{"id":522,"date":"2019-12-13T10:53:03","date_gmt":"2019-12-13T10:53:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=522"},"modified":"2019-12-13T10:53:03","modified_gmt":"2019-12-13T10:53:03","slug":"joulukinkkukauppa-kay-kuumana-ja-kohta-kinkut-tirisevat-uunissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2019\/12\/13\/joulukinkkukauppa-kay-kuumana-ja-kohta-kinkut-tirisevat-uunissa\/","title":{"rendered":"Joulukinkkukauppa k\u00e4y kuumana ja kohta kinkut tirisev\u00e4t uunissa"},"content":{"rendered":"<p>Joulukinkkukauppa k\u00e4y kuumana ja kohta kinkut tirisev\u00e4t uunissa. Kev\u00e4\u00e4st\u00e4 asti sianlihan hinta maailmalla on noussut ja syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on Kiinassa ja sen l\u00e4himaissa levinnyt afrikkalainen sikarutto (ASF) ja sen aiheuttama niukkuus sianlihasta. Huolimatta hinnan noususta sianlihan tuottajahinnat Suomessa ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet j\u00e4lkeen eurooppalaisesta hintatasosta. Marraskuun lopussa tuottajahinta Suomessa oli 1,67 euroa kilolta, kun se mm. Saksassa ylitti kaksi euroa. EU-maiden keskihinta oli 1,91 euroa kilolta. Suomessa sianlihantuottajat ovat ahdingossa alhaisen hinnan ja kustannusten nousun takia.<\/p>\n<p>Sikatilavierailulla Ruotsissa<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-526\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/IMG_20191203_151204-1024x561.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"411\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/IMG_20191203_151204-1024x561.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/IMG_20191203_151204-300x164.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/IMG_20191203_151204-768x421.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/IMG_20191203_151204-1536x841.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/IMG_20191203_151204-2048x1121.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><\/p>\n<p>Vierailimme sikatilalla Ruotsissa joulukuun alussa. Hidinge G\u00e5rd on osakeyhti\u00f6, jossa lihasian tuotannon ohella panostetaan my\u00f6s kasvinviljelyyn, ymp\u00e4rist\u00f6nhoitoon ja energiantuotantoon.<\/p>\n<p>Tilalla on 275 hehtaaria peltoa ja nelj\u00e4 sikalarakennusta, joissa on yhteens\u00e4 4680 sikapaikkaa. Rakennuskantaan kuuluvat my\u00f6s 400 tonnin perunavarasto, kolme viljankuivuria, viljasiilot, konehalli ja verstas sek\u00e4 yhdistetty olkivarasto\/konehalli. P\u00e4\u00e4tilalla on my\u00f6s kaksi olkipannua (480 KWh), joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rakennusten l\u00e4mmitykseen. Kokonaisuudessaan n\u00e4ill\u00e4 tuotetaan vuosittain n. 600\u00a0000 kWh l\u00e4mp\u00f6\u00e4, mik\u00e4 vastaa 70 kuutiometri\u00e4 \u00f6ljy\u00e4.<\/p>\n<p>Tila ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 5 vakituista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarvittaessa tilap\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6voimaa. Yrityksen liikevaihto on 24 miljoonaa kruunua\/vuosi.<\/p>\n<h5>Monipuolista kasvinviljely\u00e4<\/h5>\n<p>Tilalla viljell\u00e4\u00e4n syysvehn\u00e4\u00e4, kauraa, kev\u00e4tvehn\u00e4\u00e4, \u00f6ljypellavaa, hernett\u00e4 ja papua sek\u00e4 perunaa. Kaikki pellot ovat salaojissa ja 150 hehtaaria on merenpinnan alapuolella. T\u00e4ll\u00e4 alueella pumput huolehtivat siit\u00e4, etteiv\u00e4t pellot tulvi ja liika vesi voidaan pumpata pois. Alueen pellot ovat multamaata tai hyvin multaista savimaata. Kaikki kasvinviljely on ollut auratonta jo vuodesta 2000 ja pellot muokataan vain kerran ennen kylv\u00f6\u00e4. Tilalla on kaksi erilaista kultivaattoria eri maalajeille. Maan tiivistymist\u00e4 koetetaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja liete levitet\u00e4\u00e4n letkulevittimell\u00e4, jolloin raskasta lietevaunua ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tila on rakentanut et\u00e4s\u00e4ili\u00f6it\u00e4 lietett\u00e4 varten. Liete levitet\u00e4\u00e4n kasvavaan laihoon.<\/p>\n<h5 style=\"text-align: left\">Ymp\u00e4rist\u00f6asiat keski\u00f6ss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden mukaisesti<\/h5>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-large wp-image-528\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Is\u00e4nt\u00e42-Marjatta-1024x887.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"650\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Is\u00e4nt\u00e42-Marjatta-1024x887.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Is\u00e4nt\u00e42-Marjatta-300x260.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Is\u00e4nt\u00e42-Marjatta-768x665.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Is\u00e4nt\u00e42-Marjatta-1536x1330.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Is\u00e4nt\u00e42-Marjatta-2048x1773.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/>Tilan is\u00e4nn\u00e4lle, H\u00e5kan Wahlstedille, ymp\u00e4rist\u00f6asiat ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Tila on mukana Odling i Balans \u2013projektissa, jossa kehitet\u00e4\u00e4n erilaisia tapoja edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta. Vesist\u00f6jen reunamilla on suojakaistat. Ojien reunoille on rakennettu valleja, joissa kasvaa kukkivia kasveja kuten apilaa ja auringonkukkaa. N\u00e4m\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t kimalaisten ja mehil\u00e4isten elinolosuhteita ja samalla my\u00f6s lintuja. Kiuruille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kylv\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 neli\u00f6it\u00e4 viljapeltoihin ja t\u00e4m\u00e4n on todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kiurujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6t maksavat t\u00e4mm\u00f6iseen toimintaan tukea neli\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-524\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Hilkka-Ruotsi.-2jpg-1024x571.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"418\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Hilkka-Ruotsi.-2jpg-1024x571.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Hilkka-Ruotsi.-2jpg-300x167.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Hilkka-Ruotsi.-2jpg-768x428.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Hilkka-Ruotsi.-2jpg-1536x857.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2019\/12\/Hilkka-Ruotsi.-2jpg-2048x1142.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><\/p>\n<p>Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 on tarpeisiin perustuvaa ja ymp\u00e4rist\u00f6n huomioon ottavaa. Ruiskun t\u00e4ytt\u00f6- ja huoltopaikka on rakennettu niin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4t imeytyv\u00e4t vaihdettavaan bioalustaan eiv\u00e4tk\u00e4 p\u00e4\u00e4se luontoon. Kaikissa koneissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomesta ostettavaa biodieseli\u00e4.<\/p>\n<h5>Lihasiantuotannosta<\/h5>\n<p>Hidinge G\u00e5rdin lihasiantuotanto on laajentunut pikkuhiljaa. Sikalarakennukset on rakennettu vuosina 1972, 1979, 2002 ja 2007. Vanhimmat rakennukset on peruskorjattu 2010 ja 2016. Rehukeitti\u00f6 sikalaan on rakennettu 1993 ja silloin siirryttiin liemiruokintaan, mik\u00e4 on osoittautunut hyv\u00e4ksi ratkaisuksi. Porsaat ruokitaan kotoisella ja ostetulla vehn\u00e4ll\u00e4, ohralla, kauralla, herneell\u00e4 ja pavuilla, jotka jauhetaan. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia sivutuotteita, kuten ylij\u00e4\u00e4m\u00e4leip\u00e4\u00e4, maitohuuhdetta, oluthiivaa, sek\u00e4 soijaa, kivenn\u00e4isi\u00e4, vitamiineja ja aminohappoja.<\/p>\n<p>Porsaat ostetaan n. 30-kiloisina ja kasvatetaan 120-130 kiloisiksi, jolloin teuraspaino on keskim\u00e4\u00e4rin 95 kg. Kaikki porsaat tulevat samalta kasvattajalta. Kasvatusaika on keskim\u00e4\u00e4rin 106 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kasvu 1020 g\/pv. Kokonaisuudessaan tuotetaan 15000 lihasikaa vuosittain. Erien v\u00e4lill\u00e4 sikalaosasto pest\u00e4\u00e4n ja pesun hoitaa pesurobotti. Vain viimeistelyss\u00e4 tarvitaan ihmisty\u00f6voimaa.<\/p>\n<h5>Tiedolla johtamista, taloutta ja laskentaa<\/h5>\n<p>H\u00e5kan Wahlsted seuraa tilan tulosta tarkoilla laskelmilla. Paitsi sikojen kasvua h\u00e4n seuraa tarkoin viljelykasvien satotasoja, lannoitusta, polttoaineen kulutusta ja antibioottien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Talouslaskelmat ovat perustana tuotannon kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoja <a href=\"http:\/\/www.hidingegard.se\/\">www.hidingegard.se<\/a> ja <a href=\"http:\/\/www.odlingibalans.com\/\">www.odlingibalans.com<\/a><\/p>\n<p>Teksti ja kuvat:<\/p>\n<p>Hilkka K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen, kotiel\u00e4intuotannon lehtori<br \/>\nMarjatta Kumpulainen, englannin ja ruotsin lehtori<\/p>\n<p>Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi<br \/>\nLuonnonvara-ala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joulukinkkukauppa k\u00e4y kuumana ja kohta kinkut tirisev\u00e4t uunissa. Kev\u00e4\u00e4st\u00e4 asti sianlihan hinta maailmalla on noussut ja syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on Kiinassa ja sen l\u00e4himaissa levinnyt afrikkalainen sikarutto (ASF) ja sen aiheuttama niukkuus sianlihasta. Huolimatta hinnan noususta sianlihan tuottajahinnat Suomessa ovat kuitenkin<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-522","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=522"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":531,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions\/531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}