{"id":66,"date":"2017-05-28T15:09:22","date_gmt":"2017-05-28T15:09:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=66"},"modified":"2018-01-31T13:07:55","modified_gmt":"2018-01-31T13:07:55","slug":"maidon-seleenipitoisuus-itasuomalaisilla-maitotiloilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2017\/05\/28\/maidon-seleenipitoisuus-itasuomalaisilla-maitotiloilla\/","title":{"rendered":"Maidon seleenipitoisuus it\u00e4suomalaisilla maitotiloilla"},"content":{"rendered":"

Seleenin puute voi ilmet\u00e4 naudoilla monella tavalla. Vasikka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole syntyess\u00e4\u00e4n virke\u00e4 ja elinvoimainen, vaan se saattaa olla heikko, jopa kuollut. Syntym\u00e4n j\u00e4lkeenkin se saattaa heiket\u00e4, olla haluton juomaan, k\u00e4rsi\u00e4 j\u00e4ykkyydest\u00e4, j\u00e4\u00e4d\u00e4 makaamaan ja lopulta, ilman hoitoa, kuolla. Aikuisilla naudoilla seleenin puute saattaa ilmet\u00e4 koko karjan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n\u00e4 sairasteluna, lis\u00e4\u00e4ntymish\u00e4iri\u00f6in\u00e4, kuten kiimattomuutena, rakkuloina, alkiokuolemina, luomisina, j\u00e4lkeisten j\u00e4\u00e4misin\u00e4 ja kohtutulehduksina. My\u00f6s utaretulehdukset voivat johtua seleeniin puutteesta.<\/p>\n

Tutkimukseen kuului sek\u00e4 tankkimaitojen ett\u00e4 ternimaitojen seleenitutkimukset. Opinn\u00e4ytety\u00f6n toimeksiantajana on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Vaali viisaasti vasikkaa -hanke (Vaavi). Hanke aloitti toiminnan 2016 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja toiminta jatkuu vuoden 2018 loppuun.<\/p>\n

Tankkimaitotutkimukseen ker\u00e4ttiin tankkimaiton\u00e4ytteit\u00e4 ja kartoitettiin tilojen el\u00e4in- ja tilatietoja sek\u00e4 ruokinnallisia tietoja Webropol-kyselyn avulla. Maiton\u00e4ytteiden seleenitasot analysoitiin Movet Oy:ll\u00e4 Kuopiossa. Analysointitulosten ja Webropol-kyselyll\u00e4 saatujen tietojen perusteella selvitettiin Excel-taulukkolaskenta-ohjelmalla seleeniruokinnan tasot it\u00e4suomalaisilla lypsykarjatiloilla.
\n\"\"
\nTernimaitoa tutkittiin Brix-32\u00a0% -refraktometrill\u00e4 (Hyv\u00f6nen 2016-10-11)<\/p>\n

Ternimaitotutkimuksessa k\u00e4ytettiin Kest\u00e4v\u00e4 karjatalous-hankkeen (Kesto) aikana ker\u00e4ttyj\u00e4 ternimaiton\u00e4ytteit\u00e4. Ternimaiton\u00e4ytteist\u00e4 valittiin satunnaisotannalla 140 n\u00e4ytett\u00e4, joista 70 n\u00e4ytteen Brix-arvo oli yli 23 ja 70 n\u00e4ytteen alle 21. N\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin Movet Oy:ll\u00e4 maidon seleenipitoisuus, jonka perusteella pystyttiin arvioimaan seleenin riitt\u00e4vyytt\u00e4 vasta syntyneelle vasikalle. Ternimaidon seleenipitoisuuden ja el\u00e4in- ja tilatietojen analysoinnilla etsittiin seleenipitoisuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Tankkimaidon seleenipitoisuus oli 9,7 prosentilla tutkimuksen karjoista alle suosituksen. Tankkimaidon seleenipitoisuuden tulee 20\u201360 \u00b5g\/l maitoa, jotta se riitt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n el\u00e4inten sairastumisia ja on taloudellisesti kannattavaa. Tankkimaidon seleenipitoisuuden keskiarvo oli 33,9 \u00b5g\/l maitoa. Pienin seleenipitoisuus oli 9,8 \u00b5g ja suurin 58,1 \u00b5g\/l maitoa.<\/p>\n

Ternimaitotutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 pieninkin ternimaidon seleenipitoisuus (27,7 \u00b5g\/l maitoa) oli riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n vasikan seleenin puutosta. Ternimaidossa seleenipitoisuuden tulee olla 15 \u00b5g\/l maitoa, jotta se on riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n vasta syntyneen vasikan seleenin puutetta. Suurin seleenipitoisuus ternimaiton\u00e4ytteiss\u00e4 oli 217,2 \u00b5g\/l maitoa.
\nTutustu opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n<\/a>.<\/p>\n

Taina Hyv\u00f6nen
\nAMK-agrologi<\/p>\n

Pirjo Suhonen
\nLehtori
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seleenin puute voi ilmet\u00e4 naudoilla monella tavalla. Vasikka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole syntyess\u00e4\u00e4n virke\u00e4 ja elinvoimainen, vaan se saattaa olla heikko, jopa kuollut. Syntym\u00e4n j\u00e4lkeenkin se saattaa heiket\u00e4, olla haluton juomaan, k\u00e4rsi\u00e4 j\u00e4ykkyydest\u00e4, j\u00e4\u00e4d\u00e4 makaamaan ja lopulta, ilman hoitoa, kuolla. Aikuisilla<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[33,40,41,6],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-nauta","tag-seleeni","tag-seleenitutkimus","tag-ternimaito"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":347,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions\/347"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}