Ykkösmatkat yrityksen analyysi myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta

Myynnin ja markkinoinnin perusteet oppimistehtävä

TEKIJÄT     Thomas Coelho, Veikka Väyrynen, Siiri Peltokangas ja Aino Kasurinen

1            Johdanto

Tämä on case-tehtävä, joka koskee Ykkösmatkojen markkinointia. Työssä tutustumme Ykkösmatkat-nimiseen matkailutoimistoon ja sen tarjoamiin monipuolisiin palveluihin ja niiden markkinointiin.

Alussa tulemme avaamaan Ykkösmatkojen historiaa, brändiä ja liikeideaa. Ykkösmatkat siis koostuvat itse Ykkösmatkoista, YkkösGolfista ja Kuirin Taksipalveluista. Tässä työssä tulemme keskittymään matkailupuoleen yrityksestä, eli itse Ykkösmatkoihin ja YkkösGolfiin. Kun tekstissä mainitaan Ykkösmatkat, tarkoitamme usein kuitenkin molempia yrityksen haaroja yhdessä eikä erikseen.

Tulemme työssä pureutumaan syvälle myös yrityksen toimintaympäristöön ja siihen, miten melko pieni Pohjois-Savolainen matkailutoimisto selviää nopeasti muuttuvalla ja dynaamisella matkailualalla. Tulemme myös käsittelemään asiakassegmenttejä ja niiden vaikutusta yrityksen markkinointistrategiaan sekä tyyliin toimia.

Lisäksi raportissa paneudutaan matkailualan intensiiviseen kilpailuun; puimme läpi millä tavoin ja miten melko perinteisesti toimiva matkatoimisto pärjää, ja mitä se tekee pärjätäkseen matkailualan nykyjättejä, kuten esimerkiksi Trivagoa ja Booking.com:a vastaan.

Tulemme tässä raportissa käsittelemään Ykkösmatkojen markkinointia täysin ulkopuolisen silmin ensikosketuksella sekä saamamme sisäpiiritiedon kautta, jota saimme pitämästämme laajasta haastattelusta Ykkösmatkojen Jukka kuirin kanssa.

Tulevissa osioissa tulemme siis syventymään yrityksen toimintaan ja tutkimme tarkemmin sen käyttämiä strategioita sekä sen kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia markkinoinnissa. Valmistaudu siis sukeltamaan syvemmälle kanssamme Ykkösmatkojen maailmaan sekä oppimaan lisää tästä innostavasta ja monipuolisesta matkailutoimistosta, ja sen tavoista markkinoida sekä selviytyä raa’alla ja vaikealla matkailutoimistojen nykytaistelukentällä.

2            Yrityksestä

2.1       Yrityksen tarina

Ykkösmatkat (julkaisuaika tuntematon) kertovat tarinansa verkkosivuillaan seuraavasti:

”Ykkösmatkat on Kuopiossa toimiva yksityinen matkatoimisto ja matkanjärjestäjä, joka kuuluu Suomen matkatoimistoalan liittoon. Ykkösmatkat perustettiin vuonna 1991 ja se myy kiertomatkoja Eurooppaan, kylpylämatkoja Viroon sekä aurinkorannoille Afrikkaan ja Australiaan. Vuonna 2017 YkkösGolf-brändi lanseerattiin täyden palvelun golfmatkojen tarjoamiseksi Baltian ja Euroopan golfkentille. (?)

Ykkösmatkoilla on myös tilausliikenne- ja taksipalveluita yhteistyössä Kuirin Taksipalvelun kanssa, mikä mahdollistaa taksin tilaamisen matkavarauksen yhteydessä.

Yhtiön juuret juontavat vuoteen 1991, kun perustaja Pertti Veijalainen tutustui Laatokan-Karjalan metsästyspäällikköön Ivan Bletsoviin. Aluksi tarjottiin metsästys- ja kalastusmatkoja Laatokan-Karjalaan ja vuodesta 1996 lähtien toiminta laajeni Aunuksen alueelle toiminimellä Hunting & Fishing Safaris Pertti Veijalainen.

Vuonna 2005 perustettiin Matka Veijalainen Ay. Yhtiö muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2013 ja muuttui Ykkösmatkailu Oy:ksi, keskittäen markkinoinnin ja myynnin yhden toiminimen alle. Päätoimialoina ovat matkanjärjestäjätoiminta, tilausliikenne ja matkatoimistotoiminta.

Nykyisin yhtiötä omistavat Pertti Veijalainen, joka on hallituksen puheenjohtaja, ja Aapo Veijalainen. Toimisto sijaitsee Kuopiossa. Yhtiöllä on kolme matka-asiantuntijaa, 20 kuljettajaa kuljetustehtävissä sekä useita matkaoppaita ja kohdeoppaita koti- ja ulkomaanmatkoilla.”

2.2        Brändi ja liikeidea

Ykkösmatkat pyrkivät brändinään tarjoamaan monipuolisia sekä unohtumattomia matkakokemuksia, joissa halutaan painottaa matkojen luotettavuutta ja matkanteon vaivattomuutta. Yritys suunnittelee matkapaketteja, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti kuljetukset, lennot, majoituksen, ruokailut sekä mahdollisesti muut aktiviteetit, kuten esimerkiksi kylpylät. Matkan varaamisesta halutaan tehdä mahdollisimman helppoa, minkä takia ykkösmatkat tekevät yhteistyötä myös muiden yritysten kanssa. Esimerkiksi taksin voi tilata helposti matkojen varauksen yhteydessä. (Ykkösmatkat julkaisuaika tuntematon.)

Kuiri (2024) kertoo, että yrityksen imago koetaan hieman vanhahtavana juurien ja taustatarinan takia. Yritys ei tämän takia juurikaan vedä puoleensa esimerkiksi nuoria tai nuoria aikuisia, vaan kohdeasiakkaaksi on muodostunut lähempänä keski-ikää tai sen ylittäneet aikuiset ihmiset. Ykkösmatkat ovat kuitenkin sitä mieltä, että se ei vaikuta heidän toimintaansa millään tavalla negatiivisesti.

Vanhahtava imago ei myöskään tarkoita vanhanaikaista matkustamista tai toimintaa, sillä Ykkösmatkat panostavat asiakkaiden mukavuuteen muun muassa laadukkaalla sekä ajan tasalla olevallaan kalustolla esimerkiksi linja-autoissa. Pyrkimyksenä on saavuttaa mahdollisimman viihtyisä ympäristö ja kokemus asiakkaille.

2.2.1   Yrityksen logot


Ykkösmatkoilla on käytössään siistit ja nykyaikaiset, melko pelkistetyt logot, joista selviää liikeidea ja toimintasektori nopeasti. Kehitykselle on kuitenkin aina sijaa, vai onko?


Kuva 1. Kuvaleike Ykkösmatkojen verkkosivuilta (Ykkösmatkat, 2024)

Kuva 2. Kuvaleike YkkösGolfin verkkosivuilta (YkkösGolf 2024)

2.2.2   Koronan vaikutukset

Korona otti osansa Ykkösmatkojen imagosta. Rajojen kiinni mennessä asiakkaita oli edelleen ulkomailla; matkojen keskeytys oli pakollinen ja tapa tuoda asiakkaat rajojen sisäpuolelle oli keksittävä. He, joiden matkat koronan takia peruuntuivat, alkoivat luonnollisesti perimään maksamiaan rahojaan takaisin. Yrityksellä ei kuitenkaan yksinkertaisesti ollut varaa maksaa kaikkia asiakkaiden rahoja takaisin, minkä vuoksi asioita jouduttiin puimaan oikeudessa saakka. (Kuiri 2024.)

Koronasta jäi siis selvä jälki Ykkösmatkojen maineeseen luotettavana matkanjärjestäjänä useille yrityksen kanta-asiakkaille; luottamus katosi ja asiakkaille jäi epämiellyttävä kuva yrityksen toiminnasta. Osa asiakkaista ei tapahtuman jälkeen enää halunneet laittaa rahojaan Ykkösmatkojen tuotteisiin. Keskustelussa Kuirin (2024) kanssa kävi kuitenkin ilmi, että pahasta tilanteesta päästiin yli melko nopeasti ja maine on nykypäivänä jo pääpiirtein korjaantunut.

3            Toimintaympäristö

3.1       Myynti- ja markkinointiympäristön malli

Lähdemme käsittelemään yrityksen markkinointiympäristöä perinteisen markkinointiympäristömallin avulla, joka on otettu Bergströmin ja Leppäsen Yrityksen asiakasmarkkinointi -oppikirjasta.

Kuva 3. Markkinointiympäristö (Bergström & Leppänen 2011)

3.2       Sisäiset

Kuirin kanssa käymästämme keskustelusta sai kuvan, että Ykkösmatkojen kulttuurikuva on erittäin perinteinen. Meidän oman kokemamme perusteella asia on juuri näin: perinteisiä matkapaketteja, rentouttavia tarinoita sekä lupsakoita ja idyllisiä kuvia kohteista. Perinteikkyys vetoaa Ykkösmatkojen asiakaskuntaan ja se myös heidän markkinointityylissään sekä kulttuurissaan näkyy.

Liikeideapäämäärä näyttäisi Ykkösmatkoilla olevan nousujohteinen. Uudehko YkkösGolf on tästä esimerkki. Laajeneminen on selvästi tarkkaan harkittua ja huolella tehtyä, mikä tekee siitä hidasta, mutta päämääränä on silti selvästi yritystoiminnan kasvattaminen.

Yrityksen strategia on vanhanaikaiseen ja luotettavaan toimintaan perustuva pitkien asiakassuhteiden rakentaminen. Yrityksen mainonnan vähyydestä ja pienestä markkinointibudjetista on pääteltävissä, että vanhojen asiakkaiden tuomaan pääomaan ja jo olemassa olevien asiakastietokantojen sekä verkostojen pitävyyteen luotetaan.

Yrityksen toimitusjohtajana toimii Jukka Kuiri. Omistajia ovat Pertti ja Aapo Veijalainen.

Ykkösmatkat pyrkivät olemaan sosiaalisesti vastuullisia. Työntekijöiden hyvinvoinnista välitetään ja yritys haluaa, että työntekijöillä on aikaa myös rentoutua ja elää omaa elämäänsä. Työntekijöiden työtunnit pyritään pitämään kohtuullisina ja heidän johtaminen on reilua. Organisaation toiminta on myös yleisesti rehtiä ja sujuvaa. (Kuiri 2024.)

Ykkösmatkojen resurssien käyttö on myös fiksua; olemassa olevaa välineistöä hyödynnetään matkojen ja pakettien suunnittelussa kattavasti.

3.3       Mikroympäristö

Ykkösmatkojen mikroympäristö koostuu useista tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen toimintaan ja sen mahdollisuuksiin markkinoilla. Näihin tekijöihin kuuluvat muun muassa kysyntä, markkinat, kilpailu, sekä yrityksen omat verkostot ja kumppanuudet.

3.3.1   Kysyntä ja markkinat

Ykkösmatkojen toimintaan vaikuttavat suuresti matkailualan yleinen kysyntä ja markkinatilanne. Globaalien kriisien vallitessa vaikeudet ovat suuret. Esimerkiksi koronan vallitessa yrityksellä oli vaikeuksia maksaa peruuntuneet matkat takaisin asiakkaille (Kuiri 2024). Muuttuvat trendit, kuten matkustuskäyttäytymisen muutokset ja matkailun suosituimpien kohteiden vaihtelut, vaikuttavat suoraan siihen, millaisia matkapaketteja ja palveluita yritys voi tarjota. Lisäksi alueelliset erot ja sesonkivaihtelut voivat vaikuttaa kysynnän vaihteluun eri aikoina ja eri kohteissa.

3.3.2   Kilpailu

Matkailualalla kilpailu on kovaa, ja Ykkösmatkojen on kilpailtava erilaisten matkatoimistojen ja yritysten kanssa asiakkaista. Kilpailijoiden joukossa on monenlaiset matkatoimistot, valtakunnalliset toimijat sekä kansainväliset matkavaraukseen erikoistuneet verkkopalvelut. Kilpailijoiden tarjoamat palvelut, hintataso ja markkinointistrategiat vaikuttavat suoraan siihen, millaisen osuuden markkinoista Ykkösmatkat voivat saavuttaa.

3.3.3   Verkostot

Kumppanuudet ovat menestyksen tärkein rooli. Yhteistyö YkkösGolfin ja Vanhainkotien kanssa vahvistaa Ykkösmatkojen asemaa markkinoilla (Kuiri 2024).

3.4       Makroympäristö

Ykkösmatkojen toimintaympäristöä määrittävät myös laajemmat makroympäristön tekijät, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan välillisesti, kuten poliittiset, taloudelliset, teknologiset, demografiset, ekologiset, sosiokulttuuriset ja kansainväliset tekijät. Megatrendit ja heikot signaalit

3.4.1   Poliittinen ja yhteiskunnallinen ympäristö

 Poliittiset päätökset ja lainsäädäntö voivat vaikuttaa matkailualaan esimerkiksi viisumipolitiikan, matkustusrajoitusten ja verotuksen muutosten kautta. Lisäksi yhteiskunnalliset trendit ja arvot voivat muokata matkailijoiden käyttäytymistä ja mieltymyksiä.

3.4.2   Taloudellinen ympäristö

 Talouden tila vaikuttaa suoraan ihmisten matkustusmahdollisuuksiin ja matkailukysyntään. Laman aikana matkustusbudjetit saattavat pienentyä, kun taas nousukaudella matkustaminen voi lisääntyä. Lisäksi valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa matkailun hintatasoon ja sitä kautta asiakkaiden päätöksiin.

3.4.3   Teknologinen ympäristö

Teknologian kehitys vaikuttaa matkailualaan muun muassa varausjärjestelmien, matkailusovellusten ja online-markkinointiin

Megatrendit 2023:

  • Luonnon kantokyky murenee
  • Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
  • Demokratian kamppailu kovenee
  • Kilpailu digivallasta kiihtyy
  • Talouden perusta rakoilee

Megatrendit (Sitra 2023)

Käydään läpi muutamia megatrendejä ja niiden vaikutuksia Ykkösmatkojen toimintaympäristöön ja markkinointiin.

Ykkösmatkojen on erittäin tärkeää pitää markkinoinnissaan ja toiminnassaan huolta, että luonnon kantokyky säilyy eikä he vaikuta ympäristöasioihin negatiivisesti. Ykkösmatkojen on myös tärkeää ottaa huomioon, miten ilmastonmuutos sekä sen tuomat uudet ongelmat vaikuttavat heidän toimintaympäristöönsä.

Hyvinvoinnin

Heikot signaalit ovat huomioonotettavia mahdollisia tulevaisuuden muutoksia yrityksen toimintaympäristöön ja voivat ajansaatossa kehittyä megatrendeiksi. Sirta on julkaissut ison liudan näitä heikkoja signaaleja, ja käsittelen niistä muutaman tähän, joilla voi olla vaikutuksia Ykkösmatkoihin ja heidän toimintaansa. Heikot signaalit (Sitra 2022)

Heikot signaalit, joilla selviä vaikutuksia Ykkösmatkojen toimintaympäristöön:

Tämä voisi olla esimerkiksi uusi matkailupalvelu, joka keskittyy tarjoamaan matkailijoille ekologisesti kestäviä matkakokemuksia, kuten hiilijalanjäljen kompensointia, paikallisten ekologisesti kestävien kumppanuuksien korostamista jne.

Ykkösmatkojen on tulkittava tämä signaali ja reagoitava siihen asianmukaisesti. He voisivat nähdä sen merkkinä siitä, että heidän on sisällytettävä kestävyyteen liittyviä elementtejä omiin matkapaketteihinsa, ehkä kehittää uusia ympäristöystävällisiä matkailutuotteita tai tehostaa nykyisiä kestävyyskäytäntöjään.

Se saattaisi vaatia yritystä muokkaamaan strategioitaan vastaamaan kestävän matkailun kasvavaan kysyntään, kehittämään uusia yhteistyökumppanuuksia paikallisten ekologisten toimijoiden kanssa tai investoimaan uuteen teknologiaan ja prosesseihin, jotka vähentävät matkailun ympäristövaikutuksia. Tämä voisi myös avata uusia markkinoita ja mahdollisuuksia, mikäli Ykkösmatkat pystyy vastaamaan kestävän matkailun tarpeisiin tehokkaasti ja luovasti.

4            Kilpailijat

Yrityksen käymää kilpailua saimme hyvin avattua keskustelussa Ykkösmatkojen Jukka Kuirin kanssa. Yllätykseksemme yrityksen suurimpiin kilpailijoihin ei kuulu netin kautta toimivat suuret firmat ja matkansuunnittelutyökalut, kuten esimerkiksi Booking.com tai Trivago. Tämä johtuu asiakaskunnan hyvin merkittävästä painoarvoerosta, eli näiden jättien kanssa harvemmin kilpaillaan samoista asiakasryhmistä.

Yrityksen selkeisiin kilpailijoihin taas lukeutuu eri golf-pakettimatkoja tuottavat matkatoimistot ja yritykset. Tämä johtuu siitä, että asiakaskunta on erittäin tarkkaan rajattu näille matkoille ja tästä asiakaskunnasta käytävä kilpailu on erittäin voimakasta johtuen matkojen korkeasta hintatasosta sekä tämän asiakaskunnan tunnetusta pienestä rahankäyttökynnyksestä.

4.1       Kilpailukentät

Kilpailukenttä matkailualalla on monimuotoinen ja kattaa erilaisia segmenttejä. Ykkösmatkojen kilpailijat koostuvat kansainvälisistä, valtakunnallisista ja paikallisista toimijoista. Kilpailijoiden analyysi auttaa ymmärtämään markkinoiden dynamiikkaa ja mahdollisia strategisia liikkeitä.

4.1.1   Kansainväliset

Kansainväliset kilpailijat muodostavat merkittävän osan matkailualan kilpailukentästä. Suuret matkailualan yritykset, kuten Trivago ja Booking.com tarjoavat laajasti matkailu- ja majoituspalveluita. Nämä yritykset dominoivat vahvasti nimenomaan digitaalisella kentällä. Vaikka näiden jättien kanssa kilpaileminen ei tapahdu suoraan samoista asiakasryhmistä, ne ovat silti merkittäviä markkinoijia, jotka vaikuttavat kilpailuasetelmaan.

4.1.2   Suomen kilpailu, valtakunnallisesti

Valtakunnallisesti Ykkösmatkojen kilpailukenttä koostuu eri matkatoimistoista ja yrityksistä, jotka tarjoavat erilaisia matkapaketteja ja -palveluita. Suomalaisiin kilpailijoihin Kuiri (2024) itsekin mainitsi Ikaalisten matkatoimiston, joka tarjoaa vastaavia palveluita.

Ikaalisten matkatoimisto nousee hyvänä esimerkkinä kovissa kotimaisissa kilpailijoissa, koska se kilpailee täysin samoista asiakassegmenteistä ja on tunnettu yritys, jolla on iso jalansija Suomen pakettimatkamarkkinoilla sekä matkailutoimistobisneksessä. Paikallisella tasolla sen sijaan Ikaalisten matkatoimiston on vaikeampi kilpailla Ykkösmatkojen kanssa kaukaisesta sijainnista ja Ykkösmatkojen rakentamista paikallisista verkostoista johtuen.

4.1.3   Paikalliset kilpailijat

Paikalliset kilpailijat ovat toimijoita, jotka toimivat samalla alueella kuin Ykkösmatkat ja tarjoavat vastaavia palveluita. Merkittävimpiä paikallisia kilpailijat ovat Te-Matkat sekä Pohjolan Matka.

5            Segmentit

5.1       Asiakasryhmät

Ykkösmatkoilla on melko tarkkaan rajatut asiakasryhmät ja segmentit, mutta kyseessä on kuitenkin omalla tavallaan laajasti ja tarkasti yhdistetty ryhmien kirjo, jolla toiminta mahdollistetaan. Pääkohderyhmänä ovat erilaiset yhdistykset, ryhmämatkoja suunnittelevat järjestöt ja yksittäiset kotimaiset vanhemman polven matkailijat (Ykkösmatkat 2024).

5.1.1   Keski-ikäiset ja vanhemmat

Selvin asiakasryhmä pakettimatkoille ja bussimatkoille on keski-ikäisiä vanhemmat ihmiset. Kohteiden sijainti, lomakokonaisuudet ja aktiviteetit ovat suunnattu selvästi ikääntyvimmille polville, sillä epätodennäköisemmin esimerkiksi nuoria kiinnostaa kahden päivän maakuntaelämysmatka Seinäjoelle. Tästä syystä on täysin selvää, että kyseisen matkan on tarkoitus houkutella vanhempaa väkeä.

5.1.2   Eläkekerhot ja yhdistykset

Kuirin (2024) kanssa käymästämme keskustelusta selvisi, että Ykkösmatkoilla on laajat asiakastietokannat, sillä he ostivat itselleen 80-luvulta peräisin olevan Suomen Eläkkeensaajien keskusliiton perustaman matkatoimiston 2010-luvulla. Ykkösmatkat ostivat liiketoiminnan, jonka kautta valtavan suuret asiakastietokannat siirtyivät heidän käyttöönsä. Tätä kautta he pystyvät hyödyntämään tietokantoja yrityksen toiminnassa ja eläkeyhdistykset sekä niiden jäsenet ovat edelleen iso ja tärkeä asiakassegmentti ykkösmatkoille.

5.1.3   Golfarit

Ykkösmatkat tekevät laajaa yhteistyötä eri golfyhdistysten kanssa, minkä kautta he rakentavat kestäviä asiakassuhteita YkkösGolfin puolelle. Heidän päämääränsä on täydenpalvelun pelimatkat kattavin eduin, joilla he houkuttelevat tätä tarkkaa segmenttiosiota asiakkaista. Heidän etunaan on myös ryhmitetyt matkat golfyhdistyksille, millä he pyrkivät saamaan etulyöntiasemaa kyseisestä asiakassegmentistä.

5.1.4   Nuoret

Yrityksen linja nuorten ja teinien suhteen on selkeä; he eivät omalla markkinointistrategiallaan pyri houkuttelemaan näitä ryhmiä, vaan keskittyvät selvästi omiin verkostoihinsa sekä olemassa oleviin asiakastietokantoihin. Tämä tulee ilmi esimerkiksi siten, että sosiaalisen median mainonta keskittyy vanhempien ihmisten käyttämiin sovelluksiin, kuten Facebookiin, nuorten käyttämien alustojen sijaan.

5.2       Segmentointistrategia

Yrityksillä on aina omassa toiminnassaan selkeä segmentointistrategia. Ykkösmatkoilla ja YkkösGolfilla tämä on selvästi otettu huomioon; heidän oma strategiansa on keskitetty segmentointistrategia, sillä heillä on melko tarkat ihmisjoukot sekä ryhmät, joille he palveluita tuottavat.

Ykkösmatkojen kustomoidut lomakokonaisuudet on selvästi osoitettu vanhemmille valmispaketteja arvostaville pakettimatkailijoille ja YkkösGolfin tuottamat palvelut taas himogolfareille. Ykkösmatkojen selkeää segmentointistrategiaa voi puoltaa Seija Bergströmin ja Arja Leppäsen Yrityksen asiakasmarkkinointi kirjassa olevalla toteamuksella: ”Keskitetty markkinointi on erityisesti pienten yritysten strategia, koska keskittämällä yrityksen voimavarat kyetään tyydyttämään yhden segmentin tarpeet ylivertaisesti” (Bergstöm, Leppänen 2021).

Ykkösmatkat eivät siis pyri miellyttämään paketeillaan ihan kaikkia, vaan paketit on kohdennettu selville asiakasryhmille ja he pyrkivät tuottamaan erinomaista asiantuntevaa palvelua juuri omalla sektorillaan.

 

6            Pääkilpailukeinot

Yrityksen markkinoinnin pääkilpailukeinojen kokonaisuutta voidaan lähteä tutkimaan Jerome McCarthyn kehittämän ”Markkinointimix” -mallin avulla. Kyseisen mallin mukaan kilpailukeinot jaetaan neljään osaan: tuote, hinta, markkinointiviestintä sekä myyntipaikka, jakelutie tai saatavuus. (Puranen 2018.)

Kuva 4. Markkinointimix (Puranen 2018)

6.1       Tuote

Tuotteen tarkoituksena on ratkaista asiakkaan tarpeita, haluja tai ongelmia. Se voi olla fyysinen esine, palvelu tai kokemus. Tärkeintä tuotteelle tai palvelulle on kuitenkin se, että sille on kysyntää; yrityksen tulisi tuotekehitysprosessin aikana muokata tuote mahdollisimman houkuttelevaksi asiakkaalle. Tuotetta on hyvä osata myös päivittää markkinatarpeiden muuttuessa, sillä mitä paremmin tuote vastaa kysyntään, sitä parempi kilpailuetu yrityksellä on. (Puranen 2018.)

Ykkösmatkat ovat kehitelleet tuotteita, joille yleisellä tasolla on kysyntää. Ihmiset nauttivat matkan tekemisen helppoudesta ja saattavat helposti tarttua matkapaketteihin, joissa kaikki on suunniteltu valmiiksi. Matkapakettien kehittäminen erilaisille tarpeille ja asiakasryhmille on jäänyt kuitenkin Ykkösmatkojen toiminnassa vähälle. Paketteja tuotetaan sille samalle asiakasryhmälle, joka on ennenkin valinnut heidän tuotteitaan. Tästä näkökulmasta Ykkösmatkoilla ei ole kovin voimakasta kilpailukykyä markkinoilla, sillä toiset yritykset vetävät uusia asiakkaita paremmin puoleensa. Omalla asiakassektorillaan Ykkösmatkat on kuitenkin ylivoimainen, sillä he laittavat kaikkensa tietyn asiakassegmentin tyydyttämiseen.

Ykkösmatkat kokevat, että heillä on vankka asiakaskunta, joka luottaa heidän toimintaansa ja ovat valmiita maksamaan heidän tuotteistaan jopa uudestaan. Kun Suomen Eläkkeensaajien Keskusliiton alkuun laittama matkatoimisto ostettiin Kuopioon, myös sen aikainen asiakastietokanta siirtyi ostovaiheessa heidän käyttöönsä. Näin ollen yhteistyötä mm. eläkeläisyhdistyksien kanssa on ollut helpompi ylläpitää, kun jalansija on jo saatu. (Kuiri 2024.) Käytännössä kilpailua ei ole, koska kohdeasiakasryhmä on muihin yrityksiin verrattuna niin eri. Tämä onkin kaksipiippuinen asia; yrityksen toiminta pyörii, koska asiakasryhmä on selkeä ja taattu, mutta ykkösmatkat eivät herätä huomiota markkinoilla.  

6.2       Hinta

Tuotteen hinta on erityisen tärkeä osa liiketoiminnan kannattavuuden osalta, mutta on myös tärkeänä osana yrityksen kilpailukeinoissa. Hinnoittelulla yritys viestii oman brändin arvoa asiakkailleen, mutta sen määrittely voi olla haastavaa, sillä yrityksen tunnettavuus vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon markkinat ovat valmiita maksamaan tuotteesta. Jos yritys on pieni eikä ole esimerkiksi mainonnalla saanut herätettyä huomiota, markkinat ovat harvemmin valmiita maksamaan niin korkeaa hintaa tuotteesta. (Puranen 2018.)

Ykkösmatkoilla vaikuttaa olevan hyvä tilanne hinnoittelun suhteen. Kiinteitä kuluja ei juuri ole ja rahaa ei mene esimerkiksi mainontaan, joten pakettien hinta saadaan pidettyä houkuttelevana asiakkaan näkökulmasta. Kuiri (2024) kertoo heidän pakettien olevan jopa edullisimmasta päästä verrattuna muihin matkatoimistoihin. Useimmiten paketteihin saadaan myös sisällettyä etuja, joita muiden matkatoimistojen matkapaketteihin ei välttämättä kuulu. Esimerkiksi YkkösGolfin lentolippuihin kuuluu käsimatkatavaroiden lisäksi iso matkalaukku sekä golftarvikkeet.

6.3       Myyntipaikka, jakelutie tai saatavuus  

Jakelutiellä tarkoitetaan reittiä, jota pitkin tuote tai palvelu päätyy asiakkaan käsiin. Valittaessa jakeluteitä tuotteelle voidaan päättää, että käykö myynti esimerkiksi palvelukumppaneiden tai jälleenmyyjien kautta, vai kaupataanko tuotetta asiakkaalle suoraan itse. (Puranen 2018.)

Ykkösmatkojen osalta jakelutieksi on muovautunut verkkokauppa. Se tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden tehdä ostoksia missä ja milloin tahansa, ja asiakas voi suunnitella matkansa täysin omatoimisesti. Matkapakettia olisi vaikeampi kaupata esimerkiksi kivijalkakaupassa, koska tällöin varaamiseen tarvittaisiin työntekijän apua. Lisäksi kaikki mahdolliset tuotteet olisi haastava saada näytille. Verkkokauppa on vähäkustanteisempi verrattuna kivijalkakauppaan, ja tästäkin syystä kaikista järkevin vaihtoehto. Suurin osa matkatoimistoista myyvät tuotteitaan juuri näin.  

6.4       Markkinointiviestintä

Markkinointiviestintä tarkoittaa markkinoinnin näkyvää, ulospäin kohdistuvaa viestintää. Tämä viestintä voi tapahtua erilaisten kanavien kautta, kuten esimerkiksi mainonnan, suoramarkkinoinnin tai sponsoroinnin kautta. Tämän lisäksi markkinointiviestintään kuuluu mm. myynninedistäminen, suhdetoiminta, tiedottaminen ja myyntityö. (Puranen 2018.)

Vaikka yritys ei panosta sen erityisemmin markkinointiviestintään, Ykkösmatkat käyttävät kuitenkin muutamia keinoja tavoittaakseen toivotun asiakassegmenttinsä. Yritys käyttää Kuirin (2024) mukaan silloin tällöin perinteistä mainontaa esimerkiksi lehdissä markkinoidakseen erilaisia matkapakettejaan. Myös verkkomarkkinointi on otettu käyttöön; mainonta sosiaalisessa mediassa sekä esimerkiksi sähköpostimarkkinointi on Ykkösmatkoilla käytössä. Etenkin Facebookissa ja Instagramissa mainonta on voimakkaimmillaan.

Mainonnan avulla jo olemassa oleville asiakkaille kerrotaan uusista tuotteista, mahdollisista tapahtumista tai esimerkiksi tulevista tarjouksista. Tämänhetkiseen asiakaskuntaan luotetaan ja heidän mielenkiintonsa herättämisellä on painoarvoa, joten uusia asiakkaita ei mainonnallakaan pyritä saamaan. Sosiaalisen median julkaisuissa saatetaan käyttää erilaisia avainsanoja, joiden avulla julkaisu pyritään saamaan myös muiden ihmisten näkyville. Pääsääntöisesti Ykkösmatkat kuitenkin tukeutuvat jo olemassa olevien asiakkaiden palvelemiseen. Hyvin pienen mainonnan takia myös asiakassegmenttiin osuvia uusia asiakkaita ei siis välttämättä tule.

7            myynti ja MArkkinointikanavat

Ykkösmatkat markkinoivat itseään ja omia palveluitaan pääsääntöisesti sosiaalisessa mediassa. Instagramissa ja Facebookissa tehdään julkaisuja, jotka mainostavat yrityksen matkapaketteja, mahdollisia alennuksia ja tulevia tapahtumia. Sosiaalisen median ulkopuolella markkinointi on kuitenkin hyvin pientä; yrityksestä tehdään satunnaisia lehtimainoksia ja asiakasrekisterissä oleville kanta-asiakkaille lähetään sähköpostitse tietoa ja mainontaa tulevista matkoista. (Kuiri 2024.) Mainonta ei juuri siis näy ulkopuolelle, minkä takia uusien asiakkaiden saanti on myös hitaampaa.

Sosiaalisen median julkaisuissa käytetään houkuttelevia ja esteettisiä kuvia matkakohteesta; halutaan maalata kuva rentouttavasta ja onnistuneesta matkasta. Kuvissa näkyy myös hyväntuulisia ihmisiä, jonka avulla halutaan kertoa, että myös aiemmat asiakkaat ovat nauttineet kyseisestä matkasta. Matkan tarjoamat huvit tiivistetään sellaiseksi tekstiksi, että asiakas haluaa siirtyä linkin kautta lukemaan tarkemmat tiedot matkasta.   

7.1       Facebook

Facebook on enemmän vanhempien ihmisten käyttämä sosiaalisen median alusta, joten siellä he mainostavat enemmän lähiseudulle sijoittuvia matkoja Suomeen, Viroon, Norjaan ja Ruotsiin, koska näihin lähempänä oleviin kohteisiin vanhemmillakin ihmisillä olisi matalampi kynnys lähteä matkustamaan. Julkaisuissa yritetään lisäksi käyttää avainsanoja, jotta julkaisu saavuttaisi myös niitä ihmisiä, jotka eivät vielä seuraa ykkösmatkojen sosiaalisen median profiileja.

7.2       Instagram

Instagramia käyttää nuoremmat henkilöt, joten siellä mainostetaan lähimatkojen lisäksi myös matkoja kauemmas Eurooppaan, kuten Espanjaan, Hollantiin ja Italiaan. Julkaisut eivät rakenteeltaan kuitenkaan poikkea Facebookissa olevien julkaisujen rakenteesta. Näissäkin julkaisuissa käytetään avainsanoja ja muun muassa kuvakieli Facebookin ja Instagramin julkaisuissa on samaa.

8            Kehittämisehdotukset

8.1       Myyntitoiminta

Kuirin (2024) kanssa käydyssä keskustelussa tuli ilmi erittäin laajat asiakastietokannat, jotka yrityksellä on halussaan. Ykkösmatkat hyödyntävät näitä verkostoja suorassa myyntityössä ja kohdennetussa markkinoinnissa. Näiden olemassa olevien verkostojen hyödyntämisen lisääminen ei olisi välttämättä ollenkaan pahasta. Suoran myyntityön voisi muuttaa laajemmaksi ja jatkuvammaksi markkinointikokonaisuudeksi, jotta muistijälki saadaan yhä syvemmäksi ja hyväksi todettuja asiakassuhteita saadaan pidettyä yhä paremmin yllä.

8.2       Markkinointi

Ykkösmatkojen mainosbudjetti oli noin 400 000 € vuodelle ennen koronaa. Tämä summa on muuttunut alle 20 000 euroon vuodessa (Kuiri 2024). He ovat siis ajaneet oman mainosbudjettinsa aivan minimiin. Koemme tämän muutoksen turhankin radikaaliksi. Vaikka Kuiri perustelee mainonnan syrjäyttämistä lisätyllä suoralla myyntityöllä olemassa oleville verkostoille, heidän olisi silti hyvä harkita pienten näkyvien kampanjoiden lisäämistä, joilla voitaisiin tavoittaa uusia potentiaalisia asiakkaita. Iso osa yrityksen tämänhetkisistä asiakasryhmistä ovat niin vanhoja, että jatkuvuuden kannalta olisi erittäin kriittistä lisätä verkostoja yhä laajemmiksi.

8.3       Brändäys

Yrityksen olisi hyvä tuoda yhä enemmän esille millaisia arvoja se haluaa viestiä ja millaisia asioita se viestii itsestään. Vaikka yrityksen brändi luo jo nykypäivänä perinteisen ja lämpimästi vastaanottavan yrityksen kuvan, olisi sen hyvä tuoda omia arvoja yhä enemmän esille ja kirkastaa omaa kuvaansa ajantasaisemmaksi.

Yrityksen tulisi siis viestiä yhä aktiivisemmin brändiinsä liittyvistä asioista. Ykkösmatkat ovat vähentäneet oman brändinsä esille tuomista huomattavasti koronan jälkeen. Pieni panostus uuteen ja virkeän imagon luontiin ei siis missään nimessä tekisi pahaa yritykselle pienistä kustannuksista huolimatta.

Yrityksen tulisi myös pitää oma visuaalinen ilmeensä selkeämpänä ja yhdenmukaisempana kaikissa medioissa. Tämä sisältäisi muun muassa logon, värimaailman, fontin ja graafisen materiaalin. Visuaalisen ilmeen selkeänä pito on tärkeää, jotta asiakas saa pysyvämmän muistijäljen yrityksestä.

8.4       Uudet tuotteet

Kuirin (2024) haastattelussa kävi ilmi, että mitään kovinkaan mullistavia uusia kokonaisuuksia ei ole tällä hetkellä suunnittelun alla.

Ykkösmatkoilla on valtavasti potentiaalia myös toisen tyyliseen kohdennettuun matkailuun, kuin pelkästään perinteisiin pakettilomiin ja golfmatkoihin. Yrityksen olisikin hyvä käydä läpi mahdollisuuksiaan eri toiminallisiin ja elämyksellisiin kokonaisuuksiin, joita voisi hyödyntää laajempaan markkinointiin uusille asiakasryhmille.

Tällaisia Ykkösmatkojen toimintakuvaan soveltuvia matkakokonaisuuksia voisi olla esimerkiksi erilaiset vaellusratsastuslomat, lintubongausmatkat ja luontokohdetutustumiskäynnit. Nämä kaikki matkailutyypit saavuttaisivat asiakasryhmiä, yhdistyksiä sekä intohimoisia uusia asiakassegmenttejä, joita yrityksellä ei ole vielä hallussaan.

Uudet asiakasryhmät toimisivat hyvänä vipuvartena toiminnan laajentamiseen ja markkinoinnin monipuolisuuden lisäämiseen.

LÄHTEET

Kuva 1. Kuvaleike Ykkösmatkojen verkkosivuilta (Ykkösmatkat, 2024

Kuva 2. Kuvaleike YkkösGolfin verkkosivuilta (YkkösGolf 2024)

Kuva 3. Markkinointiympäristö (Bergstöm, Leppänen 2011)

Kuva 4. Markkinointimix (Puranen 2018)

Ykkösmatkat Julkaisuaika tuntematon. Ykkösmatkojen tarina.  https://ykkosmatkat.fi/ykkosmatkojen-tarina/ Viitattu 1.2.2023

Haastattelu 9.2 Viitattu 15.4.2024

Kirja Viitattu 14.4.2023

Kirja Viitattu 14.4.2023

Sitra 2022. Heikot signaalit. Verkkojulkaisu. sitra.fi asiantuntija- ja projektiorganisaatio luhttps://www.sitra.fi/aiheet/heikot-signaalit/#heikot-signaalit-2022 Viitattu 14.4.2023.

Sitra 2023. Megatrendit. Verkkojulkaisu. sitra.fi asiantuntija- ja projektiorganisaatio https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/ Viitattu 14.4.2023.

Puranen, Tero 2018. Markkinointimix. Verkkojulkaisu. https://ammattijohtaja.fi/markkinointimix/ Viitattu 15.4.2024.

Tässä raportissa on käytetty chatgpt:tä apuna ideointiin ja ajatusten esilletuomiseen.

Viikinkiravintola Harald – työ ja palveluympäristönä

TEKIJÄT     Aino Kasurinen, Tuuli Niiranen ja Vilma Jäntti

1            Johdanto

Tehtävän tavoitteena on saada kokonaisvaltainen käsitys ravintolan sisäisistä toiminnoista ja ymmärtää ruokatuotantoprosessiin liittyviä vaiheita, erilaisia tarjoilumuotoja ja ravintolan työtehtäviä.

Tehtävänantona oli tutustua parin tai meidän tapauksessamme ryhmän kanssa itse valittuun ravintolaan ja sen toimintaan. Valitsimme Kuopion Viikinkiravintola Haraldin.

Tässä raportissa tutkimme Kuopion keskustan Viikinkiravintola Haraldin toimintaa työ- ja palveluympäristönä. Analysoimme ravintolan tarjoamia palveluita, ruoka- ja juomatarjontaa sekä asiakaskokemusta, hyödyntäen saatavilla olevia tietoja sekä omia kokemuksiamme ja havaintojamme ravintolassa vierailun jälkeen.

Viikinkiravintola Harald Kuopio kutsuu asiakkaan kokemaan viikinkien aikakauden tunnelman ja ruokakulttuurin. Ravintola tarjoaa pohjoisen makuja ja perinteisiä herkkuja näyttävästi viikinkiajan tyyliin. Harald tarjoaa laadukkaan ruokailuelämyksen niin arkeen kuin juhlaankin. Viikinkiteema luo ruokailuhetkestä spesiaalin ja tuo vaihtelua tavanomaisiin ravintoloihin verrattuna.

2            Ravintolan tuotteet ja palvelut

2.1        Palvelut

Viikinkiravintola Harald -ketjun ravintoloita on 6, joista yksi sijaitsee Kuopiossa. Kuopion keskustassa, torin laidalla, toimii tunnelmaltaan ja teemaltaan erityislaatuinen lounas- ja á la carte- ravintola. Poikkeuksellinen teema ja menu erottaa Viikinkiravintola Haraldin muista Kuopion ravintoloista ja siksi uskomme sen olevan valtti toiminnan jatkumiselle.

Keskeisellä sijainnillaan keskustassa, ravintola houkuttelee päivisin ja arkena lounastajia ja iltaisin á la carte- elämyksiä havittelevia vieraita. Ravintolassa viihtyvät monen ikäiset vierailijat. Tyypillisimpiä asiakkaita ovat nuoret aikuiset ja pariskunnat, sekä hieman vanhemmista ihmisistä koostuvat seurueet, mutta myös perheet sekä työporukat. Ravintolasta löytyy siis kaikille jotakin mieleistä menusta ja ihmeteltävää miljööstä.

Viikinkiravintola Harald tarjoaa asiakkailleen monipuolisesti ravintolapalveluita. À la carte menun ja lounaan lisäksi ravintolasta löytyy myös lastenlista, sekä erilaisia menu paketteja, kuten perhepaketti ja rakkauspaketti. Viikinkiravintola Haraldin erikoisuutena ovat myös Kuninkaan kestit, jotka ovat suosittu valinta suuremmille juhlille ja ryhmille. Lisäksi ravintola mahdollistaa pöytävarausten tekemisen eri tilaisuuksiin kuten merkkipäiville tai illanistujaisiin. Pöytävarauksia on mahdollista tehdä myös lounaalle, mikäli syömään on tulossa isommalla porukalla. Lounaan yhteydessä ravintolassa voi pitää vaikkapa kokouksia, omassa rauhallisessa tilassa. Ravintolan sivuilta saa myös ostettua lahjakortteja.

2.2        Ruoka- ja juomatarjonta

Lounastarjonta päivisin tarjoillaan seisova pöytä- tyyliin kauniista pöydästä, joka muistuttaa viikinkityyliin tehtyä laivaa. Lounaskattaukseen sisältyy pääruoka-annoksen lisäksi alkusalaatit, päivän keitto, leivät ja juomat, joista erikoisuutena on kotikalja.

Á la carte- illalliseen kuuluvat alkuruoat, pääruoka, sekä jälkiruoat. Illalliset tarjoillaan kauniina annoksina. Keittiöstä pöytään tarjoillut annokset ovat runsaita ja tunnistettavia perinteisiä pohjoismaisia kotiruokia. Laajasta valikoimasta löytyy liha-, kala- ja kasvisannoksia, jotka kattavat niin perinteisiä viikinkien ajan makuja kuin modernimpia vaihtoehtoja, joita ei aivan jokaisesta ravintolasta löydy. Eniten listalta kuitenkin löytyy lihaa ja riistaa ja lisukkeina käytetään useimmiten perunaa eri muodoissa sekä juureksia. Myös lapset on huomioitu, ja lasten menusta löytyykin samoista raaka-aineista valmistettuja annoksia, kuin á la carte listalta, mutta lapsille sopivimpina kokonaisuuksina.  Menu sisältää pohjoismaisia klassikoita ja laadukkaista raaka-aineista valmistettuja annoksia. Monipuoliselta menulta löytyy siis jokaiselle jotakin ja erilaiset ruokavaliot on otettu huomioon.

Myös alkuruoka ja jälkiruoka listoilta löytyvissä annoksissa korostuu perinteikkäät, pohjoismaiset, viikinkityyliin sopivat raaka-aineet. Alkuruokalistalta löytyy liha-, kala-, kasvis- sekä keittovaihtoehto. Jälkiruoka valikoima on monipuolinen ja runsas.

Juomalistalta ravintolasta löytyy olutta, viiniä, siidereitä ja lonkeroita, erilaisia jälkiruoka drinkkejä sekä mocktaileja ja virvokkeita. Oluet, viinit sekä siiderit ja lonkerot ovat saatavana myös alkoholittomina. Erityisesti oluet ovat ravintolan juomalistalla keskeinen juttu, sillä oluet ovat osa viikinki teemaa ja tunnelmaa, ja perinteinen viikinkien juoma. Olutvaihtoehtoja löytyykin listalta runsaasti. Oluissa korostuu kotimaisuus ja pohjoismaiset maut.

2.3        Erityisruokavaliot

Ravintola huomioi asiakkaiden erityisruokavaliot tarjoamalla vaihtoehtoja niin kasvissyöjille kuin allergikoillekin. Lounas, sekä á la carte listan annokset tarjoillaan tarvittaessa myös laktoosittomana ja gluteenittomana. Jotkin annokset ovat saatavilla gluteenittomana lisämaksusta. Allergeenit, sekä vegaaniset annokset on merkitty ruokalistaan selvästi, kuten myös noutopöydästä löytyy kyltit, joissa kerrotaan raaka-aineista.

Ruokalistan alaosassa kehotetaan asiakkaita kertomaan henkilökunnalle mahdollisista ruoka-aineallergioista ja ruoka intoleransseista. Listassa on myös huomautus, jossa kerrotaan keittiössä käsiteltävän gluteenia, joten 100% gluteenittomuutta ei aina pystytä täysin takaamaan. Menupaketeissa taas ei erikseen ole mainintaa allergeeneistä tai esimerkiksi kasvisvaihtoehdoista. Juomia ravintolassa on saatavilla runsaasti myös alkoholittomana.

2.4        Vakioateriat

Vakioateriat tarkoittavat tiettyihin vuorokaudenaikoihin tarjottavia aterioita, kuten aamiainen, lounas, päivällinen/illallinen tai brunssi. Vakioaterioiden ruokalajeja ei yleensä jaotella tiettyihin ruokiin. Harald tarjoaa lounasta arkisin klo 11 – 14 välillä, sekä illallista joka päivä aukioloaikojen mukaan. Molemmat vakioateriat ovat suosittuja valintoja asiakkaiden keskuudessa. Lounasta tarjoillaan noutopöydästä ja asiakkaat voivat halutessaan ottaa lounaan mukaan myös take away- tyyliin. Useammat vakioateria vaihtoehdot tuovat ravintolaan lisää asiakkaita ja voivat näin lisätä toiminnan kannattavuutta. Jos ravintolassa esimerkiksi ei tarjottaisi lounasta, ei siellä olisi asiakkaita aamupäivästä.

3            Palvelun toteuttaminen

3.1        Ruokatuotantoprosessi

Ruokatuotantoprosessi sisältää ravintolan eri toimintojen suunnittelua, tuotantoa ja seurantaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yrityksen liikeidea, koko, tila, ja laitteet, raaka-aineiden hankinta, ruokalistan laajuus ja ruoan tarjoamistapa. Ruokatuotantoprosessin eri vaiheita ovat tuotannon suunnittelu, raaka-aineiden hankkiminen ja säilyttäminen, ruoan valmistaminen, ruoan jakelu tai tarjoilu sekä jälkityöt. Ruoan valmistuksen ja tarjoilun välissä voivat olla vielä tarpeen mukaan omat vaiheensa, kuten jäähdytys, säilytys ja uudelleen kuumennus.

Raaka-aineiden hankinnassa tulee ottaa huomioon laatu, monipuolinen käyttö, valmistuksessa syntyvän hävikin määrä ja soveltuvuus käyttökohteeseen. Raaka-aineita tulee säilyttää, käsitellä ja kypsentää ohjeiden mukaisesti, sekä punnita annoksia tehdessä. Ruokatuotannon on oltava vastuullista ja turvallista ja sen tulisi täyttää laadulliset, ravitsemukselliset ja hygieeniset vaatimukset.

Ruokalistalta löytyy annoksia, jotka muistuttavat paljon toisiaan. Proteiinin kaveri lautasella on usein perunaa ja perunasta voidaan valmistaa esimerkiksi muusia tai lohkoja. Lisäksi useimmissa annoksissa on lisukkeena myös muita juureksia. Juurekset ovat ekologisia, monikäyttöisiä, hyvin säilyviä ja edullisia, eikä niitä tarvitse kuljettaa ulkomailta. Annosten muokattavuus oli helppoa ja tarjoilijamme esimerkiksi ehdotti annoksiin, jotka valitsimme, toista kastiketta. Ruoka-annokset olivat miellyttävän ja houkuttelevan näköisiä, ja lihan rakenne, kypsytys ja maku hyvä. Annokset olivat sopivan kokoisia, eikä ruokailun jälkeen jäänyt nälkä, eikä myöskään ruokahävikkiä jäänyt juurikaan. Annokset olivat myös pysyneet sopivan lämpimiä pöytään tarjoiltaessa.

Ravintola Haraldin tilat olivat ainakin asiakkaan näkökulmasta suhteellisen tilavat ja esimerkiksi tarjoilijat pystyvät helposti liikkumaan ja kantamaan ruoka-annoksia pöytiin, eikä heillä ole ahdasta työskennellä. Ravintolassa on avokeittiö ja asiakkaat voivat nähdä kokit työssään ja valmistamassa annoksia.

3.2        Omavalvonta

Ravintola toteuttaa omavalvontaa varmistaakseen ruoan turvallisuuden ja laadun, toimitilojen siisteyden ja toiminnan sekä laitteiden ja välineiden toimintakyvyn ylläpitämisen vuoksi. Omavalvontakäytänteet ovat olennainen osa ravintolan toimintaa, ja niiden avulla varmistetaan, että toiminta on lakien ja määräysten mukaista.

Elintarvikkeiden lämpötilat, välineiden ja laitteiden toiminta ja kunnossapito, tilojen siisteys ja hygienia sekä henkilökunnan koulutus ja toiminta ovat osa omavalvontaa. Kirjallisesti laadittu ja kaikilla tiedossa olevat toimintatavat ja säädökset edistävät ravintolassa kaikkien turvallisuutta.

Viimeisin Viikinkiravintola Harald Kuopio, yrityksessä tehty Oiva-raportti on vuoden 2023 elokuulta. Tarkastettaessa käytetään arvosanoja, joita on neljä: huono, korjattava, hyvä ja oivallinen. Kaikki tarkastustulokset olivat arvioitu oivallisiksi. Ei huomautettavaa eikä korjattavaa. (Oiva-raportti 2023)

3.3        Tarjoilutavat ja palvelutilanteet

Palvelukokemus muodostuu monista eri asiakaspalvelun vaiheista ja kohtaamispisteistä, jotka osittain sulautuvat toisiinsa. Asiakaslähtöisyys, kommunikointitaidot sekä myös henkilökunnan asenteet ovat avainasemassa hyvän palvelukokemuksen takaamiseksi asiakkaalle. Henkilökunnan käyttäytyminen ja suhtautuminen asiakkaaseen vaikuttavat hyvinkin paljon minkä tahansa asiakaskokemuksen muodostumiseen, mutta myös asiakas voi omalla käyttäytymisellään vaikuttaa kokemuksen miellyttävyyteen.

Haraldin henkilökunta palvelee asiakkaita ammattitaitoisesti ja ystävällisesti sekä sopivalla määrällä huumoria. Aivan sisäänkäynnin lähettyvillä, mutta kuitenkin hieman piilossa, on vastaanottotiski, jossa tapahtuu ensimmäinen asiakkaan ja henkilökunnan kohtaaminen. Tarjoilija tervehti ystävällisesti ja ohjasi pöytään saapuessamme paikalle. Ruokalistojen tuomista pöytään jouduimme hieman odottelemaan. Tilauksia tultiin kyselemään kuitenkin pian, tarjoilija vastasi ystävällisesti kysymyksiimme, eikä juomia tai ruoka-annoksia tarvinnut odottaa pitkään. Tarjoilija tuli myös kysymään maistuuko ruoka. Tarjoilijan kerätessä astiat pois, pyysimme jälkiruokalistoja, eikä jälkiruokiakaan tarvinnut pitkään odotella. Palvelu oli sopivan joutuisaa ja tarjoilija rennon iloinen, joka teki ruokailu kokemuksesta entistä miellyttävämmän. Jälkiruokien jälkeen saimme laskun ja tarjoilija hyvästeli lähtiessämme ravintolasta.

Haraldissa lounasta tarjoillaan buffetpöydästä, mutta lounaan pääruoka-annos tarjoillaan pöytiin passattuna. À la carte annokset tarjoillaan pöytiin. Ravintolasta löytyy myös menuvaihtoehtoja, joissa ruoka tarjoillaan pöytään tarjoiluastioissa, ja ovat tarkoitettu jaettavaksi kahden tai useamman ihmisen kesken.

3.4        Tapakulttuuri

Viikinkiravintola Harald on suomalainen ravintolaketju ja noudattaa suomalaista ja pohjoismaista tapakulttuuria. Pohjoismainen tapakulttuuri on osa ravintolan viikinkiteemaa. Sisustusarkkitehtuurin ja henkilökunnan rooli on luoda autenttinen ja viihtyisä, viikinkiaikainen tunnelma. Henkilökunnalla on teemaan sopiva viikinkivaatetus, mikä on tärkeää yleisilmeen kannalta. Henkilökunta ei kuitenkaan eläydy mihinkään teemaan liittyvään rooliin, vaan heillä on hyvin tavallinen asiakaspalvelijamainen asenne. Asiakaspalvelu on pääosin ystävällistä, mutta joinakin hetkinä hyvin hidasta ja asiakas saa odotella. Suomalaisessa tapakulttuurissa arvostetaan täsmällisyyttä ja sitä että asiat tapahtuvat ajallaan.

Ravintola Harald pyrkii jäljittelemään viikinkiajan ruokakulttuuria, kuten mitä ja miten siihen aikaan on ruokailtu, ja onnistuukin siinä varsin hyvin. Ruokailusali on hämärä ja sisustettu viikinkityyliin erilaisin materiaalein ja esinein. Viikinkiteema näkyy myös astiastossa, ruoka-annoksissa ja niiden asettelussa. Ravintolassa soi myös teemaan sopiva musiikki. Pohjoismaisen tapakulttuurin tärkeitä arvoja ovat muun muassa vastuullisuus, luonnonläheisyys, sekä myös yksinkertaisuus, jotka näkyvätkin ravintolan ruokalistoilla.

3.5        Erottautuminen

Viikinkiravintola Harald erottautuu muista Kuopion ravintoloista juuri ainutlaatuisella teemallaan. Ravintolan erikoinen miljöö ja viikinkiteema luovat spesiaalin tunnelman, mikä tekee siitä suositun valinnan niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Viikinkiaikaiseen ruokakulttuuriin keskittyminen on ravintolan suurin kilpailukeino, joka erottaa Haraldin muista ravintoloista. Ravintolan sisustus sekä henkilökunnan pukeutuminen ovat teemanmukaisia ja normaalista poikkeavia. Ravintola erottuu osittain muista ravintoloista myös ruokalistallaan, sillä sieltä löytyy annoksia, joita ei ihan jokaisen ravintolan ruokalistalta löydy.

4            Yhteenveto

Tätä tehtävää tehdessä ja raporttia kirjoittaessa opimme lisää tutkimamme ravintolan kautta yleisesti ravintojen toiminnasta. Niistäkin sisäisistä toiminnoista, jotka eivät näy ulospäin asiakkaille.

Ravintolassa vieraillessamme tarkkailimme ravintolaa ja henkilökuntaa enemmän kuin tavallisesti. Ruokatuotantoprosessi selkeytyi, kun vertasimme tunneilla oppimaamme ympärillämme nähtyyn ja etsimme lisätietoon raporttia varten.

Oiva-raportti systeemiinkin tutustuminen oli jotain aivan uutta, mutta sen lukeminen oli loppujen lopuksi melko yksinkertaista. Tämä selkeytti omavalvonnan yhtä osasta. Omavalvonnasta olemme puhuneet oppitunneilla aikaisemminkin, mistä oli hyötyä tehtävää tehdessä.

Sanoisimme, että tehtävässä pääsimme asetettuihin tavoitteisiin. Ja kaiken tämän lisäksi tehtävän tekeminen lisäsi tietoa ja osaamista uudella tasolla. Jatkossa varmasti kiinnitämme enemmän huomiota ravintoloissa vieraillessamme raportissa mainitsemiimme ja käsittelemiimme kohtiin.

LÄHTEET

Työssä on käytetty seuraavasti tekoälyä:

ChatGPT 2023. OpenAI. GPT-3.5. Käytetty kielentarkistukseen, maaliskuu/2024. https://chat.openai.com 

Viikinkiravintolaharald.fi. Julkaisuaika tuntematon. Verkkosivu. https://www.ravintolaharald.fi/kuopio/?www.ravintolaharald.fi&gad_source=1&gclid=CjwKCAjwzN-vBhAkEiwAYiO7oK3Tp2pA0qw47zw6dfge2BJy8-5u1GOZiZF5ippyQDz6rvdR1_zZdxoCMCgQAvD_BwE . Viitattu 16.4.2024.

Ekocentria. 2012. Kestävän kehityksen työkirja ammattikeittiöille.  http://www.ekocentria.fi/resources/public/Aineistot//Opetusmateriaali//Kestavan_kehityksen_tyokir ja.pdf https://pixabay.com/fi/kuvia

Kyrölä, H. 2020. Luentomateriaali. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalousministeriö. 2021. Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163640/Vastuullisten

Oiva-raportti 2023. Viikinkiravintola Harald Oy. Päivitetty 30.8.2023. https://www.oivahymy.fi/hae-yrityksia/#text=viikinkiravintola%20Harald%20Kuopio. Viitattu 16.4.2024.