{"id":828,"date":"2020-09-18T08:39:05","date_gmt":"2020-09-18T08:39:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/?p=828"},"modified":"2020-09-18T08:39:07","modified_gmt":"2020-09-18T08:39:07","slug":"laidunnurmikin-tarvitsee-aikaa-valmistautua-talveen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/2020\/09\/18\/laidunnurmikin-tarvitsee-aikaa-valmistautua-talveen\/","title":{"rendered":"Laidunnurmikin tarvitsee aikaa valmistautua talveen"},"content":{"rendered":"\n<p>Milloin lopettaa laidunnus syksyll\u00e4, jotta seuraavan kes\u00e4n sato on turvattu? Nurmen viimeiselle niitolle paras ajankohta on syyskuun alkupuolella, jotta nurmi ehtii valmistautua talvehtimiseen. Kolmatta satoa korjataan tosin my\u00f6s aivan kasvukauden lopussa syyskuun lopulla \u2013 tai l\u00e4mpimin\u00e4 syksyin\u00e4 jopa lokakuun puolella. Vanha ohje v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niittoa syyskuun puoliv\u00e4lin tienoilla ei syksyjen pidentyess\u00e4 en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina pid\u00e4 paikkaansa, vaikka se onkin syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Talveen varautuessaan nurmi ker\u00e4\u00e4 varastoon sokereita ja karaistuu talvilepoa varten. Laidunnus on my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 nurmelle hell\u00e4varainen korjuutapa, sill\u00e4 siin\u00e4 osa lehdist\u00e4 j\u00e4\u00e4 kasvamaan. Niitto sen sijaan vie kaiken lehtimassan, ja uusi kasvu kuluttaa talvea varten jo ker\u00e4ttyj\u00e4 sokerivarastoja ja voi siten heikent\u00e4\u00e4 talvehtimista.<\/p>\n\n\n\n<p>Laitumia ei silti kannata my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 aivan loppuun. Laidunten hiipuessa lyps\u00e4vien ruokinta vaihtuu v\u00e4hitellen s\u00e4il\u00f6rehuruokintaan navetassa, mutta nuorkarja ja umpilehm\u00e4t jatkavat usein laidunkautta pitk\u00e4lle syksyyn. Ylilaidunnus onnistuu my\u00f6s n\u00e4ilt\u00e4 ryhmilt\u00e4, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 nurmien talvehtimista ja seuraavan kasvukauden satoa. Laidunnurmikin on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 valmistautumaan talveen hyviss\u00e4 ajoin syksyll\u00e4. Kahdeksan sentin minimisy\u00f6tt\u00f6korkeus on hyv\u00e4 muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6 my\u00f6s syksyll\u00e4. Hyv\u00e4 laidun on my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 yh\u00e4 vihre\u00e4 ja lapion pistolla esiin k\u00e4\u00e4nnetty juuristo vahva ja elossa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>\u00c4l\u00e4 tallaa laitumia syksyll\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta pidemm\u00e4ksik\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4v\u00e4 odelma ei ole nurmelle haitaksi. Koeolosuhteissa runsaan odelman on todettu vaikuttavan vain v\u00e4h\u00e4n nurmen talvenkest\u00e4vyyteen tai seuraavan vuoden ensimm\u00e4isen sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4n tai laatuun. Esimerkiksi Luken kokeissa talveksi j\u00e4\u00e4neen odelman m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vaihdellut paljonkin, mutta vahva odelma ei ole vaikuttanut talvehtimiseen. Seuraavan vuoden satoon vaikutusta on ollut vasta todella suurilla odelman m\u00e4\u00e4rill\u00e4. M\u00e4rk\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 on siis pienempi paha j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lohkojen viimeinen laidunnus tekem\u00e4tt\u00e4 kuin antaa lehmien polkea laidun sorkankuvia t\u00e4yteen. Erityisen varovainen kannattaa olla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 perustettujen lohkojen laiduntamisessa. M\u00e4rk\u00e4 maa tiivistyy herk\u00e4sti, ja sorkkien aiheuttama pintapaine on suuri. Tiivistymi\u00e4 syntyy syksyll\u00e4 herk\u00e4sti, vaikka maan pinta ei sorkkien alla rikkoutuisikaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ulkoilu tekee hyv\u00e4\u00e4, joten lypsylehm\u00e4kin toki nauttii kauniista syysp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 laitumella. Eik\u00e4 laidun pilalla ole, jos nauta sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 hampsii sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4kin suuhunsa. Pitk\u00e4lle syksyyn laiduntavat, kuten hiehot ja umpilehm\u00e4t, on kuitenkin parempi siirt\u00e4\u00e4 kynt\u00f6\u00f6n menev\u00e4lle parkkilohkolle ja sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 \u00a0lis\u00e4rehua kuin antaa kaluta laitumet paljaiksi.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/09\/DSC_0899-1024x681.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-829\" width=\"911\" height=\"606\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/09\/DSC_0899-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/09\/DSC_0899-300x199.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/09\/DSC_0899-768x511.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/09\/DSC_0899-1536x1021.jpg 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-content\/uploads\/sites\/3908\/2020\/09\/DSC_0899-2048x1362.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 911px) 100vw, 911px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Seuraa JALAKA-hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, joista l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4tietoa hankkeen toiminnasta ja tapahtumista:<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"http:\/\/jalaka.savonia.fi\">http:\/\/jalaka.savonia.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Eeva-Kaisa Pulkka<br>TKI-asiantuntija<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Milloin lopettaa laidunnus syksyll\u00e4, jotta seuraavan kes\u00e4n sato on turvattu? Nurmen viimeiselle niitolle paras ajankohta on syyskuun alkupuolella, jotta nurmi ehtii valmistautua talvehtimiseen. Kolmatta satoa korjataan tosin my\u00f6s aivan kasvukauden lopussa syyskuun lopulla \u2013 tai l\u00e4mpimin\u00e4 syksyin\u00e4 jopa lokakuun puolella.<\/p>\n","protected":false},"author":4416,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-828","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/828","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=828"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/828\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":833,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/828\/revisions\/833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=828"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=828"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/agrifuture\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=828"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}