{"id":541,"date":"2020-01-20T06:09:59","date_gmt":"2020-01-20T06:09:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=541"},"modified":"2020-01-20T06:09:59","modified_gmt":"2020-01-20T06:09:59","slug":"oppia-tanskalaisesta-maidontuotannosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2020\/01\/20\/oppia-tanskalaisesta-maidontuotannosta\/","title":{"rendered":"Oppia tanskalaisesta maidontuotannosta"},"content":{"rendered":"

i\"\"<\/p>\n

Viidenkymmenen hengen reipas maaseudun ammattilaisten joukkue perehtyi tanskalaiseen maidontuotantoon ja erityisesti umpikauden ja transitiovaiheen hoitoon, ruokintaan ja olosuhteisiin. Matkan j\u00e4rjesti marraskuun 2019 alussa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima, Euroopan Unionin maatalousrahaston rahoittama Umpi-hanke yhdess\u00e4 ProAgria Etel\u00e4-Pohjanmaan hallinnoiman Maidosta maitoon \u2013hankkeen kanssa. Matkakohteina oli kuusi maitotilaa Keski-Jyllannissa.<\/p>\n

Tilat, joilla vierailimme, olivat keskilehm\u00e4luvultaan 170\u2013350 lehm\u00e4\u00e4. Tanskassa on 2850 tuotosseurannassa olevaa maitotilaa ja niiden keskilehm\u00e4luku on 182 vuonna 2018. Vierailukohteemme olivat siis Tanskan mittapuun mukaan keskikokoisilla ja siit\u00e4 isommilla maitotiloilla. Keskituotokseltaan vierailutilat olivat selv\u00e4sti tanskalaista keskivertoa korkeampi tuotoksisia. Tuotosseurantatilojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen energiakorjattu maitotuotos on 10660 kiloa vuonna 2018. Vierailutilojen keskituotokset olivat 12000\u201314500 kg. Samanlainen ilmi\u00f6 on meill\u00e4 Suomessa, ett\u00e4 vierailutilat ovat useammin keskikokoa isompia ja tehokkaampia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaikilla vierailutiloilla oli pihattonavetat. Viidell\u00e4 tilalla kuudesta oli automaattilypsy. Yhdell\u00e4 tilalla oli 2×8-lypsyasema, jossa lehm\u00e4t lypset\u00e4\u00e4n kolme kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Vierailutilojen kokoluokassa pihattonavetat ovat melkeinp\u00e4 ainoa vaihtoehto. Sama p\u00e4tee meill\u00e4 Suomessakin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ape oli kaikilla tiloilla lehmien ruokinnan perusta. Appeessa oli yleens\u00e4 eri korjuiden s\u00e4il\u00f6rehunurmea, maissia, kokoviljas\u00e4il\u00f6rehua, soijarouhetta, rapsirouhetta, rasvaa, soodaruista tai \u2013ohraa, kivenn\u00e4isi\u00e4 ja olkea. Lis\u00e4ksi tiloilla annettiin asemalla tai robotilla v\u00e4kirehua. Eri tiloilla oli v\u00e4h\u00e4n erilaisia variaatiota noista komponenteista. Luomumaitoa tuottavat tilat eiv\u00e4t viljelleet maissia, mutta nelj\u00e4ll\u00e4 tavanomaisesti viljellyll\u00e4 tilalla maissia oli yht\u00e4 paljon nurmis\u00e4il\u00f6rehun kanssa appeessa. Yhdell\u00e4 tilalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kompaktiape. Sen valmistus aloitetaan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vilja turpoamaan vedess\u00e4 useamman tunnin ennekuin muut komponentit lis\u00e4t\u00e4\u00e4n appeen sekaan. Umpilehmien ape sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 kokoviljas\u00e4il\u00f6rehua, maissia, olkea, soijarouhetta ja kivenn\u00e4isi\u00e4. Joillakin tiloilla annetaan kolme viikkoa ennen poikimista toista apetta, jossa on jo nurmirehua mukana.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vierailutiloilla parret olivat syv\u00e4parsia ja niiss\u00e4 k\u00e4ytettiin yleens\u00e4 hiekkaa, mutta yhdell\u00e4 tilalla separoitua kuivajaetta kuivikkeena. Hiekka tuli tiloille meren rannalta. Se oli tilojen mielest\u00e4 kallista, mutta sen hyv\u00e4t ominaisuudet korvasivat korkean hinnan. Lehmien makuumukavuus oli todella selv\u00e4sti havaittavissa, emmek\u00e4 n\u00e4hneet kinner- tai etupolviongelmia mill\u00e4\u00e4n vierailutilan lehmill\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hiekka asettaa omat haasteensa lannanpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4lle. Mill\u00e4\u00e4n vierailutiloista ei ollut hiekan talteenottoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 lietteest\u00e4, koska se katsottiin liian kalliiksi tehoonsa n\u00e4hden.<\/p>\n

Umpeenpano tanskalaiseen tapaan ehk\u00e4 hieman erilainen kuin meill\u00e4. V\u00e4kirehua ja lypsykertoja rajoitetaan noin kuukausi ennen aiottua umpeenlaittoa. Lehm\u00e4n maidosta tehd\u00e4\u00e4n testi mahdollisten utaretulehdusbakteerien varalta ja jos on tarpeen, lehm\u00e4lle annetaan antibioottikuuri. Lypsy j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sitten kerralla pois osalla tiloista. Joillakin tiloilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harvennettua lypsy\u00e4. Lehmille saatetaan antaa vedint\u00e4 sulkevia valmisteita. Ummessa olevat lehm\u00e4t olivat monella vierailutilalla eri hallissa kuin lyps\u00e4v\u00e4t ja niiden kanssa oli hiehot, kyll\u00e4kin eri osastossa. Poikimaosastolle lehm\u00e4 siirtyy noin viikkoa ennen odotettua poikimista. Monesti ne ovat oljella kuvitettuja yhteisalueita. Niist\u00e4 poikiva lehm\u00e4 voidaan siirt\u00e4\u00e4 omaan karsinaan poikimisen ajaksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tanskassa on hyvin yleist\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tarkistaa poikineet lehm\u00e4t. Joillakin tiloilla el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri k\u00e4y kerran viikossa, joillakin joka toinen viikko. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tarkistaa lehm\u00e4n l\u00e4mm\u00f6n, kuntoluokan, utareterveys- ja solutilanteen, virtsan pH:n, kohdun palautumisen ja lannan koostumuksen. Tarkastus auttaa huomaamaan lehm\u00e4n terveysongelmat jo varhaisessa vaiheessa ja mahdolliset ongelmat saadaan hoidettua ennen kuin lehm\u00e4n terveys tai tuotos k\u00e4rsii. Yhdell\u00e4 vierailutilalla el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli esittelem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tarkastusta.<\/p>\n

Tiiviiss\u00e4 aikataulussa ehdimme n\u00e4hd\u00e4 ja kokea paljon tanskalaisilla lypsykarjatiloilla. Matkalaiset olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 my\u00f6s siihen, ett\u00e4 mukana oli sek\u00e4 it\u00e4- ett\u00e4 l\u00e4nsisuomalaisia henkil\u00f6it\u00e4. My\u00f6s toisilta matkalaisilta oppii yht\u00e4 ja toista.<\/p>\n

Teksti ja kuvat<\/p>\n

Leena K\u00e4rkk\u00e4inen<\/em>
\nProjektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6
\nUmpi- ja Umppari-hanke
\n<\/strong><\/p>\n

Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

i Viidenkymmenen hengen reipas maaseudun ammattilaisten joukkue perehtyi tanskalaiseen maidontuotantoon ja erityisesti umpikauden ja transitiovaiheen hoitoon, ruokintaan ja olosuhteisiin. Matkan j\u00e4rjesti marraskuun 2019 alussa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima, Euroopan Unionin maatalousrahaston rahoittama Umpi-hanke yhdess\u00e4 ProAgria Etel\u00e4-Pohjanmaan hallinnoiman Maidosta maitoon \u2013hankkeen kanssa. Matkakohteina<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[57,42,22,75,76],"class_list":["post-541","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-maidontuotanto","tag-olosuhteet","tag-ruokinta","tag-tanska","tag-umpikausi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/541","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=541"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/541\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":552,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/541\/revisions\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=541"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=541"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=541"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}