Talvi tappaa kasvitaudit<\/strong>. Kylm\u00e4 talvi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvitautien ja tuholaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kylm\u00e4 talvi ja pohjoinen sijainti on suojannut Suomea monilta Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa esiintyvilt\u00e4 kasvitaudeilta ja hy\u00f6nteistuholaisilta. Talven pakkaset heikent\u00e4v\u00e4t kasvitautien ja kasvintuhoojien elinvoimaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kasvualustassa.<\/p>\n Suomessa viljellyst\u00e4 ruuasta l\u00f6ytyy kansainv\u00e4lisesti verrattuna vain v\u00e4h\u00e4n torjunta-ainej\u00e4\u00e4mi\u00e4. Suomessa tuotettu ruoka on maailman puhtaina. Maa-, mets\u00e4- ja puutarhatalouden kasvinterveys on Suomessa hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin. Kasvinterveyden valvonta perustuu kasvinterveyden suojelemisesta annettuun lakiin (702\/2003), joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen levi\u00e4misen est\u00e4miseen ja todettujen esiintymien h\u00e4vitt\u00e4miseen. Kasvitaudit tuhoavat maailman ravinnontuotannosta noin 10 % vuosittain.<\/p>\n Suomessa tarve kasvinsuojeluaineiden ja kasvitautien torjunta-aineiden k\u00e4yt\u00f6lle on globaaliin tasoon verrattuna v\u00e4h\u00e4inen. Kasvinsuojeluaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomessa v\u00e4hemm\u00e4n kuin EU:ssa keskim\u00e4\u00e4rin ja riski torjunta-ainej\u00e4\u00e4mille pienenee. Suomessa ei k\u00e4ytet\u00e4 varastoinnin aikana kemiallisia torjunta-aineita varastotuholaisten tai tautien torjumiseen, koska kylm\u00e4n talvikauden vuoksi n\u00e4it\u00e4 ei yleens\u00e4 esiinny.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4inen kasvinsuojeluaineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 maaper\u00e4n v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 raskasmetallipitoisuutta eik\u00e4 niit\u00e4 ker\u00e4\u00e4nny kasveihin. V\u00e4h\u00e4isell\u00e4 torjunta-aineiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on positiivinen vaikutus tuotannon laatuun. Viile\u00e4 ilmasto v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvintuhoojien esiintymist\u00e4 hidastamalla niiden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Lis\u00e4ksi se est\u00e4\u00e4 sellaisten lajien levi\u00e4misen maahan, jotka eiv\u00e4t selvi\u00e4 talven yli.<\/p>\n Suomessa vesist\u00f6jen laatu ja puhtaus ovat huomattavasti parempia kuin muualla maailmassa; Suomen j\u00e4rvien vesist\u00e4 80 % on laadultaan erinomaista tai hyv\u00e4\u00e4. Suomessa etsit\u00e4\u00e4n jatkuvasti uusia keinoja vesist\u00f6jen hoitamiseen. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 vesien laatuun tulee vaikuttamaan heikent\u00e4v\u00e4sti mm. sadem\u00e4\u00e4rien lis\u00e4\u00e4ntyminen ja sateiden voimakkuuden kasvaminen. Sateiden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ravinteiden huuhtoutumisen riskit kasvavat, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 peltot\u00f6iden ajankohtiin. Suomessa lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 on tarkasti valvottua, ja lannoitukset suunnitellaan lohkokohtaisesti, jotta ylilannoitukselta v\u00e4ltytt\u00e4isiin. Vesist\u00f6j\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n suojelemaan my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia pientareita, suojakaistoja, sek\u00e4 -vy\u00f6hykkeit\u00e4 pelloille, jotka sijaitsevat vesist\u00f6jen l\u00e4heisyydess\u00e4. Suojakaistaleiden ja vy\u00f6hykkeiden noudattamista seurataan, kun tila on tehnyt ymp\u00e4rist\u00f6tukisitoumuksen.\u00a0 Mutta esimerkiksi Hollanissa voit rakentaa el\u00e4inten tuotantorakennuksen tai perustaa pellon heti vesist\u00f6n l\u00e4heisyyteen.<\/p>\n EU:ssa syntyy vuosittain noin 2,5 miljardia tonnia j\u00e4tett\u00e4. Vuonna 2014 maa- ja mets\u00e4talouden sek\u00e4 kalastuksen osa t\u00e4st\u00e4 hurjasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on vain 1 %, kotitalouksien osuus 8 %, teollisuustuotannon osuus 10 %, kaivostoiminnan ja louhinnan osuus 30%, rakennusalan osuus 34 % sek\u00e4 muiden osuus 17 %. j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni Bulgariassa ja Alankomaissa. J\u00e4tett\u00e4 syntyy eniten henkil\u00f6 kohden rikkaammissa maissa, koska turismi selitt\u00e4\u00e4 osaltaan n\u00e4m\u00e4 j\u00e4te m\u00e4\u00e4rien nousut. Suomen osalta vuonna 2016 j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa henkil\u00f6\u00e4 kohti oli 504 kg ja Tanskassa taas puolestaan oli 777 kg. Vuosien 2005 ja 2016 v\u00e4lill\u00e4 Suomessa, Virossa, Sloveniassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa kaatopaikalle viet\u00e4v\u00e4n j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni huomattavasti.\u00a0 Suomessa 42 % j\u00e4tteest\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n tai kompostoidaan ja kaatopaikalle p\u00e4\u00e4tyy vain 3 %.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisesti suomalainen mets\u00e4osaaminen on \u2013 ja on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut \u2013 korkeassa kurssissa. Suomessa avohakkuu tarkoittaa mets\u00e4n uudistamista, sen kasvukyvyn tarpeellista elvytt\u00e4mist\u00e4. Siis jotakin kokonaan muuta kuin vaikkapa Brasiliassa, jossa maan presidentin johdolla oltiin kovin hitaita ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin satojatuhansia hehtaareita kuukaudessa sademets\u00e4\u00e4 tuhoavien mets\u00e4palojen sammuttamiseksi.<\/p>\n Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsien teht\u00e4v\u00e4 on toimia ilmakeh\u00e4n hiilensitojana. Jotta mets\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kykenisi, t\u00e4ytyy mets\u00e4n kasvaa. T\u00e4t\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 hiilensidonta biologisena prosessina. Suomessa avohakkuut keskittyv\u00e4t vanhoihin, kasvunsa jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4neisiin tai sen jo l\u00e4hes p\u00e4\u00e4tt\u00e4neisiin metsiin. Ilmastonmuutoksen torjunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta mets\u00e4t nimenomaan tuleekin uudistaa. T\u00e4m\u00e4n uudistamisen tulee my\u00f6s tapahtua riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti, jotta metsien kyky sitoa hiilt\u00e4 ei ajan oloon laske. Suomessa mets\u00e4n omistajia sitoo mets\u00e4laki. Mets\u00e4laki velvoittaa mets\u00e4nomistajaa uudistamaan mets\u00e4n pian p\u00e4\u00e4te hakkuiden j\u00e4lkeen. Mets\u00e4n uudistamiseen valitaan lajike, mik\u00e4 soveltuu kasvupaikalle parhaiten.<\/p>\n Varmasti paljon j\u00e4i kertomatta, mutta mielest\u00e4mme, Suomessa asiat ovat aika hyv\u00e4ll\u00e4 malilla. Ja koko ajan tehd\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4, jotta Suomen hiilijalanj\u00e4lki olisi mahdollisimman pieni.<\/p>\n Kirjoittajat:<\/em><\/p>\n Kimmo J\u00e4rvi, Sanna R\u00e4is\u00e4nen, Kati Heikkil\u00e4, Erja K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen, Anu Hakkarainen, Emmi Parkkinen, Erika Kemppainen, Aini Partanen, Minka Kilponen, Johanna Kiesil\u00e4inen, Sanni Kemppainen, Tiia Heinikainen, Laura Rantala, Eetu Hokkanen, Satu J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, Pekka Leskel\u00e4, Merja Tuovinen, Sami Juntunen, Heli Jolkkonen, Satu Virolainen, Minna Ruokolainen, Meeri Partanen, Anu Tiikkainen, Outi Kuvaja.<\/em><\/p>\n Piia Kekkonen<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilmastoblogi III T\u00e4m\u00e4n blogitekstin ja ajatusten takana ovat Savonian agrologiopiskelijat, ryhm\u00e4st\u00e4 RA18SM Talvi tappaa kasvitaudit. Kylm\u00e4 talvi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvitautien ja tuholaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kylm\u00e4 talvi ja pohjoinen sijainti on suojannut Suomea monilta Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa esiintyvilt\u00e4 kasvitaudeilta ja hy\u00f6nteistuholaisilta. Talven pakkaset<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[102,101,104,103],"class_list":["post-669","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-hiilijalanjalki","tag-ilmastonmuutos","tag-kasvintuotanto","tag-metsatalous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/669","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=669"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/669\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":692,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/669\/revisions\/692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=669"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=669"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=669"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Vesist\u00f6t ovat herkki\u00e4 pilaantumiselle<\/h6>\n
J\u00e4tteiden lajittelu ja\u00a0 kierr\u00e4tys<\/h6>\n
Mets\u00e4 sitoo ilmakeh\u00e4n hiilt\u00e4
\n<\/strong><\/h6>\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/05\/Mets\u00e4palo_Nasa.jpg\")
Mets\u00e4palot aiheuttavat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t muun muassa viljelyalaa sek\u00e4 kaventavat kasvien sek\u00e4 el\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 (Nasa)<\/em><\/p>\n
\nOhjaava opettaja, TKI-asiantuntija <\/em>
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n