{"id":794,"date":"2020-08-18T09:18:41","date_gmt":"2020-08-18T09:18:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=794"},"modified":"2020-08-18T09:22:34","modified_gmt":"2020-08-18T09:22:34","slug":"ruis-tuottaa-satoa-myos-laitumena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2020\/08\/18\/ruis-tuottaa-satoa-myos-laitumena\/","title":{"rendered":"Ruis tuottaa satoa my\u00f6s laitumena"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sateisena kes\u00e4n\u00e4 laitumet polkeutuvat sorkkien alla huonoon kuntoon.<\/em><\/p>\n\n\n\n


Pitk\u00e4n sadejakson j\u00e4lkeen moni laidunlohko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lohduttomalta ja nurmen voi joutua uudistamaan useammalta lohkolta kuin on suunniteltu, mink\u00e4 vuoksi ensi kes\u00e4n laidunala j\u00e4\u00e4 aiottua pienemm\u00e4ksi. Yksi vaihtoehto on uudistaa nurmi jo nyt syksyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nurmen uudistamiseen syyskes\u00e4ll\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruista, sill\u00e4 se k\u00e4y puitavan viljan lis\u00e4ksi my\u00f6s laitumena tai s\u00e4il\u00f6rehuna korjattavaksi. Syksyll\u00e4 kylvetty ruis sitoo talven aikana ravinteita, ja uudistettavasta nurmesta saadaan satoa jo perustamisvuonna. Ruis on nopeakasvuinen, lehtev\u00e4 ja kest\u00e4\u00e4 tallausta. Kasvutapa ehk\u00e4isee perustetun laitumen rikkaruohottumista. Laitumeksi ruis kylvet\u00e4\u00e4n elokuussa ja hein\u00e4nsiemen aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ydennyskylv\u00f6n\u00e4. Rukiin kylv\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi riitt\u00e4\u00e4 noin 100 kiloa hehtaarille; hein\u00e4nsiemeness\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n normaalia 25\u201330 kiloa hehtaarille. Vaihtoehtoisesti hein\u00e4n voi kylv\u00e4\u00e4 heti ensimm\u00e4isen sy\u00f6t\u00f6n j\u00e4lkeen yhdess\u00e4 virnan kanssa, mink\u00e4 senkin ehtii laiduntaa kes\u00e4n aikana kahteen kertaan.<\/p>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 kylvetty ruis on laidunnettavissa aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja se pit\u00e4\u00e4kin laiduntaa mielell\u00e4\u00e4n ennen korren kasvun alkua ja viimeist\u00e4\u00e4n ennen t\u00e4hk\u00e4lle tulemista. Rukiin voi korjata my\u00f6s s\u00e4il\u00f6rehuksi, jolloin korjuu on noin touko-kes\u00e4kuun vaihteessa. Hyv\u00e4n j\u00e4lkikasvukykyns\u00e4 ansiosta laidunnettu tai niitetty ruis kasvaa uutta ja sen voi laiduntaa my\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4 uudestaan. Laidunnetulle ruislohkolle on syyt\u00e4 tehd\u00e4 aina puhdistusniitto, jotta sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neet kohdat eiv\u00e4t ala kasvattaa t\u00e4hki\u00e4, sill\u00e4 myrkyllisten torajyvien riski on aina mahdollinen. Laidunnus pienill\u00e4, tihe\u00e4\u00e4n vaihtuvilla lohkoilla tehostaa kasvua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ruis on lehtev\u00e4 ja laidunkasvina maistuva.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


Ruis uudistaa laidunta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Laidunnuskoe Mustialan koulutilalla osoitti rukiin toimivan laitumen uudistamisessa ja vihantarehuna. Ruista sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 laidunrehu oli maistuvaa ja sek\u00e4 kasvusto ett\u00e4 sulavuus s\u00e4ilyiv\u00e4t hyvin\u00e4, vaikka kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kylvetty ruislajike ei ollut kokeen my\u00f6t\u00e4 tulleen kokemuksen mukaan paras laidunk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Laitumelle kannattaa mieluummin valita lajike, joka ei muodostaisi t\u00e4hki\u00e4 saman kes\u00e4n aikana. Kokeessa ruista kylvettiin 60 kiloa ja apilaista hein\u00e4nsiemenseosta 28 kiloa hehtaarille.<\/p>\n\n\n\n

Toukokuun alussa kylvetty ruis laidunnettiin ensimm\u00e4isen kerran juhannuksen tienoilla, ja samalla lohkolla lehm\u00e4t k\u00e4viv\u00e4t kes\u00e4n aikana viisi kertaa. Ruista sis\u00e4lt\u00e4neen laitumen D-arvo pysyi nurmilohkoa tasaisempana, ja korkea D-arvo onkin tutkimusten mukaan rukiille ominaista. Raakavalkuaispitoisuus ruista sis\u00e4lt\u00e4neess\u00e4 laitumessa oli koko kes\u00e4n nurmilohkoa korkeampi.<\/p>\n\n\n\n


Ehk\u00e4ise tauteja \u2013 vaihda apila kev\u00e4tkylv\u00f6iseen rukiiseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mustialan kokeessa lehmi\u00e4 laidunnettiin p\u00e4ivitt\u00e4in vaihtuvilla pienill\u00e4 lohkoilla, jonne ne p\u00e4\u00e4siv\u00e4t aamun aikana ja josta ne haettiin tarvittaessa sis\u00e4lle illalla. P\u00e4iv\u00e4n aikana lehmill\u00e4 oli vapaa p\u00e4\u00e4sy navettaan. Laidunnus ei vaikuttanut lehmien lypsyviiveisiin tai lypsyll\u00e4 k\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Ruista lehm\u00e4t s\u00f6iv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n, mutta vaikutusta maitom\u00e4\u00e4riin ei voitu erotella. Erot tuotoksessa j\u00e4iv\u00e4t kokeen aikana v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n\n\n\n

Nurmi rukiin alla onnistui kohtuullisesti, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna laidunkokeilussa on Reetta-ruis ja nurmensiemen. Alkukes\u00e4n kuivuus on harventanut kasvustoa, mutta lajike vaikuttaa paremmin laitumeksi sopivalta. Mustialan lehm\u00e4t laiduntavat viitt\u00e4 eri laidunkaistaa, ja kaista vaihtuu p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 laitumeksi kylvett\u00e4v\u00e4n rukiin sekaan voi laittaa my\u00f6s herneit\u00e4, vihantah\u00e4rk\u00e4papua ja virnoja. Kev\u00e4tkylv\u00f6ist\u00e4 ruista voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apilan sijaan ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n apilan tautiriski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Syyskylv\u00f6 toimii kev\u00e4tkylv\u00f6\u00e4 paremmin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viljelij\u00e4kokemusten mukaan syksyll\u00e4 kylvettyn\u00e4 ruis toimii monivuotisen laitumen uudistamisessa kev\u00e4tkylv\u00f6\u00e4 paremmin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kylvetty on kokemusten perusteella herkemmin tukahduttanut hein\u00e4n alleen.<\/p>\n\n\n\n

Aikainen sy\u00f6tt\u00f6 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja puhdistusniitot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 sek\u00e4 kasvuston maittavuuden ja sulavuuden ett\u00e4 torajyvien v\u00e4ltt\u00e4misen kannalta. Puhdistusniitoilla pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvuston korsiintuminen ja t\u00e4hk\u00e4lle tulo. Ahkera laiduntaminen kes\u00e4n aikana pit\u00e4\u00e4 rukiin kasvavana ja antaa tilaa alle kylvetylle nurmelle. Ulkomaisten tutkimusten mukaan ruista voisi laiduntaa kolmen, nelj\u00e4n viikon v\u00e4lein.<\/p>\n\n\n\n

Keski-Euroopassa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 omat lajikkeensa rukiin viherk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, niin sanotut vihermassarukiit, joista Bonfire-lajiketta on muutamilla tiloilla kokeiltu my\u00f6s Suomessa. N\u00e4m\u00e4 lajikkeet sopivat sek\u00e4 laitumeksi ett\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehuksi.<\/p>\n\n\n\n

Seuraa JALAKA-hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, siell\u00e4 on esill\u00e4 tietoa hankkeen toiminnasta ja tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/jalaka.savonia.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n

Eeva-Kaisa Pulkka<\/em>
TKI-asiantuntija<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


Mustialan laidunkokeesta l\u00f6ytyy lis\u00e4tietoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sateisena kes\u00e4n\u00e4 laitumet polkeutuvat sorkkien alla huonoon kuntoon. Pitk\u00e4n sadejakson j\u00e4lkeen moni laidunlohko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lohduttomalta ja nurmen voi joutua uudistamaan useammalta lohkolta kuin on suunniteltu, mink\u00e4 vuoksi ensi kes\u00e4n laidunala j\u00e4\u00e4 aiottua pienemm\u00e4ksi. Yksi vaihtoehto on uudistaa nurmi jo nyt<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-794","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=794"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":815,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/794\/revisions\/815"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}