Nuorten aikuisten jälkihuolto on tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvointia. Jälkihuoltoon ovat maassamme oikeutettuja 18-25-vuotiaat, ennen täysi-ikäistymistään vähintään 6 kuukaudeksi vanhempien kodin ulkopuolelle asumaan sijoitetut nuoret. Osa heistä on ollut sijoitettuna vauvaikäisestä saakka, toiset ovat päätyneet sijoitukseen teini-ikäisinä. Ennen 18 -vuoden rajapyykkiä he pääsevät tahtoessaan erikseen järjestetyn lastensuojelun jälkihuollon piiriin. Jälkihuoltoon voivat olla oikeutettuja myös alaikäiset lapset, mikäli heidän sijoituksensa päätetään ennen kuin he täyttävät 18 vuotta, jälkihuollon kesto heilläkin voi olla 25 ikävuoteen saakka. Jälkihuollon tehtävä on tukea itsenäistyviä nuoria monin eri keinoin. Tiimityöskentelynä tapahtuva jälkihuolto räätälöi jokaiselle nuorelle oman asiakassuunnitelman, jonka mukaan edetään.  

Yksi Kuopion kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ja tiimivastaavista on Saana Niemelä. Hänen toimenkuvaansa kuuluu koordinoida prosessia, jossa nuorelle luodaan henkilökohtainen suunnitelma tuesta ja mahdollisista palvelun tarpeista. Saana Niemelän työpäivä koostuu neuvotteluista nuorten ja verkostojen kanssa, päätöksen teosta, ostopalvelujen hankkimisesta ja yhteydenpidosta mukana oleviin tahoihin. 

 Nuorten toiveita ja tarpeita kuunnellaan ja jokaiselle pyritään löytämään parhaat mahdolliset keinot tulevaisuuden työkaluiksi. Suunnitelmaa muokataan vähintään kerran vuodessa. Konkreettinen apu voi koostua ympärivuorokautisesta asumisen tuesta, tapaamisista jälkihuollon ohjaajan kanssa, sosiaalisesta yhteydenpidosta, tuesta arkielämän asiointiin sekä taloudellisesta tuesta esimerkiksi opiskelukuluihin ja asunnon hankkimiseen liittyen.  

”Kuopiossa pyrimme tarjoamaan nuorille kokonaisvaltaista tukea. Vuoden 2020 sosiaalihuollon lakimuutos takaa nuorille aikaisempaa pidemmän tuen entisen 18-21 vuoden sijaan. Lakimuutos on positiivinen etenkin nuorten itsensä kannalta, sillä kaikki eivät välttämättä ole osanneet ottaa tarvittavaa apua vastaan vielä 18-20 -vuotiaina.” 

Nuorten jälkihuolto eriytettiin Kuopiossa vasta muutama vuosi sitten omaksi kokonaisuudekseen. Aiemmin se oli osa sijaishuollon tai avohuollon tehtäväkenttää. 

”Nuorilla on omat ongelmansa ja olemme saaneet positiivisia tuloksia yli 20-vuotiaiden jälkihuollon piiriin kuuluvien nuorten kanssa. Meillä työntekijöinä on tällä tavoin enemmän aikaa nuorille ja näkemystä heidän spesifeistä tarpeistaan. Osalla palvelun piiriin kuuluvista nuorista voi olla vaikeuksia mielenterveyden tai päihteiden kanssa tai heiltä voi puuttua esimerkiksi asunto.” 

Nuorten sosiaalisissa taidoissa ilmenee myös hankaluuksia.  

”Meillä on paljon huonovointista porukkaa, yleiskuvassa pääsemme hyvin jutulle ja olemme yhteyksissä. Kentällä näkyy myös psyykkisiä ongelmia ja sosiaalisten tilanteiden haasteita. Osan kanssa on todella vaikea päästä juttelemaan. He haluaisivat ottaa jälkihuoltoa vastaan, mutta tapaamiset eivät kuitenkaan toteudu nuoren puolelta.” 

”Oman tien löytäminen nuorilla vie aikaa, se ei ole itsestään selvää. Jälkihuoltonuorilla se voi kestää tavallista kauemmin, heillä on asioita, jotka ovat jääneet käsittelemättä. Aika on tärkeää.”  

Nuoret kaipaavat tukevia ja ymmärtäviä ihmisiä ympärilleen päästäkseen tasapainoon elämässään. Jälkihuollossakin resurssit ovat rajalliset eikä se yksistään kykene täyttämään kaikkea. 

”Seurustelukumppani tasapainottaa useaa nuorta. Joillain heistä välit lähentyvät myös biologiseen verkostoon. Sosiaaliohjaajat ovat isossa jeesiroolissa, vuosien aikana rakennetaan luottamussuhdetta.” 

Tulevaisuuden hyvinvointialueilta Niemelä toivoo yhteiskunnan täyttä tukea jälkihuollon 18-25 -vuotiaiden yksikölle sekä terveydenhuoltopalvelujen laajamittaista, kalibroitua yhteistyötä. 

”Toivon, että jälkihuollolla olisi jatkossakin oma yksikkö sekä myös Kuopiossa moniammatillisia työtiimejä. Jälkihuollon työskentelyn ei pidä olla osa avo- tai sijaishuollonpalveluja. Odotamme hyvän työskentelyn jatkumoa myös avo- ja sijaishuollosta eteenpäin. Tarvitsemme resursseja nuorten tukemiseen ja työntekijöitä, työmäärä on pidettävä kohtuullisena, jotta voimme nähdä nuoria riittävän usein. Helsinki on edelläkävijä jälkihuollon suhteen.” 

”Mielestäni terveydenhuolto takkuilee, viikoittain tulee epäkohtia esille. Toivon nuorillemme, että he saavat säilyttää paikkansa psykiatrian avohuollossa. Psykiatrian palveluiden saatavuuden ongelmat heijastuvat nuoriin. Sosiaalihuollolta odotetaan terveydenhoidon saatavuuden puutteiden paikkaamista.  

Nuorten hoitoon sitouttamiseen kaivataan terveydenhuollon puolelta uusia keinoja, ei heitetä heti hanskoja tiskiin, jos käynnit eivät heti suju hyvin. Kaikki nuoret eivät ole kalenterityössä käyviä ihmisiä eli he eivät välttämättä muista tai kykene elämään aikataulujen mukaan.” 

Kuopion kaupunki on usean muun kaupungin tavoin mukana jälkihuollon Hyvää Jälkeä -hankkeessa, jota Sosiaali- ja Terveysministeriö rahoittaa. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään sijaishuollosta itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoa Tampereen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, SOS-Lapsikylän ja Turun ammattikorkeakoulun toimesta. Hankkeeseen kuuluu hankeaikana 2021-2023 tutkimustyötä esimerkiksi jälkihuollon nykytilan selvittämisestä, hyvän jälkihuollon edellytysten ymmärtämisestä ja sitä tukevista toimista. 

”Jälkihuolto tukee ja pysyy rinnalla kaikissa tilanteissa, ei käännytetä nuoria meistä poispäin. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä palvelumme piirissä olleille nuorille kuuluu vuonna 2029”, toteaa Niemelä.  

-Anu Verbaan-