{"id":29,"date":"2020-11-16T15:31:24","date_gmt":"2020-11-16T13:31:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/?page_id=29"},"modified":"2021-11-30T19:56:48","modified_gmt":"2021-11-30T17:56:48","slug":"enterokokki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/bakteerit\/enterokokki\/","title":{"rendered":"Enterokokki"},"content":{"rendered":"\n<p>Enterokokit ovat grampositiivisia aerobisia kokkeja, jotka kuuluvat terveen henkil\u00f6n suoliston normaaliflooraan. Ihmisen elimist\u00f6st\u00e4 on l\u00f6ydetty 20 patogeenista enterokokkilajia, joista yleisimpi\u00e4 ovat <em>Enterococcus faecalis<\/em> ja <em>Enterococcus faecium<\/em>. Enterokokit ovat tavallisesti joustavia kasvuvaatimuksiltaan ja pystyv\u00e4t kasvamaan korkeassa pH:ssa, suolaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilan vaihteluita. Enterokokit ovat hyvin kest\u00e4vi\u00e4 ja kykenev\u00e4t s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4 elottomilla pinnoilla sek\u00e4 selviytyv\u00e4t 60 \u00b0C l\u00e4mp\u00f6tilassa jopa puolen tunnin ajan. (Rantakokko-Jalava ja Anttila 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Enterokokkien kasvupes\u00e4kkeet ovat tavallisesti ei-hemolyyttisi\u00e4, vaikka alfahemolyyttisi\u00e4 ja beetahemolyyttisi\u00e4kin kantoja on l\u00f6ydetty. Yleisesti enterokokit muodostavat pareja ja lyhyit\u00e4 ketjuja jakautuessaan ja ovat suurempia kuin pneumokokit, jotka my\u00f6s esiintyv\u00e4t pareittain. Enterokokit ovat elimist\u00f6n taudinaiheuttajina opportunisteja. Yleisimpi\u00e4 enterokokkien aiheuttamia infektioita ovat virtsatietulehdukset, mutta enterokokit kykenev\u00e4t my\u00f6s kolonisoimaan erilaisia haavoja, kuten leikkaushaavoja ja palohaavoja. Enterokokki-infektiot liittyv\u00e4t usein katetreihin ja kanyyleihin johtuen <em>E. faecaliksen<\/em> ja <em>E. faeciumin<\/em> kyvyst\u00e4 tuottaa biofilmej\u00e4. Enterokokit ovat my\u00f6s joissain tapauksissa bakteremioiden ja endokardiitin aiheuttajia. (Rantakokko-Jalava ja Anttila 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Enterokokkisuvun bakteereilla on luontainen resistenssi useimmille antibiooteille. Enterokokit siet\u00e4v\u00e4t penisilliini\u00e4 hyvin, ja kefalosporiinit sek\u00e4 sulfa-trimetopriimi ovat enterokokki-infektioiden hoidossa tehottomia. Tehokkaita mikrobil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 enterokokkeja vastaan ovat ampisilliini, piperasilliini, karbapaneemit, osa fluorokinoloneista ja glykopeptidit kuten vankomysiini ja teikoplaniini. Virtsatieinfektioiden hoidossa usein toimiva on nitrofuratoiini. (Rantakokko-Jalava ja Anttila 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Laajan resistenssins\u00e4 lis\u00e4ksi enterokokeilla on kyky kehitt\u00e4\u00e4 resistenssi kaikille nyt toimiville antibiooteille. Enterokokeista <em>E. faecium<\/em> on herkin muuntelemaan penisilliinej\u00e4 sitovia proteiinejaan siten, ett\u00e4 resistenssi mikrobil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kohtaan syntyy. T\u00e4m\u00e4n takia <em>E. faecium<\/em> on huomattavan usein resistentti my\u00f6s fluorokinoloneille ja nitrofuratoiinille. (Rantakokko-Jalava ja Anttila 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Syntyneist\u00e4 resistensseist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 esimerkki on ollut multiresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 vankomysiini\u00e4 vastaan syntynyt vastustuskyky. Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE) l\u00f6ydettiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1986, ja kantaa esiintyi Yhdysvalloissa vuonna 1999 25 prosentissa enterokokkien aiheuttamista sairaalainfektioista. Suomessa VRE-kantojen osuus sairaalainfektioista vuosina 1999\u20132006 oli prosentti. VRE-kannan resistenssi johtuu vanA- tai vanB-geenikompleksin kehittymisest\u00e4 bakteerissa. N\u00e4iden geenien on huomattu pystyv\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n bakteerilajista toiseen, mink\u00e4 vuoksi vankomysiinirestinssin esiintymist\u00e4 seurataan tarkasti. Resistenssi voisi siirty\u00e4 esimerkiksi stafylokokkeihin, joiden virulenssi on huomattavasti suurempi kuin enterokokkien. (Rantakokko-Jalava ja Anttila 2020.)<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<p>RANTAKOKKO-JALAVA, K ja ANTTILA, V-J. 2020. Enterokokit. Julkaisussa: HEIKKINEN, T; J\u00c4RVINEN, A; MERI, S; VAPALAHTI, O ja VUOPIO, J. (toim.) Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet: Kirja 1, Mikrobiologia Helsinki: Duodecim. Saatavilla:&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.oppiportti.fi\/op\/mbg00083\/do\">https:\/\/www.oppiportti.fi\/op\/mbg00083\/do<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Enterokokit ovat grampositiivisia aerobisia kokkeja, jotka kuuluvat terveen henkil\u00f6n suoliston normaaliflooraan. Ihmisen elimist\u00f6st\u00e4 on l\u00f6ydetty 20 patogeenista enterokokkilajia, joista yleisimpi\u00e4 ovat Enterococcus faecalis ja Enterococcus faecium. Enterokokit ovat tavallisesti joustavia kasvuvaatimuksiltaan ja pystyv\u00e4t kasvamaan korkeassa pH:ssa, suolaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilan vaihteluita. Enterokokit ovat hyvin kest\u00e4vi\u00e4 ja kykenev\u00e4t s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4 elottomilla pinnoilla sek\u00e4 selviytyv\u00e4t 60\u2026 <span class=\"read-more\"><a href=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/bakteerit\/enterokokki\/\">Read More &raquo;<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":2968,"featured_media":0,"parent":13,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-29","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2968"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":275,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29\/revisions\/275"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/bakteerienpolku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}