti, joka on huono tulos. T\u00e4h\u00e4n ristiriitaan halutaan paneutua nyt VarmaNurmi-hankkeessa.<\/p>\n Nautatiloilla olennaisinta on se, miten nurmisato saadaan hy\u00f6dynnetty\u00e4 el\u00e4inten kautta. Ero mitattuun satoon voi johtua mittavirheest\u00e4 tai h\u00e4vikist\u00e4. H\u00e4vikki\u00e4 syntyy korjuussa, s\u00e4il\u00f6nn\u00e4ss\u00e4, varastoinnissa ja sy\u00f6t\u00f6ss\u00e4. Osa h\u00e4vikist\u00e4 on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4, mutta varastoinnissa tapahtuva aerobisten mikrobien toiminta vaikuttaa hiilidioksidin muodostumiseen, jolloin h\u00e4vikki on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n Saadaksemme vastauksen edell\u00e4 mainittuihin kysymyksiin, Savonia toteutti VarmaNurmi-hankkeessa yhdell\u00e4 pilottitiloista nurmen satotason punnitukset kes\u00e4ll\u00e4 2019. Tilalla on kiinte\u00e4 vaaka, jolla voidaan punnita traktorikuormia. Punnitukset alkoivat kunkin traktori-per\u00e4k\u00e4rry-yhdistelm\u00e4n punnitsemisesta tyhj\u00e4n\u00e4. Kaikki kuormat punnittiin ennen siilolle vienti\u00e4.<\/p>\n Kuva 2. Pilottitilan kuvassa olevalla kiinte\u00e4ll\u00e4 kuormavaa\u2019alla punnittiin kaikki s\u00e4il\u00f6rehukuormat. (Kuva: Leena K\u00e4rkk\u00e4inen)<\/em><\/p>\n Kiinte\u00e4 vaaka osoittautui varmatoimiseksi. Kuormien painon punnitseminen onnistui hyvin verrattuna siirrett\u00e4v\u00e4\u00e4n vaakaan, joka ei saanut kaikkia akseleita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 punnittua. Kiinte\u00e4ll\u00e4 vaa\u2019alla hyvin onnistuneiden kuormien punnitusten lis\u00e4ksi tarvittiin rehun\u00e4ytteet, joista saatiin muiden analyysitietojen lis\u00e4ksi kuiva-ainepitoisuudet ja energia-arvot. Kun t\u00e4m\u00e4 sato on sy\u00f6tetty karjalle, mik\u00e4 tapahtuu noin vuoden kuluessa, vertaillaan karjan tuotantolukemia ja siihen tarvittua energiam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nk\u00f6 t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi samaa lukemaan s\u00e4il\u00f6rehusadossa kuin pelkill\u00e4 arvioilla hehtaarisadoista?<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/10\/kuorman-punnitseminen-K\u00e4rkk\u00e4inen-1024x681.jpg\")
<\/p>\n