{"id":19,"date":"2020-11-16T15:23:09","date_gmt":"2020-11-16T13:23:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/?page_id=19"},"modified":"2024-04-22T18:04:21","modified_gmt":"2024-04-22T15:04:21","slug":"bakteerien-polku","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/bakteerien-polku\/","title":{"rendered":"Kliininen tutkimusprosessi mikrobiologian laboratoriossa"},"content":{"rendered":"\n

Virtsatieinfektion tutkimusprosessi alkaa siit\u00e4, kun potilas kokee oireita, joita h\u00e4n l\u00e4htee selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveydenhuollon toimipisteeseen. Kuviossa 1. kuvataan virtsatieinfektion tutkimuspolku. Tutkimusprosessin alussa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai hoitaja toteaa tarpeen laboratoriotutkimukselle. Tutkimuspyynt\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja potilaalle kerrotaan, miten ja miksi tutkimus tehd\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 ja milloin n\u00e4yte otetaan ja miten potilaan tulee valmistautua n\u00e4ytteenottoa varten. Laboratorion yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 ohjekirjasta l\u00f6ytyv\u00e4t tarjolla olevat tutkimukset ja n\u00e4ytteenottoon liittyv\u00e4t toimintaohjeet. Tutkimuspyynn\u00f6n tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tilatut tutkimukset, potilaan henkil\u00f6tunnus ja nimi, tutkimuksen pyyt\u00e4j\u00e4n osoite, n\u00e4ytteen tyyppi sek\u00e4 n\u00e4ytteenottoaika. Lis\u00e4ksi tutkimuspyynt\u00f6\u00f6n kirjataan lis\u00e4tiedot, kuten kiiremerkinn\u00e4t ja mahdollinen tartuntavaara.  (Tuokko, Rautajoki ja Lehto 2008, 7\u20139.)<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\n
\"\"
Kuvio 1. Kliinisen mikrobiologian tutkimusprosessi kaaviona (Marcus Miettinen 2021).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Virtsan\u00e4ytteen laadun ja luotettavuuden varmistamiseksi esitietoihin kirjataan n\u00e4ytteen rakkoaika, ottotapa ja n\u00e4ytteen antamisen onnistuminen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi n\u00e4ytteen saamisen kellonaika ja p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n tietoihin. Bakteeriviljely\u00e4 varten esitiedoissa ilmoitetaan tiedot mikrobil\u00e4\u00e4kityksest\u00e4 ja infektioalttiuteen vaikuttavista perussairauksista. (Tuokko ym. 2008, 62\u201363.)<\/p>\n\n\n\n

Virtsaviljely\u00e4 varten otetaan puhtaasti laskettu keskisuihkuvirtsan\u00e4yte (PLV-n\u00e4yte), joka otetaan niin, ettei n\u00e4yte ole kontaminoitunut siihen kuulumattomilla soluilla ja bakteereilla. N\u00e4ytteenottoa edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 alapesulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n genitaalialueen normaaliflooran bakteerien sekoittumista n\u00e4ytteeseen. N\u00e4yte otetaan keskivirtsasta, jolloin normaaliflooran bakteerit ovat poistuneet virtsaputkesta ennen n\u00e4ytevirtsaa. N\u00e4yte pyrit\u00e4\u00e4n ottamaan aamun ensimm\u00e4isest\u00e4 virtsasta, sill\u00e4 edellisest\u00e4 virtsaamisesta on hyv\u00e4 olla kulunut ainakin nelj\u00e4 tuntia. Nautittu ruoka ja juoma vaikuttavat n\u00e4ytteen pH-arvoon ja vahvuuteen, mink\u00e4 vuoksi paasto on tutkimuksen vaatimus. (Matikainen, Miettinen ja Wasstr\u00f6m 2016, 87\u201390.)<\/p>\n\n\n\n

Virtsan\u00e4yte otetaan virtsan\u00e4yteastiaan, josta se siirret\u00e4\u00e4n n\u00e4yteastiassa olevan neulan kautta nelj\u00e4 millilitran vakuumiputkeen. Lis\u00e4ksi n\u00e4ytteest\u00e4 otetaan kymmenen millilitraa vakuumiputkeen, jos virtsan\u00e4ytteet seulotaan partikkelilaskennalla bakteeriviljelyn tarpeen arvioimiseksi. Vakuumiputkissa on useimmiten s\u00e4il\u00f6nt\u00e4aine, joka mahdollistaa kuljetuksen laboratorioon huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineellinen vakuumiputkin\u00e4yte s\u00e4ilyy huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 24 tuntia ja j\u00e4\u00e4kaappil\u00e4mp\u00f6tilassa kaksi vuorokautta. N\u00e4ytem\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa pieni (alle 2,5 millilitraa) s\u00e4il\u00f6nt\u00e4ainetta ei usein k\u00e4ytet\u00e4, mink\u00e4 vuoksi n\u00e4ytteen s\u00e4ilytt\u00e4minen ja kuljettaminen t\u00e4ytyy tehd\u00e4 j\u00e4\u00e4kaappil\u00e4mp\u00f6tilassa ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4misen tulee tapahtua puolen tunnin kuluessa n\u00e4ytteenotosta. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4aineeton n\u00e4yte on sopiva viljelytutkimukseen oikein s\u00e4ilytettyn\u00e4 24 tunnin ajan. (ISLAB 2020b; Matikainen ym. 2016, 90\u201392.)<\/p>\n\n\n\n

Virtsan bakteeriviljely on keskeinen bakteriologian perusmenetelm\u00e4, koska sen suorittamiseen tarvittava v\u00e4lineist\u00f6 on yksinkertaista ja halpaa. Virtsan\u00e4ytteest\u00e4 viljeltyjen bakteerikantojen jatkotutkimiseen on useita helppoja tunnistustestej\u00e4. Kannoista voidaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 bakteerien herkkyys erilaisille mikrobil\u00e4\u00e4kkeille. Bakteeriviljelmien jatkotutkimuksissa ja tulkitsemisessa tarvitaan erikoiskoulutusta, mink\u00e4 vuoksi viljelyprosessi ja tulkinta tapahtuvat usein kliinisen mikrobiologian laboratorioissa. Viljelyn tutkimusprosessia on mahdollista porrastaa karsimalla negatiiviset viljelytulokset esimerkiksi terveyskeskuksen laboratoriossa, jolloin vain jatkotutkimuksia vaativat viljelm\u00e4t l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n erikoislaboratorioon. (Carlson ja Koskela 2011.)<\/p>\n\n\n\n

Virtsan viljelyss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viljelysilmukkaa maljalle laitettavan virtsan m\u00e4\u00e4r\u00e4n vakioimiseksi. Vakioitu virtsan m\u00e4\u00e4r\u00e4 mahdollistaa bakteerien m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioimisen inkuboinnin j\u00e4lkeen. Virtsan hajoitusviljely tehd\u00e4\u00e4n huoneenl\u00e4mp\u00f6iselle kromogeeniselle maljalle vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 silmukalla poikkiviiva keskelle maljaa, ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tehd\u00e4\u00e4n kohtisuorasti poikkivetoon n\u00e4hden tihe\u00e4\u00e4 siksak-kuviota koko maljan leveydelle (Kuva 1). Maljan pinnan rikkoutumisen voi ehk\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 silmukkaa lappeellaan. Hajotusviljelyn tulisi olla yhten\u00e4inen veto, eik\u00e4 silmukka saa osua maljan reunoihin. (Matikainen ym. 2016, 98.)<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 1. Virtsan hajoitusviljely (Joonas \u00c4iki\u00e4 2021).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Viljelyn j\u00e4lkeen maljan kansi suljetaan ja potilaan tunnistetarra liimataan maljan pohjaan. Tarra pohjassa auttaa tunnistamaan maljan, jos kansi irtoaa. Tarra kertoo my\u00f6s inkubaation aloituksen ajankohdan, joka helpottaa inkubaation keston arviointia. Maljaa inkuboidaan +35 asteessa yleens\u00e4 18\u201324 tuntia. T\u00e4m\u00e4n ajan j\u00e4lkeen jatkotutkimuksiin l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n maljat, joiden kasvu on huomattavaa ja ylitt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritetyt rajat. (Matikainen ym. 2016, 98\u201399.)<\/p>\n\n\n\n

Huomattavan kasvun saavuttaneiden viljelyiden jatkotutkimuksia ovat bakteerin tunnistuskokeet ja mikrobil\u00e4\u00e4keherkkyysm\u00e4\u00e4ritykset (Matikainen ym. 2016, 99). Bakteerien tunnistamiseen voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mikroskopointia ja k\u00e4sin teht\u00e4vi\u00e4 biokemiallisia testej\u00e4, kuten koagulaasi- tai katalaasikoetta. Herkkyysm\u00e4\u00e4rityksien tekemisess\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 antibioottikiekkoja, jotka asetetaan jatkoviljelymaljalle ja joiden tehoa maljalla kasvavaan bakteeriin arvioidaan seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mittaamalla kiekon ymp\u00e4rille syntynytt\u00e4 bakteeritonta aluetta. Vaihtoehtoisesti nykyisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mikrobiologian analysaattoreita, joilla bakteerien tunnistaminen ja herkkyyden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on nopeampaa ja kustannustehokkaampaa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

CARLSON, P ja KOSKELA, M; Bakteriologian perustekniikat 2011. Julkaisussa: HEDMAN, K; HEIKKINEN, T; HUOVINEN, P; J\u00c4RVINEN, A; MERI, S; VAARA, M. (toim.) Infektiosairaudet. [Viitattu 2020-02-20] Saatavilla: https:\/\/www.oppiportti.fi\/op\/opk04491<\/a><\/p>\n\n\n\n

ISLAB 2020. Tutkimusohjekirja. U-Bakteeri, viljely. [Viitattu 18.5.2020] Saatavilla: http:\/\/webohjekirja.mylabservices.fi\/ISLAB\/index.php?test=1155<\/a><\/p>\n\n\n\n

MATIKAINEN, A-M, MIETTINEN, M ja WASSTR\u00d6M, K. 2016. N\u00e4ytteenottajan k\u00e4sikirja. Helsinki: Edita Publishing OY. S. 87-92, 98-99.<\/p>\n\n\n\n

TUOKKO, S; RAUTAJOKI, A ja LEHTO, L. 2008. Kliiniset laboratorion\u00e4ytteet \u2013 opas n\u00e4ytteiden ottoa varten. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi. S. 7-9, 62-63. [Viitattu 2021-02-20.]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Virtsatieinfektion tutkimusprosessi alkaa siit\u00e4, kun potilas kokee oireita, joita h\u00e4n l\u00e4htee selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveydenhuollon toimipisteeseen. Kuviossa 1. kuvataan virtsatieinfektion tutkimuspolku. Tutkimusprosessin alussa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tai hoitaja toteaa tarpeen laboratoriotutkimukselle. Tutkimuspyynt\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja potilaalle kerrotaan, miten ja miksi tutkimus tehd\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 ja milloin n\u00e4yte otetaan ja miten potilaan tulee valmistautua n\u00e4ytteenottoa varten. Laboratorion yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 ohjekirjasta l\u00f6ytyv\u00e4t tarjolla\u2026 Read More »<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":2959,"featured_media":136,"parent":0,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-19","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2959"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":308,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/19\/revisions\/308"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}