Utilitas – Firmitas – Venustas. N\u00e4it\u00e4 Vitruviuksen n. 2000 vuotta sitten esitt\u00e4mi\u00e4 arkkitehtuurin kolmea kultaista s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 on toistettu ja toistetaan edelleen arkkitehtuurista puhuttaessa ja sit\u00e4 arvioitaessa. K\u00e4ytett\u00e4vyys – Kest\u00e4vyys – Kauneus ovat kiistatta mainioita ty\u00f6kaluja edelleenkin arkkitehtuurikohteiden laatutekij\u00f6it\u00e4 mitattaessa.<\/p>\n
Mutta, onko niin, ett\u00e4 n\u00e4iden ikiaikaisten totuuksien rinnalle on noussut muitakin, nykyarkkitehtuuria voimallisemmin ohjailevia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4? Esimerkiksi: suorituskyky ja joustavuus – rakennettavuus ja yll\u00e4pidett\u00e4vyys – tyylikkyys ja vetovoimaisuus. Onko n\u00e4ist\u00e4 sanapareista uuden arkkitehtuurin kultaisiksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi? Ja miksi pys\u00e4hty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n – voihan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 olla enemm\u00e4nkin? Mik\u00e4 arkkitehtuurissa muuttuu, jos s\u00e4\u00e4nn\u00f6t korvataan, tai on jo korvattu toisilla ja arkkitehtuurin hyveet muuttavat muotoaan?<\/p>\n
Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 antiikin kultaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat kuin jaloja hyveit\u00e4, joiden todellista merkityst\u00e4 meid\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4 ajassa vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Sanat kuulostavat vanhoilta ja aikansa el\u00e4neilt\u00e4. Niit\u00e4 kohtaan pit\u00e4\u00e4 kuitenkin esitt\u00e4\u00e4 kunnioitusta, vaikka oikeastaan itsek\u00e4\u00e4n ei tied\u00e4 miksi. Niin on vain tapana tehd\u00e4. Edell\u00e4 ehdottamani, s\u00e4\u00e4nn\u00f6t sen sijaan tuntuvat varmasti tutuilta ja jopa arkisilta. Niit\u00e4 kuulee k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n projektien esittelyiss\u00e4 ja ne voi lukea arkkitehtuurijulkaisujen kirjoitetuista projektikuvauksista. Sanoilla on tarkoitus harkiten todistaa, ett\u00e4 suunniteltu ja nyt esitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oleva rakennus on nimenomaan arkkitehtuuria t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki kolme kriteeri\u00e4. M.O.T.<\/p>\n
Sanoja vaihtamalla merkitykset muuttavat muotoaan – ainakin hieman ja samalla muuttuu my\u00f6s arkkitehtuuri.<\/p>\n
Oman aikamme huippuarkkitehtuurin s\u00e4ilyminen pitk\u00e4lle tulevaisuuteen ei tunnu olevan en\u00e4\u00e4 niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tai edes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, vaikka kest\u00e4vyydest\u00e4 paljon puhutaankin. Aikamme arkkitehtuuri miellet\u00e4\u00e4n monesti hy\u00f6dykkeeksi, jonka avulla aikamme arvoja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n toteuttamaan ainakin hetkeksi. Rakennuksen tulee olla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja vetovoimainen, jotta se saa osakseen huomiota. Huomion avulla toiminta saa k\u00e4ytt\u00f6voimaa ja lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vyytt\u00e4. Rakennuksen tulee olla mielell\u00e4\u00e4n teollisesti toteutettavissa, nopeasti rakennettavissa ja sen tulevaisuuden yll\u00e4pitokustannuksia tulee mietti\u00e4 jo suunnitteluvaiheessa. Ne tulee minimoida. Rakennuksen tulee olla my\u00f6s huippuunsa viritetty toiminnallisesti. Sen tulee kyet\u00e4 suorittamaan kaikkia mahdollisia ja mahdottomiakin toimintoja ja sen tulee tuottaa toiminnallista lis\u00e4arvoa. N\u00e4iden kolmen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n tasapainottamisess\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ajatella vain yhdenlaista k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4, koko rakennuksen pitk\u00e4aikaiskest\u00e4vyytt\u00e4 tai klassista kauneutta. Ne voidaan uhrata uusien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseksi.<\/p>\n
K\u00e4ytett\u00e4vyys t\u00e4n\u00e4\u00e4n on moniohjelmallisuutta, tilojen avoimuutta ja eri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmien samanaikaista toimintaa samoissa tiloissa. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on uusien koulujen suunnitteludogma. Tai siis koulu ei ole en\u00e4\u00e4 koulu, vaan ainakin monitoimitalo ja mieluiten avoin oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Kest\u00e4vyytt\u00e4 ajatellaan nyt rakennettavuuden ja joskus my\u00f6s jopa korjattavuuden kannalta. On edullisempaa valita materiaaleja, joiden lyhyehk\u00f6n elinkaaren p\u00e4\u00e4tteeksi ne voidaan korvata nopeasti uusilla. Kierr\u00e4tett\u00e4vyys on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 erikseen korostettavissa oleva maininta. Meid\u00e4n aikanamme 100 vuoden kest\u00e4vyyteen ei kannata satsata, sill\u00e4 maailma muuttuu niin nopeasti. Mihink\u00e4\u00e4n ei ole mielek\u00e4st\u00e4 takertua pitk\u00e4ksi aikaa. Pelk\u00e4ll\u00e4 kauneudella ei t\u00e4n\u00e4\u00e4n saa huomiota mediassa. Pit\u00e4\u00e4 pikemminkin olla dynaamisen tyylik\u00e4s, kiinnostava ja houkutteleva. Pit\u00e4\u00e4 olla tarina tai pikemmin legenda kerrottavanaan. Huomion hankkiminen ja vetovoimaisuus ovat ajassamme keskeist\u00e4.<\/p>\n
Kannattaa pohtia uusissa tai uudehkoissa huippuarkkitehtuurikohteissa vieraillessaan, miten vanhat tai t\u00e4ss\u00e4 esitetyt uudemmat ja vaihtoehtoiset kultaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t niiss\u00e4 toteutuvat. Voiko itse huomata hienovaraisen paradigman muutoksen arkkitehtuurissa?<\/p>\n
<\/p>\n
Janne Repo, arkkitehti SaFa \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0 Yliopettaja, rakennusarkkitehtikoulutuksen vastuuopettaja, Savonia AMK<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Utilitas – Firmitas – Venustas. N\u00e4it\u00e4 Vitruviuksen n. 2000 vuotta sitten esitt\u00e4mi\u00e4 arkkitehtuurin kolmea kultaista s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 on toistettu ja toistetaan edelleen arkkitehtuurista puhuttaessa ja sit\u00e4 arvioitaessa. K\u00e4ytett\u00e4vyys – Kest\u00e4vyys – Kauneus ovat kiistatta mainioita ty\u00f6kaluja edelleenkin arkkitehtuurikohteiden laatutekij\u00f6it\u00e4 mitattaessa. Mutta, onko niin, ett\u00e4 n\u00e4iden ikiaikaisten totuuksien rinnalle on noussut muitakin, nykyarkkitehtuuria voimallisemmin ohjailevia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4? Esimerkiksi: […]<\/p>\n","protected":false},"author":3180,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-84","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkkitehtuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3180"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":89,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions\/89"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/ajatuksiaarkkitehtuurista\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}