{"id":554,"date":"2020-01-21T13:39:34","date_gmt":"2020-01-21T13:39:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=554"},"modified":"2020-01-21T13:39:34","modified_gmt":"2020-01-21T13:39:34","slug":"laidunnukseen-ja-jaloitteluun-valmistautuminen-osa-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2020\/01\/21\/laidunnukseen-ja-jaloitteluun-valmistautuminen-osa-i\/","title":{"rendered":"Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa I"},"content":{"rendered":"

Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa I<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"<\/span><\/p>\n

Vaikka el\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viel\u00e4 talvea, on nyt hyv\u00e4 aika valmistautua tulevan kes\u00e4n laidunnukseen ja jaloitteluun. Monilla tiloilla on harjoitettu el\u00e4inten laidunnusta kes\u00e4ll\u00e4 ihan normaalina rutiininomaisena toimintana, niin vastaavasti monella tilalla siit\u00e4 vasta haaveillaan tai vaikka vain pohditaan. Talvi onkin hyv\u00e4\u00e4 aikaa pohtia ja suunnitella laidunnukseen ja jaloitteluun liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Onnistunut laidunnus, niin kuin jaloittelukin, on monen tekij\u00e4n summa. T\u00e4h\u00e4n summaan kuuluu muun muassa laitumen perustaminen, aitaus- tai tarhausmateriaalit, ty\u00f6menekkien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ja ty\u00f6menetelm\u00e4t. T\u00e4rkein onnistuneen laidunnuksen tai jaloittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana on hyv\u00e4 suunnittelu. Vanha sananlaskukin sanoo, ett\u00e4 \u201dhyvin suunniteltu on puoliksi tehty\u201d ja t\u00e4ss\u00e4 aiheessa se pit\u00e4\u00e4kin hyvin paikkansa. Itseasiassa perusteellinen laidunnuksen suunnittelu alusta l\u00e4htien olisi hyv\u00e4 aloittaa jo edellisen vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 laidunlohkoja perustettaessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Perinteisesti laiduntaminen on aloitettu rakentamalla laidunaita navetan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lumien sulettua. Siin\u00e4 aitausta tehdess\u00e4 pohditaan samalla, miten laidunta hoidetaan, miten aidat pidet\u00e4\u00e4n kunnossa tai vaikka mink\u00e4laisella liitoksella saakaan pit\u00e4v\u00e4n liitoksen sen hetkiseen aitalankaan. Aitausta varten on ehk\u00e4 hankittu aitatolpat ja langat muutamaa viikkoa aikaisemmin, mutta siihen se onkin j\u00e4\u00e4nyt. Ajatuksena on ollut, ett\u00e4 n\u00e4in on tehty ennekin ja tehd\u00e4\u00e4n jatkossakin, mit\u00e4 sit\u00e4 asioita muuttamaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 jos l\u00e4hdett\u00e4isiinkin miettim\u00e4\u00e4n laidunnuksen ja jaloittelun toteuttamista uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ennakoiden ty\u00f6t jo hyviss\u00e4 ajoin,\u00a0<\/span>aikana<\/span>\u00a0jolloin ei ole niin kiire ja hoppu tehd\u00e4 lyhyen kev\u00e4\u00e4n kaikki ty\u00f6t yht\u00e4 aikaa. Tehd\u00e4\u00e4n suunnitelma, mitk\u00e4 el\u00e4imet tulevat laiduntamaan tai jaloittelemaan kyseisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Se vaikuttaakin aika ratkaisevasti moneen jatkop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

On t\u00e4ysin eri asia laidunnuttaa vasikoita kuin t\u00e4ysikasvuisia lypsylehmi\u00e4, joiden tulee p\u00e4\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti navettaan lypsylle. Tai mik\u00e4 merkitys laitumella on valitun laiduntavan el\u00e4imen\u00a0<\/span>ruokintaan? Toki<\/span>\u00a0el\u00e4inlajista ja koosta riippumattomia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 laidunnuksessa on ja n\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyydet helpottavat tarvikehankintoja sek\u00e4 konkreettisia toteuttamistoimia. Otetaan t\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi lypsylehm\u00e4 ja sen tarpeet kes\u00e4isen laidunnuksen tai jaloitteluun laitumella.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Laidunnuksen suunnittelua lypsylehmille aloitettaessa on teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s laitumen merkityksest\u00e4 lehmien ruokintaan, onko laidun merkitt\u00e4v\u00e4 osa lehm\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4\u00a0<\/span>rehunsaantia vai onko laidun vain \u201dterapiaoleilua\u201d ja pient\u00e4 v\u00e4lipalaa varsinaisen ruokinnan ohella.\u00a0<\/span>Toisinaan\u00a0<\/span>kuulee v\u00e4it<\/span>t<\/span>ee<\/span>n, ett\u00e4 lehmille ei laidunreh<\/span>u maistu, lehm\u00e4t vain ulkoilevat<\/span>\u00a0<\/span>laitumella<\/span>\u00a0ja tallaavat nurmen maahan. T\u00e4m\u00e4\u00a0<\/span>v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00a0<\/span>pit\u00e4\u00e4 paikkaansa,\u00a0<\/span>mik\u00e4li<\/span>\u00a0lehm\u00e4t saavat kaiken tarvitsemansa karkearehun sis\u00e4ll\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span>Lehm\u00e4t<\/span>, kun\u00a0<\/span>ovat hieman \u201dmukavuudenhaluisia\u201d ja sy\u00f6v\u00e4t mieluummin valmiiksi eteen\u00a0<\/span>jaettua talvikaudelta tuttua<\/span>\u00a0s\u00e4il\u00f6rehua<\/span>,<\/span>\u00a0kuin laiduntavat rehun itse<\/span>\u00a0pellolta<\/span>. Lehm\u00e4<\/span>n on tutkittu<\/span>\u00a0k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rehunsy\u00f6ntiin keskim\u00e4\u00e4rin 5\u20136 tuntia vuorokaudessa<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span>L<\/span>ehm\u00e4t ehtiv\u00e4t sy\u00f6d\u00e4 vuorokaudessa tarvitsemansa m\u00e4\u00e4r\u00e4n<\/span>\u00a0karkearehua<\/span>\u00a0lypsyjen v\u00e4lill\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span>Lehm\u00e4t saadaan sy\u00f6m\u00e4\u00e4n laidunrehua rajoittamalla karkearehun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4<\/span>, eik\u00e4<\/span>\u00a0<\/span>tuotostaso ei t\u00e4st\u00e4 pienene, kunhan laitumen nurmen kuiva-ainepitoisuus on riitt\u00e4v\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Laidunnus- ja r<\/span>uokintasuunnitelmaa teht\u00e4ess\u00e4 laidunrehun m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/span>\u00a0voidaan vakioida esimerkiksi viiteen<\/span>\u00a0kilo<\/span>on<\/span>\u00a0kuiva<\/span>–<\/span>ainetta p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/span>\u00a0kohden<\/span>. Optimointi<\/span>laskennalla saadaan selville,<\/span>\u00a0kuinka paljon s\u00e4il\u00f6<\/span>–\u00a0<\/span>ja<\/span>\u00a0(tai)<\/span>\u00a0v\u00e4kirehua tarvitaan\u00a0<\/span>laidunnurmen\u00a0<\/span>lis\u00e4ksi. Onnistuneessa laidunkierrossa<\/span>\u00a0hyv\u00e4laatuisella laidunnurmella<\/span>\u00a0d-arvona voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vakioituna 700 g\/kg ka.<\/span><\/p>\n

Ruok<\/span>innansuunnittelu\u00a0<\/span>tehd\u00e4<\/span>\u00e4n<\/span>\u00a0tapauskohtaisesti<\/span>\u00a0eik\u00e4 siihen ole mit\u00e4\u00e4n yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 mallia<\/span>.<\/span>\u00a0N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista voidaan l\u00e4hte\u00e4 suunnittelemaan laidunnuksen tai jaloittelun toisia suunnittelun vaiheita. N\u00e4ihin vaiheisin ja pohdintoihin palataan seuraavassa blogissa, joka ilmestyy l\u00e4hiaikoina.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Seurailkaa JALAKA-hankkeen kotisivuja\u00a0<\/span>http:\/\/jalaka.savonia.fi\/<\/span><\/a>\u00a0 sek\u00e4\u00a0<\/span>sosiaalista mediaa<\/span><\/a>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Jarkko Partanen<\/span><\/i>
\nTKI-asiantuntija<\/p>\n

JALAKA-hanke\u00a0<\/span>
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa I\u00a0 Vaikka el\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viel\u00e4 talvea, on nyt hyv\u00e4 aika valmistautua tulevan kes\u00e4n laidunnukseen ja jaloitteluun. Monilla tiloilla on harjoitettu el\u00e4inten laidunnusta kes\u00e4ll\u00e4 ihan normaalina rutiininomaisena toimintana, niin vastaavasti monella tilalla siit\u00e4 vasta haaveillaan<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=554"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":563,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/554\/revisions\/563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}