![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/01\/DSC_4824-1024x681.jpg\")
Maataloustieteen p\u00e4ivien kotiel\u00e4injalostussessiossa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella kerrottiin lypsylehmien jalostukseen liittyvist\u00e4 uusista tutkimuksista. Tutkimukset k\u00e4sitteliv\u00e4t tilatason jalostusvalintaa auttavia ty\u00f6kaluja ja uusia avauksia indeksilaskentaan. Energiatehokkuus ja ilmastovaikutukset ovat agendalla kotiel\u00e4injalostuksessakin.<\/p>\n
Lypsykarjanomistajien ilmaistu ja toteutunut keinosiemennyssonnivalinnan preferenssi eli mieltymys on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tutkittu aihe, vaikka karjanomistajien ilmaistua preferenssi\u00e4 tutkitaan nyt paljon maailmalla. Karjanomistajien preferenssi\u00e4 jopa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joissain maissa perusteena muuttaa kokonaisjalostusarvon painotuksia, Elina Paakala <\/strong>Helsingin yliopistosta kertoi tutkimuksestaan. Tutkimuksessa karjanomistajan ilmaistu preferenssi eli mit\u00e4 he painottavat sonnivalinnassa selvitettiin verkkokyselyn avulla ja toteutunut sonnivalinta selvitettiin siemennystiedoista.<\/p>\n Verkkokyselyn avulla tutkitun ilmaistun preferenssin ja toteutuneen sonnivalinnan v\u00e4lill\u00e4 oli merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja, totesi Elina Paakala. Ilmaistussa preferenssiss\u00e4 ei tuotosta painotettu, mutta toteutuneissa sonnivalinnoissa se sijoittui ayrshire voittoisissa karjoissa ensimm\u00e4iseksi ja holstein voittoisissa karjoissa toiseksi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ominaisuudeksi. Isoissa karjoissa painotettiin rakennetta enemm\u00e4n kuin pienemmiss\u00e4 karjoissa. Kaikki karjanomistajat painottivat kest\u00e4vyytt\u00e4 enemm\u00e4n kuin kokonaisjalostusarvossa nykyisin painotetaan.<\/p>\n Karjakohtaisia jalostustavoitteita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jalostussuunnitelmassa. Teko\u00e4lyn avulla voidaan tehd\u00e4 karjakohtaiset painotukset, kertoo Elina Paakala. Varsinkin isoissa karjoissa t\u00e4st\u00e4 olisi hy\u00f6ty\u00e4, kun jokaiselle lehm\u00e4lle ei erikseen enn\u00e4t\u00e4 katsoa sonnia.<\/p>\n Rehunk\u00e4ytt\u00f6kyvyn ja energiastatuksen v\u00e4lill\u00e4 saattaa olla genetiivinen korrelaatio. T\u00e4m\u00e4 korrelaatio voi vaikuttaa hedelm\u00e4llisyyteen, kertoi Terhi Mehti\u00f6 Luonnonvarakeskuksesta. Hyv\u00e4 rehunk\u00e4ytt\u00f6kyky saattaa altistaa negatiiviseen energiastatukseen. Rehunk\u00e4ytt\u00f6kyvyn mukaan tulo jalostustavoitteisiin lis\u00e4\u00e4 tarvetta tutkia el\u00e4imien energiastatusta, jottei hedelm\u00e4llisyys heikkene.<\/p>\n Terhi Mehti\u00f6n<\/strong> esittelem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa hedelm\u00e4llisyysominaisuutena k\u00e4ytettiin lepokautta, joka kuvaa p\u00e4ivi\u00e4 poikimisesta ensimm\u00e4iseen siemennykseen. Energiastatusta tutkittiin kuuden indikaattorin avulla, joita olivat vapaiden rasvahappojen pitoisuus plasmassa kahdella menetelm\u00e4ll\u00e4 tutkittuna, ennustettuna suoraan maidon infrapunaspektrist\u00e4, maidon rasvahappojen pitoisuus, rasva-valkuaissuhde, betahydroksibutyraatin ja asetonin pitoisuudet maidossa. Aineistossa oli yli 37000 pohjoismaisen punaisen rodun ensikkoja, joilla oli tuotosseurantamittauksia kolmelta ensimm\u00e4iselt\u00e4 tuotoskuukaudelta.<\/p>\n Perinn\u00f6lliset korrelaatiot olivat kohtalaisia energiastatusindikaattoreiden kanssa ensimm\u00e4isen kuukauden aikana poikimisesta. Toisen kuukauden aikana korrelaatio on hieman alhaisempi ja kolme kuukautta poikimisesta selke\u00e4sti alhaisempi. Tulosten perusteella perinn\u00f6llinen vaihtelu lypsylehmien energiastatuksessa on mahdollista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 maidon infrapunaspektrist\u00e4 kahden ensimm\u00e4isen kuukauden aikana poikimisesta eli se voitaisiin tehd\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 tuotosseurantan\u00e4ytteest\u00e4 poikimisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Esityksen j\u00e4lkeisess\u00e4 keskustelussa pohdittiin mm. sit\u00e4, ett\u00e4 nykyisess\u00e4 kokonaisjalostusarvossa hedelm\u00e4llisyys on korkealla painokertoimella mukana. Pit\u00e4isik\u00f6 energiastatuksen olla viel\u00e4 sen lis\u00e4ksi mukana jalostustavoitteissa? Toisaalta pohdittiin sit\u00e4, onko nykyinen rehunk\u00e4ytt\u00f6kyvyn mittaus relevantti, koska rehunk\u00e4ytt\u00f6kyvyn pit\u00e4isi parantaa hedelm\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n Anna-Maria Leino<\/strong> kertoi rehuns\u00e4\u00e4st\u00f6indeksist\u00e4. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi tekij\u00e4\u00e4: yll\u00e4pitoon tarvittavan energian sek\u00e4 rehunk\u00e4ytt\u00f6kyvyn. Lehmien v\u00e4lill\u00e4 on perinn\u00f6llist\u00e4 eroa molemmissa ja siksi niit\u00e4 voidaan jalostaa. Yll\u00e4pitoenergian m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n elopainotietoja. Suomessa on tuotosseurantatiedoissa todella hyvin saatavilla n\u00e4it\u00e4 tietoja. Tanskasta on saatu jonkin verran elopainomittaustietoja lypsyroboteilta. Rakennearvostelutiedoista takakorkeus, rinnan leveys ja rungon syvyys huomioitiin my\u00f6s, koska niiden perinn\u00f6llinen yhteys elopainoon on korkea. N\u00e4it\u00e4 tietoja l\u00f6ytyy kaikista Pohjoismaista todella hyvin. Lehmien elopainotiedot muutettiin metaboliseksi elopainoksi, koska sen avulla saadaan tieto lehm\u00e4n yll\u00e4pitoenergiantarpeesta.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 kuudesta ominaisuudesta laskettiin geneettiset korrelaatiot, periytymisasteet, geneettiset hajonnat ja arvosteluvarmuudet. Holstein-lehmien geneettinen trendi on noussut huomattavasti enemm\u00e4n kuin pohjoismaisella punaisella rodulla ja jerseyll\u00e4. Elopainon genomisen arvostelun laskemiseksi haettiin genotyypitettyj\u00e4 lehmi\u00e4, joilla on elopainotieto ja n\u00e4ist\u00e4 saatiin kaikille kolmelle rodulle omat vertailuryhm\u00e4t. Rehuns\u00e4\u00e4st\u00f6indeksien arvosteluvarmuudet roduittain ovat: holstein 0.59, pohjoismaiden punainen rotu 0.74 ja jersey 0.65.<\/p>\n Rehuns\u00e4\u00e4st\u00f6indeksi on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syksyn 2019 NAV-jalostusarvostelussa. T\u00e4m\u00e4 on askel rehunk\u00e4ytt\u00f6kykyindeksin kehitt\u00e4miseen. Rehunk\u00e4ytt\u00f6kyky on taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 jalostuskohde ja merkitys korostuu ilmastovaikutuksen korostuessa. Jalostuksen avulla saadaan pysyvi\u00e4 vaikutuksia el\u00e4inainekseen.<\/p>\n Teksti ja kuva:<\/p>\n Leena K\u00e4rkk\u00e4inen<\/em> Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maataloustieteen p\u00e4ivien kotiel\u00e4injalostussessiossa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella kerrottiin lypsylehmien jalostukseen liittyvist\u00e4 uusista tutkimuksista. Tutkimukset k\u00e4sitteliv\u00e4t tilatason jalostusvalintaa auttavia ty\u00f6kaluja ja uusia avauksia indeksilaskentaan. Energiatehokkuus ja ilmastovaikutukset ovat agendalla kotiel\u00e4injalostuksessakin. Lypsykarjanomistajien ilmaistu ja toteutunut keinosiemennyssonnivalinnan preferenssi eli mieltymys on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[78,77,79],"class_list":["post-565","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-jalostus","tag-kotielaintuotanto","tag-lypsykarja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=565"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":567,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/565\/revisions\/567"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=565"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=565"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=565"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nTKI-asiantuntija<\/p>\n