Kliininen mikrobiologia tutkii terveyttä uhkaavien taudinaiheuttajien, kuten bakteerien ja virusten kykyä aiheuttaa tauteja ihmisessä, sekä epidemioita väestöryhmissä. Bioanalyytikko työskentelee mikrobiologian laboraratoriossa yhteistyössä sairaalamikrobiologien ja mikrobiologian erikoislääkäreiden kanssa. (Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 2020.)
Laboratoriotutkimusprosessin hallinta on bioanalyytikon ammattipätevyyden perusta. Tutkimusprosessin preanalyyttisen vaiheen keskeinen sisältö on näytteenotto. Analyyttisessa vaiheessa keskeistä on suorittaa näytteen tutkimukset laadukkaasti ja luotettavasti ja postanalyyttisessa vaiheessa arvioidaan tutkimuksen onnistuminen ja tulosten luotettavuus (Tuokko, Rautajoki ja Lehto 2008.)
Mikrobiologian laboratoriossa tutkittavat bakteerit ja virukset tunnistetaan ominaisuuksiensa perusteella. Suuri osa tunnistamiseen liittyvistä työtehtävistä tehdään käsin, vaikka teknologian ja automaation yleistyessä monet testit ovat siirtyneet analysaattoreille. Bakteerien tutkimisessa käytetään perinteisiä viljelymenetelmiä niiden kasvattamiseen. Viljelyiden bakteerikasvuston tunnistamisessa käytetään biokemiallisia testejä ja myös bakteerien herkkyys eri antibiootteja kohtaan määritetään. Mikrobiologian laboratoriossa työskentelevät bioanalyytikot tulkitsevat itsenäisesti viljelyitä ja vastaavat tuloksia potilastietojärjestelmään. (Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 2020.)
SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO 2020. Kliininen mikrobiologia. [Viitattu 16.10.2020] Saatavilla: https://www.bioanalyytikkoliitto.fi/mika-ihmeen-bioanalyytikko/bioanalyytikon-koulutus/erikoisalat/kliininen-mikrobiologia/