Maa on peittynyt hiljaiseen lumihuntuun. Syksyn pimeys helpottaa v\u00e4hitellen. Eveliina nauttii metsien antamasta voimasta. Lapsuuden muistot k\u00e4yv\u00e4t aika ajoin mieless\u00e4. H\u00e4n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pukea kokemukset kauniiksi, tehd\u00e4 eletyist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 voimavaraston, joista poimia parhaat kukkaset maljakkoon. Even suvun tarinaan sis\u00e4ltyy paljon surua, sairauksia ja menetyksi\u00e4. Ei uskoisi todellisuudeksi, kun h\u00e4nt\u00e4 kuuntelee. Aikaisten aamujen lapsesta on kasvanut rikas nainen. Hetkess\u00e4 el\u00e4minen on jokap\u00e4iv\u00e4inen seikkailu, jonka p\u00e4\u00e4t\u00e4hten\u00e4 voivat olla linnut. <\/p>\n\n\n\n
\u201dPihalleni lent\u00e4neet pyrst\u00f6tiaiset ovat silmiss\u00e4ni maailman kauneimpia lintuja. Oli ilo n\u00e4hd\u00e4 ne ja googlata niiden \u00e4\u00e4net. Niiden kauneus saa silm\u00e4t kostumaan.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Elet\u00e4\u00e4n 70-lukua. Eveliinan varhaislapsuuteen kuuluivat isoveli, isosisko, \u00e4iti ja is\u00e4. Perheell\u00e4 ei ollut tietokoneita eik\u00e4 televisiota ehditty katselemaan ulkoleikkien viedess\u00e4 lapset omaan maailmaansa. Kotona rakastavassa perheess\u00e4 asiaan kuului toki pikkukr\u00e4n\u00e4\u00e4 sisarusten kesken. Koulussa Eveliina ei ollut valtava lukutoukka ja h\u00e4n koki koulunk\u00e4ynnin olleen haasteellista, mutta kaveripiireihin kuului niin tytt\u00f6j\u00e4 kuin poikiakin. Joskus kaverien kanssa suukopukasta saatiin aikaiseksi kunnon matsejakin, joista yhden Eveliina muistaa erityisesti. Yksi poika piti h\u00e4nest\u00e4 kiinni k\u00e4det sel\u00e4n takana ja toinen l\u00f6i nyrkill\u00e4 naamaan. H\u00e4n oppi kokemuksena my\u00f6s puuhun kiipe\u00e4misen vaarat. Sielt\u00e4 saattaa nimitt\u00e4in tippua alas. <\/p>\n\n\n\n
Perheen is\u00e4 kuritti lapsiaan tarpeen vaatiessa. <\/p>\n\n\n\n
\u201cSain tarpeeksi vakavasta asiasta nahkavy\u00f6ll\u00e4 paljaalle perseelle. Olen kiitollinen is\u00e4lleni.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Idyllist\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 kirkonkyl\u00e4n taajama-alueella omakotitalossa varjosti is\u00e4n alkoholismi, josta eiv\u00e4t tienneet kuin l\u00e4himm\u00e4t naapurit. Is\u00e4 saattoi tulla kotiin humalassa ja ly\u00f6d\u00e4 \u00e4iti\u00e4. Eveliina nukkui vanhempiensa v\u00e4liss\u00e4 ja h\u00e4lytti naapurista apua kotiin, jos asiat \u00e4ityiv\u00e4t rajuiksi. <\/p>\n\n\n\n
\u201cIs\u00e4 ampui itsens\u00e4 ollessani 12-vuotias. Poliisi piiritti silloin kotimme. Se oli kamalin kokemukseni koko el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni ja aika tapahtuman j\u00e4lkeen raskainta aikaa koko el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Ilman kriisiapua Eveliina p\u00e4\u00e4tyi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asiaa sulkeutumalla. Perheen \u00e4idille sulkeutuminen oli vaikeaa, sill\u00e4 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei saanut alkuun kunnollista keskusteluyhteytt\u00e4 lapseensa. \u00c4iti toimi perheen tukipilarina jo is\u00e4n el\u00e4ess\u00e4, vaikka h\u00e4nell\u00e4 oli varmasti itsell\u00e4\u00e4nkin raskasta. <\/p>\n\n\n\n
\u201cKaikilla ei ole is\u00e4\u00e4 ollenkaan ja vaikka is\u00e4n teot eiv\u00e4t aina olleet hyvi\u00e4, oli h\u00e4n hyv\u00e4 is\u00e4. Taistelin my\u00f6s \u00e4iti\u00e4ni kohtaan, mutta h\u00e4n otti lapsen pahan mielen aikuisen ihmisen lailla vastaan.\u201d <\/p>\n\n\n\n
\u201cIstuin rantakivell\u00e4 monet kerrat ja m\u00f6k\u00f6tin. Is\u00e4 teki tahtonsa mukaan ja h\u00e4nen on nyt hyv\u00e4 olla, ajattelin. Olin silti todella vihainen. J\u00e4lkeenp\u00e4in on vaikeaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kuinka kauan suurta surua, luopumista ja toipumista kesti. Itkin silloin niin paljon. Kaverini olivat ylikilttej\u00e4 ja my\u00f6t\u00e4tuntoisia mutta siihen oli vaikeaa suhtautua ja se tuntui oudolta.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Murrosi\u00e4n koittaessa Eveliina vet\u00e4ytyi entisest\u00e4\u00e4n kuoreensa. Is\u00e4 oli pysyv\u00e4sti poissa. <\/p>\n\n\n\n
Isoveli auttoi perheen \u00e4iti\u00e4 taloudellisesti ja oli mukana sisarusten kasvatuksessa. El\u00e4m\u00e4 is\u00e4n kanssa ei aina ollut ollut helppoa mutta is\u00e4 osallistui el\u00e4ess\u00e4\u00e4n siivoamiseen ja muihin kodin askareisiin sek\u00e4 oli kova tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4. Kodissa leikkokukat olivat aina maljakossa ja papin lausuma aamen todella tarkoitti pitk\u00e4aikaista suhdetta. Vuosien kuluessa yhteiset kokemukset toivat perhett\u00e4 ajan kanssa l\u00e4hemm\u00e4ksi toisiaan. <\/p>\n\n\n\n
\u201c\u00c4itini ei koskaan sanonut mit\u00e4\u00e4n pahaa is\u00e4st\u00e4. Arvostan h\u00e4nen valintaansa suuresti. Minun murheeni eiv\u00e4t olleet silloin niit\u00e4 pienimpi\u00e4 mutta eiv\u00e4t suurimpiakaan. Jokainen perheemme j\u00e4sen on rakentanut oman mielikuvansa is\u00e4st\u00e4 ja sen ajan tapahtumista omien kokemustensa pohjalta.\u201d <\/p>\n\n\n\n
17-vuotiaana Eveliina muutti siskonsa kanssa kotoa pois opiskelemaan, k\u00e4vi t\u00f6iss\u00e4 huoltoasemalla ja rakastui. Ensitreffeill\u00e4 siippaehdokas ilmoitti h\u00e4nell\u00e4 olevan vaimon ja kuusi lasta, vitsill\u00e4 onneksi, sill\u00e4 treffien j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4 on kulkenut yhteisi\u00e4 polkuja. Mets\u00e4 on pariskunnan molemmille osapuolille t\u00e4rke\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
\u201cOlen s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4nyt vierest\u00e4ni l\u00e4htevi\u00e4 hirvi\u00e4. Joskus merkkin\u00e4 karhun vierailusta samoilla reiteill\u00e4 on ollut juuri myll\u00e4tty maa-ampiaispes\u00e4. Metsot saattavat pyr\u00e4ht\u00e4\u00e4 lentoon jalkojen kupeelta ja hiljaisessa mets\u00e4ss\u00e4 se saa sykkeen hetkeksi nousemaan. K\u00e4\u00e4rmeet ovat inhottavia, ne nousevat jalan vierest\u00e4 pystyyn ja luikertelevat pakoon. Mets\u00e4, mets\u00e4n asukkaat ja kulkijat toimivat vaistojensa varassa.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Vuosien varrelle perhepiiriin on mahtunut paljon sairautta. Eveliinan siskon sairastuessa imusolmukesy\u00f6p\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4 sai k\u00e4\u00e4nteen, joka johdatti h\u00e4net pohjanmaalle siskon avuksi. Siskon mies ja kahden lapsen is\u00e4 teki reissuty\u00f6t\u00e4 rekkayritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja oli paljon poissa kotoa. Eveliina pystyi tekem\u00e4\u00e4n et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 siskonsa luota k\u00e4sin samalla, kun h\u00e4n auttoi sairauden kourissa k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 siskoaan ja k\u00e4sitteli omakohtaisesti l\u00e4heisen sairastumista ja siihen liittyvi\u00e4 kipukohtia. <\/p>\n\n\n\n
\u201cVietin puoli vuotta siskoni perheen luona. Nuorempi tyt\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hti esikouluun ja vanhempi k\u00e4vi nelj\u00e4tt\u00e4 luokkaa ala-asteella. Sairaus oli paitsi sairastavalle siskolleni raskasta aikaa, sit\u00e4 se oli my\u00f6s minulle. Ei ole helppoa katsoa vierest\u00e4, kun l\u00e4heinen sairastaa. Siskoni itki kuolemanpelkoaan eik\u00e4 halunnut lastensa tiet\u00e4v\u00e4n sy\u00f6p\u00e4diagnoosista. Tein voitavani, mutta koin my\u00f6s valtavaa turhautumista, sill\u00e4 jokainen k\u00e4sittelee asioita omalla tavallaan. Yritin vierest\u00e4 lohduttaa ja sanoa, ett\u00e4 \u00e4l\u00e4h\u00e4n nyt ala kuolemaa tekem\u00e4\u00e4n. Viikonlopuiksi menin kotiin tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4. Tyt\u00f6t l\u00e4htiv\u00e4t toisinaan mukaani. Olen kiitollinen my\u00f6s omalle miehelleni, joka antoi minun l\u00e4hte\u00e4 satojen kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n siskoni luokse, sill\u00e4 eih\u00e4n kukaan voinut tiet\u00e4\u00e4 kauanko tilannetta jatkuisi. Ei sek\u00e4\u00e4n ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes laskisi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Muistan edelleen kuinka set\u00e4ni totesi tuolloin minulle: Sinulla on Eveliina hieno mies.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Siskon sairaudesta toipuminen oli valtavaa oppia kiitollisuudesta. Oppia kohti tulevaa, sill\u00e4 Eveliinan oma sairastuminen hormonaaliseen rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 nauratti. Ei sy\u00f6p\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n naurattanut, mutta nauroin sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 huolimatta. Mieheni sanoi tuolloin: \u201cAina meill\u00e4 voisi menn\u00e4 huonomminkin.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Rintasy\u00f6p\u00e4taistelu sis\u00e4lsi leikkauksen, sytostaattihoidot, l\u00e4\u00e4kkeelliset kotihoidot, s\u00e4dehoidot sek\u00e4 10 vuotta kest\u00e4neen hormonaalisen j\u00e4lkihoidon. Hiukset l\u00e4htiv\u00e4t, mutta kukaan ei voinut vied\u00e4 Eveliinan el\u00e4m\u00e4niloa. <\/p>\n\n\n\n
\u201dJotkut ihmiset eiv\u00e4t osanneet hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 nauran ja yrit\u00e4n jatkaa normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4. He kokivat sen n\u00e4yttelemisen\u00e4 ja esitt\u00e4misen\u00e4, jos olin iloinen. Olin sairas hymyst\u00e4ni huolimatta. N\u00e4in siskoni suremisen ja ajattelin, ett\u00e4 jos kuolen sy\u00f6p\u00e4\u00e4n, haluan el\u00e4\u00e4 sen v\u00e4h\u00e4isenkin ajan ilman s\u00e4ngynpohjalle heitt\u00e4ytymist\u00e4. Minulle siskon sairastuminen oli vaikeampaa kuin omani. <\/p>\n\n\n\n
\u201dJos suru auttaa paranemaan, olisin surrut, mutta sen asian koen k\u00e4sitelleeni siskoni sairastaessa. Hoidot meniv\u00e4t hyvin, vain hiukset l\u00e4htiv\u00e4t. Olin ilman peruukkia ja kuljin paljain p\u00e4in joka p\u00e4iv\u00e4.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Muutamia vuosia Eveliinan sairastumisen j\u00e4lkeen perhepiiriss\u00e4 jytisi j\u00e4lleen Eveliinan veljen sairastuessa kurkkusy\u00f6p\u00e4\u00e4n, josta h\u00e4n ei selvinnyt. H\u00e4n oli urheilullinen mies, joka uupui taistelussa kurkkusy\u00f6v\u00e4n et\u00e4pes\u00e4kkeit\u00e4 vastaan. H\u00e4nen menett\u00e4misens\u00e4 kosketti j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 sukua, mutta toi perheen yhdess\u00e4 vakavan asian \u00e4\u00e4relle. <\/p>\n\n\n\n
\u201cSairaudet ovat tiivist\u00e4neet entisest\u00e4\u00e4n perhesuhteita, mutta emme unohda my\u00f6sk\u00e4\u00e4n riitely\u00e4. Peiliin katsomisen avulla olemme selvinneet. Perhein\u00e4kin meill\u00e4 on eri arvot ja ajatustavat, olemme erilaisia. Puoliso on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4, mutta olen edelleen osa lapsuuden ydinperhett\u00e4ni. <\/p>\n\n\n\n
Eveliinan kyyneleet ovat nyky\u00e4\u00e4n tiukassa. Hautajaisia on takana useita, menehtyneet ihmiset ovat olleet todella t\u00e4rkeit\u00e4. Eveliinalle menett\u00e4minen ja kuolema ovat luonnollinen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4rke\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n kuollessa sy\u00f6p\u00e4\u00e4n hautajaiset olivat kaunis saattomatka lopulliseen lepoon. Itkem\u00e4tt\u00f6myys saattoi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kummastusta muissa hautajaisvieraissa. <\/p>\n\n\n\n
\u201cItku ei ole surun mittari.\u201d <\/p>\n\n\n\n
\u201dOlen oppinut eniten vastoink\u00e4ymisist\u00e4. Minun oli vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 miksi muut nauravat ja maailma jatkaa eteenp\u00e4in, kun is\u00e4ni oli juuri kuollut. Is\u00e4ni hautajaisten j\u00e4lkeen en en\u00e4\u00e4 itkenyt. En j\u00e4t\u00e4 itkem\u00e4tt\u00e4 kovuuttani vaan koska olen niin rikki. Olen niin herkk\u00e4.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Lehtien palstoja lukiessa h\u00e4mm\u00e4stys kasvaa. Tulvat Kongossa, sota Ukrainassa, maatalouden tilanne Suomessa, s\u00e4hk\u00f6j\u00e4nnitys. <\/p>\n\n\n\n
\u201cMaailma ymp\u00e4rill\u00e4 on mennyt hurjaksi. Ihmiset haluavat valtaa ja rahaa, janoamme lis\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4. Meille ihmisille ei riit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n. P\u00e4rj\u00e4isimme v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin. Kateus haluaa aina enemm\u00e4n. Toisten Ihmisten kunnioittaminen on kadoksissa. Puhumme rumasti toisillemme ja pahoitamme mielemme. Riitaa on liikaa, ydinsota on todellinen uhka. Konfliktien laajentuminen mietitytt\u00e4\u00e4. En koe turvattomuutta, Suomessa asiat ovat kuitenkin hyvin. Ukrainan tapahtumat laittavat miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ihmiset joutuvat kokemaan.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Eveliina pit\u00e4\u00e4 huolta oman perheens\u00e4 j\u00e4senist\u00e4 siin\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n voi. H\u00e4n soittaa \u00e4idilleen kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja k\u00e4y h\u00e4nen luonaan kerran viikossa. Siskon ja veljen lasten kanssa h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 puhelimitse. Is\u00e4n sisko asuu palvelukodissa ja Eveliina huolehtii h\u00e4nen asioistaan yhdess\u00e4 serkkunsa kanssa. Joulun aikaan h\u00e4n kiert\u00e4\u00e4 l\u00e4heisimpi\u00e4\u00e4n ja muistaa heit\u00e4 joulutervehdyksell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
\u201cAutan \u00e4iti\u00e4ni. H\u00e4n piti minusta huolta, kun olin pieni ja nyt on minun vuoroni. Lapsuus on osa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni, en ole katkera. Olen kiitollinen el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni.\u201d <\/p>\n\n\n\n
Palatessaan mets\u00e4\u00e4n Eveliina aistii rauhan. Marjastus, sienestys ja koirien kanssa ulkoilu antavat h\u00e4nelle voimaa. Mets\u00e4 on h\u00e4nelle kuin hengen temppeli. On upeaa seisoa parisataa vuotta vanhojen puiden vierell\u00e4 ja pohtia, mit\u00e4 ne ovat todistaneet. T\u00e4n\u00e4 talvena Eveliina odottaa harvinaisia vieraita. Pyrst\u00f6tiaiset ovat uteliaita, laumassa el\u00e4vi\u00e4, valkeita, kauniita pieni\u00e4 lintuja. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maa on peittynyt hiljaiseen lumihuntuun. Syksyn pimeys helpottaa v\u00e4hitellen. Eveliina nauttii metsien antamasta voimasta. Lapsuuden muistot k\u00e4yv\u00e4t aika ajoin mieless\u00e4. H\u00e4n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pukea kokemukset kauniiksi, tehd\u00e4 eletyist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4 voimavaraston, joista poimia parhaat kukkaset maljakkoon. Even suvun tarinaan sis\u00e4ltyy paljon… Continue Reading →<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":9246,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-67","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9246"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions\/68"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/anuverbaan\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}