{"id":817,"date":"2020-08-21T08:30:00","date_gmt":"2020-08-21T08:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=817"},"modified":"2020-08-24T07:51:45","modified_gmt":"2020-08-24T07:51:45","slug":"laidunnukseen-ja-jaloitteluun-valmistautuminen-osa-iv-laidunnurmen-perustaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2020\/08\/21\/laidunnukseen-ja-jaloitteluun-valmistautuminen-osa-iv-laidunnurmen-perustaminen\/","title":{"rendered":"Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa IV – laidunnurmen perustaminen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Laidunnurmen perustamisessa kannattaa panost<\/em>aa hyv\u00e4\u00e4n laatuun (kuva: Savonia-AMK JALAKA-hanke)<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmissa kirjoituksissani olen k\u00e4sitellyt laidunnukseen liittyvi\u00e4 suunnitteluasioita. Laiduntamisen suunnittelussa on hyv\u00e4 mietti\u00e4 kasveja, joita laitumella kasvatetaan. Perusajatuksena laitumien perustamisessa on viljelykiertoon perustuva nurmien uudistaminen. Jotta laidunnurmi olisi riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4laatuista ja sit\u00e4 olisi riitt\u00e4v\u00e4sti tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nautojen rehun tarvetta (tai edes terapialaitumelle tarpeellisen napostelurehun m\u00e4\u00e4r\u00e4n), on syyt\u00e4 mietti\u00e4 kasvivalinnat hyviss\u00e4 ajoin valmiiksi.<\/p>\n\n\n\n

Laidunnurmen perustaminen on syyt\u00e4 aloittaa hyviss\u00e4 ajoin jopa pari vuotta ennen varsinaista laiduntamista. Hyv\u00e4n laidunnurmen tunnusmerkkej\u00e4 ovat tasainen kasvusto, rikattomuus, hyv\u00e4 kasvukyky ja hyv\u00e4 ruokinnallinen laatu. N\u00e4ihin vaatimuksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 suunnittelulla ja ty\u00f6ll\u00e4. Kaiken alku ja juuri ovat viljelykierrossa olevat esikasvit ja viljelytoimenpiteet. Viljelykierrollisesti hyvi\u00e4 esikasveja ovat viljat, koska niilt\u00e4 rikkakasvien h\u00e4vitys onnistuu helposti sek\u00e4 kemiallisesti ett\u00e4 mekaanisesti. Kylv\u00f6siemenen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on syyt\u00e4 huomioida siemener\u00e4n puhtaus ja kylvett\u00e4v\u00e4n siemenen it\u00e4vyys. K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 sertifioitua siement\u00e4 rikkakasvien siementen todenn\u00e4k\u00f6isyys on pienempi kuin k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 tilan omaa siement\u00e4 tai toiselta tilalta hankittua siement\u00e4. Hyvin it\u00e4v\u00e4n siemenen kasvuun l\u00e4ht\u00f6 on nopeaa, ja n\u00e4in se peitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nopeammin alleen mahdolliset rikkakasvit. Nopea kasvuun l\u00e4ht\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s ravinneh\u00e4vikkien muodostumista. Hyv\u00e4 laidunnurmiseos muodostuu esimerkiksi timoteist\u00e4, nurminadasta, niittynurmikasta ja valkoapilasta. Nurmen perustamisessa voidaan edellisten lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raihein\u00e4\u00e4 nopeuttamaan nurmikasvuston kasvuun l\u00e4ht\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rikkakasveista isoja tappioita<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rikkakasvien torjunnassa kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kestorikkojen torjuntaan jo edellisen viljelykasvin aikana. Laidunnurmilla yleisesti viihtyvi\u00e4 ja ilmenevi\u00e4 rikkakasveja ovat muun muassa hierakat, nokkonen, leinikit, voikukka, jauhosavikka ja ohdake. N\u00e4iden rikkakasvien haittapuolia ovat ravinteiden k\u00e4ytt\u00f6 ja varsinaisen kasvin varjostus sek\u00e4 maku- ja hajuhaitat rehuun ja maitoon. Pahimmassa tapauksessa el\u00e4in saattaa sairastua tai saada myrkytyksen rikkakasveista. Sadon laadun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n alenema voi olla rikkakasvien valtaamalla lohkolla merkitt\u00e4v\u00e4: 10 %:n rikkapeitteisyys lohkolla vastaa joka kymmenennen rehupaalin menetyst\u00e4 hehtaarilta. Rikkakasvit saattavat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nurmikasvien pensomista jopa 20\u201330 % pienent\u00e4en n\u00e4in odotettavissa olevaa satoa. Rikkakasvien torjunnassa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kemiallista tai mekaanista torjuntaa tai niiden yhdistelm\u00e4\u00e4. Joka tapauksessa rikkojen torjuntaan on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota jo esikasvivaiheessa torjumalla rikat silloin mahdollisimman hyvin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Esimerkiksi voikukka laidunnurmessa voi aiheuttaa maku- ja v\u00e4rivirhett\u00e4 maitoon (kuva: Savonia-AMK JALAKA-hanke)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Laitumen kasvivalintaa harkitessa on huomioitava laidunnuksen voimakkuus sek\u00e4 pellon kunto. Mik\u00e4li laidunlohkolla on kosteusongelmia ja tiivistymi\u00e4, rikkakasvit saavat helposti tilaa kasvaa. On hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, esiintyyk\u00f6 tulevalla laidunlohkolla pulaa esimerkiksi fosforista, kaliumista, boorista ja rikist\u00e4. N\u00e4iden ravinteiden puuttuessa apilat ja nurmikasvit eiv\u00e4t pysty tuottamaan riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ja laadukasta satoa, jolloin kilpailu kasvualasta ja peitt\u00e4vyydest\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy j\u00e4lleen rikkakasvien eduksi.<\/p>\n\n\n\n

Seuraa JALAKA-hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa. L\u00f6yd\u00e4t sielt\u00e4 tietoa hankkeen toiminnasta ja tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/jalaka.savonia.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jarkko Partanen
TKI-asiantuntija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laidunnurmen perustamisessa kannattaa panostaa hyv\u00e4\u00e4n laatuun (kuva: Savonia-AMK JALAKA-hanke) Aikaisemmissa kirjoituksissani olen k\u00e4sitellyt laidunnukseen liittyvi\u00e4 suunnitteluasioita. Laiduntamisen suunnittelussa on hyv\u00e4 mietti\u00e4 kasveja, joita laitumella kasvatetaan. Perusajatuksena laitumien perustamisessa on viljelykiertoon perustuva nurmien uudistaminen. Jotta laidunnurmi olisi riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4laatuista ja sit\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-817","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=817"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":825,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/817\/revisions\/825"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}