Ilmastonmuutos on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaikkien mieless\u00e4 ja syyt\u00e4 onkin. Ilmasto muuttuu ja muuttuessaan se vaikuttaa meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, jotta ilmastomuutoksen tuomat negatiiviset vaikutukset pystyt\u00e4\u00e4n minimoimaan? Suomessa on jo lukemattomia lakeja, s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja asetuksia, joilla pyrit\u00e4\u00e4n minimoimaan maa- ja mets\u00e4talouden vaikutukset luontoon, vesist\u00f6ihin ja ilmastoon. Kaikkia n\u00e4it\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja asetuksia valvoo joku viranomainen.<\/p>\n
Suomessa pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n asioita aina paljon paremmin ja tehokkaammin kuin muualla. Esimerkkin\u00e4 sanottakoon, ilmastonmuutosta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kokouksessa maailmanlaajuisesti keskusteltaessa ja sovittaessa jostakin p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoituksesta tiettyyn aikaan menness\u00e4, niin Suomi pyrkii tekem\u00e4\u00e4n kaiken paljon nopeammassa aikataulussa ja tehokkaammin kuin kukaan muu. Tuntuu kuin Suomen tulisi pelastaa koko maapallo! Sama p\u00e4tee tuotantoon ja sen hiilijalanj\u00e4lkeen. Suomessa lihantuotanto on l\u00e4hes kokonaan maidontuotannon sivutuote.<\/p>\n
Naudan<\/strong> osuus ilmastonmuutokseen on ollut viime aikoina hyvinkin paljon tapetilla, uusimpien tutkimusten mukaan nauta ei olekaan suurin syyp\u00e4\u00e4 ilmastonmuutokseen. Mielest\u00e4ni ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 ajaa suomalaista maataloutta alas. Suomessa tuotanto on eettist\u00e4 sek\u00e4 puhdasta, sill\u00e4 el\u00e4inten l\u00e4\u00e4kityksi\u00e4 valvotaan eik\u00e4 esim. antibioottij\u00e4\u00e4mi\u00e4 p\u00e4\u00e4stet\u00e4 lihaan tai maitoon. Jos Suomessa loppuisi tuotanto, niin ei silloin lihan sy\u00f6nti tai maidon juonti loppuisi, vaan tuotteet tulisivat ulkomailta. Monissa maissa ei el\u00e4imill\u00e4 ole asiat niin hyvin kuin Suomessa eik\u00e4 liha ja maito ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 puhdasta. Puhumattakaan siit\u00e4 kuinka suuri hiilijalanj\u00e4lki tuontilihalla tai maidolla olisikaan?<\/p>\n Kotimaisen lihantuotannon etuja ovat paikallisen elinvoimaisuuden tukeminen ja ruokaturvan yll\u00e4pito. Ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmaston kannalta on parasta tuottaa ruokaa mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 kulutusta.<\/p>\n Mikrobil\u00e4\u00e4kkeiden<\/strong> k\u00e4ytt\u00f6 tuotantoel\u00e4imille on Suomessa kansainv\u00e4lisesti katsottuna eritt\u00e4in maltillista. Antibioottien k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 2010-luvulla Suomessa v\u00e4hentynyt enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muussa Euroopan maassa. Suomi on hy\u00f6tyel\u00e4imille (yleens\u00e4 niiden kasvua edist\u00e4m\u00e4\u00e4n) annettujen antibioottien osalta esimerkillinen. Niinp\u00e4 bakteerien herkkyystilanne on useimpiin maihin verrattuna Suomessa hyv\u00e4. Tosin kun esimerkiksi Ranskassa ja USA:ssa antibioottien k\u00e4ytt\u00f6 vapaata ja niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti.<\/p>\n Perinnebiotoopilla on runsas kasvi- ja el\u00e4inlajim\u00e4\u00e4r\u00e4, sinne ei tuoda ravinteita ulkopuolelta eik\u00e4 maata k\u00e4\u00e4nnet\u00e4 tai kylvet\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 luonnonlaitumilla ravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee vuosittain eik\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin viljellyill\u00e4 pelloilla. Sateisina kesin\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 on enemm\u00e4n kuin kuivina. Monet kasvi-, sieni-, hy\u00f6nteis-, lintu- ja nis\u00e4k\u00e4slajit viihtyv\u00e4t laitumilla ja erityisesti monipuolisilla luonnonlaitumilla. Kun laidunta ei ole kemiallisesti hoidettu on kaikella oma tasapainonsa.<\/p>\n Taulukko. Tuotantoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettu mikrobil\u00e4\u00e4kkeiden kokonaismyynti 30 EU\/EEA maassa vuonna 2016 (mg\/PCU, milligrammaa vaikuttavaa ainetta populaatiokorjausyksikk\u00f6\u00e4 kohti). Luonnonvarakeskus 2019, https:\/\/www.luke.fi\/ruokafakta\/yleista-<\/em>.<\/p>\n Nurmi<\/strong> on karjatalouden valttikortti. Nurmipelloista toivotaankin hiilisieppareita. On tutkittu, ett\u00e4 hiilikato on voimakkainta l\u00e4mpim\u00e4n ilmaston maissa. Suomessa ja Pohjoismaissa viile\u00e4 ja kostea ilmasto hillitsee hiilen karkaamista pellosta. Suomessa onkin korkeimmat viljelymaiden hiilipitoisuudet. T\u00e4ytyisikin kuitenkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellaiset viljelykeinot, jotta tilanne Suomessa pysyisi jatkossakin hyv\u00e4n\u00e4, koska ilmaston l\u00e4mpeneminen tulee kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilikatoa my\u00f6s meill\u00e4.<\/p>\n Peltojen hiilensidonnalla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan etenkin maidon hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 30 \u2013 40 % pois. Valio kehitti ensimm\u00e4iset nurmisiemenseokset parantamaan peltojen hiilensidontaa. Nurmiseosta suunniteltaessa otettiin huomioon se, ett\u00e4 seoksen lajit kest\u00e4v\u00e4t suomen viljelyolosuhteet, ovat satoisia, sitovat hyvin typpe\u00e4 ja juuristonsa avulla lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hiilensidontaa maahan.<\/p>\n Laiduntaminen ja perinnebiotoopit<\/strong><\/p>\n Naudan laiduntaminen on muokannut maaseutua luomalla perinnemaiseman. Monen suomalaisen mielikuva maaseudusta on laidun, miss\u00e4 on runsas kasvilajisto eri v\u00e4reineen. Kauniit perinnebiotoopit ovat muodostuneet laidunnuksen seurauksena, ja laidunnuksella voidaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 niiden harvinaistunutta kasvillisuutta.<\/p>\n Suomen luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaan perinnebiotoopit ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisia. Laidunnus on usein ainoa mahdollisuus hoitaa alueita, joiden koneellinen niitto on kivisyyden, ep\u00e4tasaisuuden tai jyrkkyyden takia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta. Lis\u00e4ksi laiduntavat el\u00e4imet monipuolistavat maaseutumaisemaa. Jos laidunnus loppuu niin alueet kasvavat umpeen. Jonkin verran on jo nyt ollut uutisointia, kuinka nykyinen maatalous vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Mm. tietyt lantaa hajoittavat hy\u00f6nteiset ovat v\u00e4hentyneet.<\/p>\n Perinnebiotoopilla on runsas kasvi- ja el\u00e4inlajim\u00e4\u00e4r\u00e4, sinne ei tuoda ravinteita ulkopuolelta eik\u00e4 maata k\u00e4\u00e4nnet\u00e4 tai kylvet\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 luonnonlaitumilla ravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee vuosittain eik\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin viljellyill\u00e4 pelloilla. Sateisina kesin\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 on enemm\u00e4n kuin kuivina. Monet kasvi-, sieni-, hy\u00f6nteis-, lintu- ja nis\u00e4k\u00e4slajit viihtyv\u00e4t laitumilla ja erityisesti monipuolisilla luonnonlaitumilla. Kun laidunta ei ole kemiallisesti hoidettu on kaikella oma tasapainonsa.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 opiskelijoiden ajatuksista ilmastonmuutosaisteusta Suomi vastaan muu maailma seuraavasta blogista Ilmastonmuutos kasvin- ja mets\u00e4ntuotannossa.<\/p>\n Kirjoittajat:<\/em><\/p>\n Kimmo J\u00e4rvi, Sanna R\u00e4is\u00e4nen, Kati Heikkil\u00e4, Erja K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen, Anu Hakkarainen, Emmi Parkkinen, Erika Kemppainen, Aini Partanen, Minka Kilponen, Johanna Kiesil\u00e4inen, Sanni Kemppainen, Tiia Heinikainen, Laura Rantala, Eetu Hokkanen, Satu J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, Pekka Leskel\u00e4, Merja Tuovinen, Sami Juntunen, Heli Jolkkonen, Satu Virolainen, Minna Ruokolainen, Meeri Partanen, Anu Tiikkainen, Outi Kuvaja.<\/em><\/p>\n Piia Kekkonen<\/em> Ilmastoblogi II T\u00e4m\u00e4n blogitekstin ja ajatusten takana ovat Savonian agrologiopiskelijat, ryhm\u00e4st\u00e4 RA18SM Ilmastonmuutos on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaikkien mieless\u00e4 ja syyt\u00e4 onkin. Ilmasto muuttuu ja muuttuessaan se vaikuttaa meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, jotta ilmastomuutoksen tuomat negatiiviset vaikutukset pystyt\u00e4\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":3206,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[101,46,108,105,107,106],"class_list":["post-695","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ilmastonmuutos","tag-laiduntaminen","tag-mikrobilaakkeet","tag-nautakarjatalous","tag-nurmi","tag-perinnebiotooppi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3206"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=695"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":698,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695\/revisions\/698"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n\n
\n <\/td>\n 30 maan tulosten vaihteluv\u00e4li<\/td>\n Suomi<\/td>\n<\/tr>\n \n Kokonaiskulutus<\/td>\n 3 \u2013 453<\/td>\n 19<\/td>\n<\/tr>\n \n 3. ja 4. polven kefalosporiinit<\/td>\n 0 \u2013 0,7<\/td>\n 0,01<\/td>\n<\/tr>\n \n Fluorokinolonit<\/td>\n 0 \u2013 9,7<\/td>\n 0,1<\/td>\n<\/tr>\n \n Makrolidit<\/td>\n 0 \u2013 29,2<\/td>\n 1,0<\/td>\n<\/tr>\n \n Polymyksiinit<\/td>\n 0 \u2013 22<\/td>\n Ei ole koskaan k\u00e4ytetty tuotantoel\u00e4imille Suomessa<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n ![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/05\/Nurmilohko_kuva-Piia-Kekkonen-1024x768.jpg\")
Suomessa monivuotiset nurmikasvit sitovat hyvin hiilt\u00e4 ja ovat parempia
\nsitomaan kuin yksivuotiset kasvulohkot (Piia Kekkonen)<\/em><\/p>\n
\nOhjaava opettaja, TKI-asiantuntija <\/em>
\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"