Klebsiellat ovat gramnegatiivisia sauvabakteereita, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle erityyppisiä infektioita kuten virtsatieinfektioita, keuhkokuumetta, verenmyrkytyksiä, aivokalvontulehduksia ja tulehduksia haavoissa sekä leikkaushaavoissa. Klebsiella-bakteereille on kehittynyt hyvä vastustuskyky mikrobilääkkeitä vastaan, mikä vaikeuttaa infektion hoitamista. Bakteerin luontainen elinympäristö on suolistossa, jossa Klebsiella ei aiheuta infektioita. (Centers for Disease Control and Prevention 2010.)
Klebsiellat kykenevät muodostamaan polysakkaridikapselin, joka saa pesäkkeet kasvamaan elatusmaljalle limaisina. Klebsiellabakteerin polysakkaridikapselin perusteella ne voidaan luokitella K-antigeenityyppeihin, jotka vaikuttavat siihen, miten virulentti bakteerilaji on. K1- ja K2-kapselityypit nähdään usein kaikista virulenteimpina, eikä kapselityypin ole huomattu situoutuvan tiettyyn taudinkuvaan. (Aittoniemi, Arvola ja Anttila 2020.)
Klebsiellainfektio ei yleisesti esiinny terveillä ihmisillä. Sairaalassa Klebsiellainfektio on tavallisesti potilailla, joilla on joku muu sairaus, jota hoidetaan antimikrobilääkityksellä tai jonka vuoksi he joutuvat käyttämään katetria tai hengityskonetta. (Centers for Disease Control and Prevention 2010.)
Tavallisimpia Klebsiella pneumoniaesta aiheutuvia infektioita ovat virtsatieinfektiot ja lohkokeuhkokuume, jolle altistavia tekijöitä ovat muun muassa. diabetes, alkoholismi ja krooniset keuhkosairaudet. Keukokuumeesta aiheutuva kuolleisuus riippuu oireiden voimakkuudesta. (Aittoniemi, Arvola ja Anttila 2020.)
Klebsiellasuvun bakteereilla on kyky tuottaa beetalaktamaasia, minkä takia Klebsiellat ovat luonnostaan resistenttejä ampisilliinille. Plasmidin koodittamaa betalaktamaasia tuottavat ESBL-kannat ovat olleet vielä harvinaisia. Tavallisesti Klebsiellat ovat herkkiä muun muassa karbapeneemeille, aminoglykosideille, toisen ja kolmannen polven kefalosporiineille sekä klavulaanihapon ja amoksisilliinin yhdistelmälle. (Aittoniemi, Arvola ja Anttila 2020.) Karbapenemaasi-entsyymiä tuottavat klebsiella-kannat ovat resistenttejä karbapeneemeille, joka toimii usein viimeisenä hoitovaihtoehtona hoidettaessa multiresistenttiä gramnegatiivista infektiota. (Centers for Disease Control and Prevention 2010.) Klebsiellakannan tunnistaminen voi olla vaikeaa tavallisin mikrobiologian laboratorion menetelmin, ja tunnistaminen vaatii molekyylibiologian menetelmiä. (Aittoniemi, Arvola ja Anttila 2020.)
CENTERS FOR DISEASE CONTROL AND PREVENTION. 2010. Klebsiella pneumoniae in Healthcare Settings. Saatavilla: https://www.cdc.gov/hai/organisms/klebsiella/klebsiella.html
AITTONIEMI, J; ARVOLA, P ja ANTTILA, V-J 2020. Muut enterobakteerit. Julkaisussa: HEIKKINEN, T; JÄRVINEN, A; MERI, S; VAPALAHTI, O ja VUOPIO, J. (toim.) Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet: Kirja 1, Mikrobiologia Helsinki: Duodecim. Saatavilla: https://www.oppiportti.fi/op/mbg00152/do