{"id":61,"date":"2017-05-28T16:59:32","date_gmt":"2017-05-28T16:59:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=61"},"modified":"2018-01-31T13:19:36","modified_gmt":"2018-01-31T13:19:36","slug":"talviaikaisen-jaloittelun-vaikutus-lypsylehman-hyvinvointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2017\/05\/28\/talviaikaisen-jaloittelun-vaikutus-lypsylehman-hyvinvointiin\/","title":{"rendered":"Talviaikaisen jaloittelun vaikutus lypsylehm\u00e4n hyvinvointiin"},"content":{"rendered":"<p>Tuotantoel\u00e4inten hyvinvoinnin perustana voidaan pit\u00e4\u00e4 vuonna 1993 m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 viitt\u00e4 vapautta. N\u00e4it\u00e4 vapauksia t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kansallisella tasolla el\u00e4insuojelulaki, joka on laadittu vuonna 1996. El\u00e4in-suojelulakia ollaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uudistamassa, koska sit\u00e4 halutaan muokata nykyp\u00e4iv\u00e4n tasolle. Esi-merkiksi el\u00e4inyksil\u00f6n mahdollisuus luontaiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen on t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta lakiuudistuksessa. T\u00e4h\u00e4n perustuu muun muassa se, ett\u00e4 parsinavetat aiotaan kielt\u00e4\u00e4 kokonaan. Toki siirtym\u00e4vaiheen kanssa, jos kyseinen kielto lakiin kirjataan.<\/p>\n<p>Talviaikaisella jaloittelulla voitaisiin vastata juuri siihen haasteeseen, mink\u00e4 parsinavetat el\u00e4inten hyvinvoinnille luovat. L\u00e4pi vuoden jatkuva ulkoilu takaisi el\u00e4imille luonnollisemman k\u00e4ytt\u00e4ytymisymp\u00e4rist\u00f6n. Samalla nautojen luontaisten k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeiden t\u00e4ytt\u00e4minen mahdollistuisi. Parsinavetoiden kielt\u00e4misen sijasta olisi j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 tukea entist\u00e4 voimakkaammin talviaikaista jaloittelua, sek\u00e4 tutkia sen vaikutuksia tarkemmin.<\/p>\n<p>Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s kuluttajat haluavat tiet\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tarkemmin, kuinka eettisesti heid\u00e4n ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4\u00e4n oleva liha tai maito on tuotettu. Talviaikaisen jaloittelun avulla voitaisiin luoda helposti l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ruuantuotantoketjuun ja mahdollisesti lis\u00e4t\u00e4 sit\u00e4 kautta kotimaisten tuotteiden kysynt\u00e4\u00e4. Parsinavetoissa el\u00e4vien lypsylehmien oikeutta niiden lajinmukaiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen voitaisiin tukea ymp\u00e4ri vuoden jatkuvan ulkoilun avulla. Lajitovereiden seura ja kehonhuolto mahdollistuisi aivan eri tavalla kuin navetassa. Ulkona navettarakenteet tai navetan p\u00e4iv\u00e4rytmi, kun eiv\u00e4t rajoita el\u00e4imen luontaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s pihattonavetoiden el\u00e4inten jaloittelu talvisaikaan edist\u00e4isi niiden hyvinvointia ja terveytt\u00e4. Lumi kun muun muassa puhdistaa el\u00e4inten sorkkia. Kylm\u00e4ss\u00e4 ulkoilmassa liikkuvat el\u00e4imet karaistuvat ja niiden lihaskunto paranee. Varsinkin talviajan paikallaan parressa olevien el\u00e4inten lihaskunto kasvaa huomattavasti talviaikaisen jaloittelun avulla. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa positiivisesti moneen asiaan <strong>el\u00e4intenelimist\u00f6ss\u00e4 ja mielialassa.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Hanna-Kaisa Ruuskasen<\/strong> opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli kartoittaa talviaikaisen jaloittelun vaikutuksia nautojen hyvinvointiin. Tavoitteena oli my\u00f6s ker\u00e4t\u00e4 tietopaketti talviaikaisesta jaloittelusta maatalouden eri toimijoille. N\u00e4in jaloittelun yleistymist\u00e4 voitaisiin edesauttaa ty\u00f6n avulla.<\/p>\n<p>Ty\u00f6 jakautuu kahteen selke\u00e4sti erilaiseen osioon. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa kartoitetaan kirjallisuuteen perustuen talviaikaisen jaloittelun vaikutuksia nautojen hyvinvointiin ja sen edellytyksi\u00e4 el\u00e4imen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna. El\u00e4inten hyvinvoinnin edist\u00e4minen jaloittelun avulla sai perusteluja kansainv\u00e4lisist\u00e4 tutkimustuloksista, kirjallisuudesta ja ammattilehtien artikkeleista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tarkasteltiin erilaisten jaloittelualueiden ominaisuuksia. My\u00f6s ajantasainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 jaloittelun toteutuksessa ja sen suunnittelussa otettiin huomioon. T\u00e4t\u00e4 kautta luotiin tilallisille tiivis tietopaketti siit\u00e4, kuinka talviaikainen jaloittelu vaikuttaa el\u00e4imeen ja kuinka se olisi parasta toteuttaa.<\/p>\n<p>Ty\u00f6n toisessa osassa laadittiin ja toteutettiin kyselytutkimus maitotiloille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa mielipiteit\u00e4 jaloittelusta ja siit\u00e4, kuinka se vaikuttaa el\u00e4inten hyvinvointiin. Saatuja tutkimustuloksia analysoitiin ja vertailtiin kirjallisuudesta muodostettuun k\u00e4sitykseen jaloittelun vaikutuksista. Talviaikaisen jaloittelun voidaan sanoa edist\u00e4v\u00e4n etenkin parsinavetoiden el\u00e4inten hyvinvointia.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-84\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2017\/05\/Talviaikaisen-jaloittelun-vaikutus-lypsylehmien-hyvinvointiinvalmis-300x212.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"212\" \/><\/p>\n<p>El\u00e4imet nauttivat olostaan tarhassa hyv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 (R\u00f6nkk\u00f6, P\u00e4ivi\u00a02017-03-19.)<\/p>\n<p>Pihattonavetoissa koettiin, ett\u00e4 sorkkaterveys oli parantunut lumessa jaloittelun my\u00f6t\u00e4. El\u00e4inten koettiin my\u00f6s olevan virke\u00e4mpi\u00e4 ja nauttivan jaloittelutarhassa olemisesta. Tarhana suurin osa k\u00e4ytti rakennettua jaloittelutarhaa tai kes\u00e4aikaista laidunta. Lehmien koettiin my\u00f6s nousevan poikimisten j\u00e4lkeen nopeammin jaloilleen.<\/p>\n<p>Usealla tilalla jaloittelun esteeksi muodostui navetan huono sijainti eli tarhaa ei voitaisi j\u00e4rkev\u00e4sti rakentaa karjasuojan yhteyteen. My\u00f6s liian suuri karjakoko ja tilallisten oma asenne talvijaloittelua kohtaan rajoitti talviaikaista jaloittelua. Toteutettua ty\u00f6t\u00e4 voi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tarkemmin kohdennetulla kyselyll\u00e4 esimerkiksi jaloitteleville tiloille tai teemahaastattelulla.<\/p>\n<p>Ty\u00f6n toimeksiantajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulun suunnitteilla oleva hanke, jolle on tarkoitus hake rahoitusta vuoden 2017 aikana. Hankeen toiminta-aikana on tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4 umpilehmien hoitok\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 umpilehmien hyvinvointia. Hanketta valmistellaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Luonnonvarakeskuksen kanssa.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/131718\/Ruuskanen_Hanna-Kaisa.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">Tutustu tutkimukseen.<\/a><\/p>\n<p>Hanna-Kaisa Ruuskanen<br \/>\nAMK-agrologi<\/p>\n<p>Pirjo Suhonen<br \/>\nLehtori<br \/>\nSavonia-amk<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuotantoel\u00e4inten hyvinvoinnin perustana voidaan pit\u00e4\u00e4 vuonna 1993 m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 viitt\u00e4 vapautta. N\u00e4it\u00e4 vapauksia t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kansallisella tasolla el\u00e4insuojelulaki, joka on laadittu vuonna 1996. El\u00e4in-suojelulakia ollaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uudistamassa, koska sit\u00e4 halutaan muokata nykyp\u00e4iv\u00e4n tasolle. Esi-merkiksi el\u00e4inyksil\u00f6n mahdollisuus luontaiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen on t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[34,32,33,35],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-hyvinvointi","tag-jaloittelu","tag-nauta","tag-talvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":353,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions\/353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}