{"id":612,"date":"2020-03-27T06:26:05","date_gmt":"2020-03-27T06:26:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=612"},"modified":"2020-03-27T06:26:05","modified_gmt":"2020-03-27T06:26:05","slug":"sailorehun-havikit-nakyvaa-ja-nakymatonta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2020\/03\/27\/sailorehun-havikit-nakyvaa-ja-nakymatonta\/","title":{"rendered":"S\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikit \u2013 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4"},"content":{"rendered":"

S\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikeill\u00e4 tarkoitetaan sellaista rehua, joka ei p\u00e4\u00e4dy lehm\u00e4n sy\u00f6m\u00e4ksi. H\u00e4vikki\u00e4 voi olla sek\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 syntyy, kun happi p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan rehuun korjuun, s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n tai sy\u00f6tt\u00f6vaiheen aikana. Kasvihengityksess\u00e4 ja mikrobien hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 rehun ravintoaineita syntyy hiilidioksidia ja vett\u00e4. Mikrobien, homeiden ja hiivojen aiheuttama rehuh\u00e4vikki on alussa n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta my\u00f6hemmin se muuttuu n\u00e4kyv\u00e4ksi mikrobikasvustoiksi.<\/p>\n

N\u00e4kyv\u00e4 h\u00e4vikki on sy\u00f6tt\u00f6kelvotonta, pilaantunutta rehua (kuva 1), mutta sit\u00e4 on my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4ville tippuva tai lehmien lantak\u00e4yt\u00e4ville heitt\u00e4m\u00e4 rehu. Samoin rehulaitteisiin j\u00e4\u00e4v\u00e4 rehu sek\u00e4 ruokintap\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 pois ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t rehut\u00e4hteet ovat n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4.\"\"Kuva 1. Pilaantunutta rehua, joka on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehuh\u00e4vikki\u00e4 (kuva: Hertta Puustinen)<\/em><\/p>\n

Tutkimus rehuh\u00e4vikist\u00e4<\/h5>\n

Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Hertta Puustinen on tutkinut opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n rehuh\u00e4vikkej\u00e4. H\u00e4n on tehnyt opinn\u00e4ytety\u00f6n Luonnonvarakeskuksen hallinnoimaan VarmaNurmi-hankkeeseen, jonka rahoittajana on Euroopan maaseudun kehitt\u00e4misen maaseuturahasto.<\/p>\n

Rehuh\u00e4vikkej\u00e4 tutkittiin Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteess\u00e4 yhden siilon korjuun ja sy\u00f6t\u00f6n ajan. Korjuu tapahtui 7.8.2019 ja siiloon tehtiin pohjalle kokoviljas\u00e4il\u00f6rehua ja p\u00e4\u00e4lle toisen sadon nurmis\u00e4il\u00f6rehua. Rehun s\u00e4il\u00f6nt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytettiin happos\u00e4il\u00f6nt\u00e4ainetta. Korjuuvaiheessa punnittiin siiloon menev\u00e4 rehu ja otettiin rehukuormista kuiva-aineanalyysit.<\/p>\n

Rehusiilo avattiin 24.9.2019 sy\u00f6tt\u00f6\u00e4 varten. Siilon rehu tuli sy\u00f6tetyksi 26.12.2019. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 mitattiin kaikki siilosta otettu rehu. Punnittiin siis siilosta sy\u00f6tt\u00f6\u00f6n otettu rehu, mahdollinen pilaantunut rehu ja navetassa syntyneet rehut\u00e4hteet. Rehut\u00e4hteiss\u00e4 huomioitiin appeeseen sekoitetun s\u00e4il\u00f6rehun osuus muista appeen komponenteista. Rehuja sy\u00f6tett\u00e4ess\u00e4 otettiin navetan muusta koetoiminnasta johtuen kuiva-ainen\u00e4yteit\u00e4 nurmirehusta kolme kertaa viikossa eli yhteens\u00e4 43 n\u00e4ytett\u00e4. Nurmirehu meni lyps\u00e4vien lehmien appeeseen. Kokoviljas\u00e4il\u00f6rehusta otettiin 6 n\u00e4ytett\u00e4 siilon sy\u00f6t\u00f6n aikana. Kokoviljas\u00e4il\u00f6rehua k\u00e4ytettiin umpilehmien appeeseen. Koska rehut olivat kerroksittain siilossa, niiden sy\u00f6tt\u00e4minen onnistui erikseen.<\/p>\n

Tutkimustuloksia<\/h5>\n

S\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikki on saatujen tulosten mukaan 7,9 % rehun kuiva-aineesta, kertoo Hertta Puustinen. Varastointih\u00e4vikki\u00e4 oli 1,3 % ja pilaantunutta rehua 6,6 %. Varastointih\u00e4vikki\u00e4 oli tasaisemmin molemmissa rehuissa, mutta pilaantunutta rehua oli enemm\u00e4n nurmis\u00e4il\u00f6rehussa. S\u00e4il\u00f6rehun alla ollut kokoviljarehu s\u00e4ilyi moitteettomana lukuun ottamatta siilojen p\u00e4\u00e4tyj\u00e4.<\/p>\n

Tuorepainona mitattuna saatiin negatiivinen hengitystappio nurmis\u00e4il\u00f6rehulle. Se oli -2,4 %. Kokoviljas\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikki on tuorepainona 2 %. Negatiivinen h\u00e4vikki voi johtua kirjausvirheest\u00e4, koska p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in olleiden rehujen rajaa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hankala erottaa, toteaa Hertta Puustinen. Tutkimuksessa on k\u00e4ytetty useaa eri vaakaa. Ajoneuvovaakoja oli kokeen aikana k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaksi, apevaunussa on oma vaakansa ja rehut\u00e4htiet\u00e4 mitattiin navetan vaa\u2019alla.<\/p>\n

Navetassa syntyneet rehut\u00e4hteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli tutkimuksen mukaan 3,7 % rehun tuorepainosta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa varastointih\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suhteellisen pieni. 4\u20136 tunnin esikuivatus, nopea korjuu ja siilon nopea peitt\u00e4minen voivat vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n, koska kasvihengityksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt pieneksi. Ulkomaisiin tutkimuksiin verrattuna tulos on kuitenkin aika keskivertoinen. Monessa tutkimuksessa on saatu h\u00e4vikiksi 8\u20139 %.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tutkimus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohdiskelun varaa. Kaivataan useampi tutkimuksia, ett\u00e4 voidaan vet\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 h\u00e4vikkien suuruudesta, toteaa Hertta Puustinen saamistaan tutkimustuloksista. H\u00e4vikkiin vaikuttavat rehunkorjuuolosuhteet, siilont\u00e4yt\u00f6n ja painatuksen huolellisuus, s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n onnistuminen ja esimerkiksi el\u00e4inten aiheuttama s\u00e4il\u00f6nt\u00e4muovin rikkoontuminen.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/p>\n

Leena K\u00e4rkk\u00e4inen
\nTKI-asiantuntija
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4il\u00f6rehun h\u00e4vikeill\u00e4 tarkoitetaan sellaista rehua, joka ei p\u00e4\u00e4dy lehm\u00e4n sy\u00f6m\u00e4ksi. H\u00e4vikki\u00e4 voi olla sek\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 syntyy, kun happi p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan rehuun korjuun, s\u00e4il\u00f6nn\u00e4n tai sy\u00f6tt\u00f6vaiheen aikana. Kasvihengityksess\u00e4 ja mikrobien hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 rehun ravintoaineita syntyy hiilidioksidia ja vett\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[91,90],"class_list":["post-612","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-havikki","tag-sailorehu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/612","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=612"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/612\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":617,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/612\/revisions\/617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=612"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=612"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=612"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}