{"id":1077,"date":"2022-06-01T15:41:00","date_gmt":"2022-06-01T12:41:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/?p=1077"},"modified":"2023-05-02T10:51:14","modified_gmt":"2023-05-02T07:51:14","slug":"miten-jarjestaa-onnistunut-hackathon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/2022\/06\/01\/miten-jarjestaa-onnistunut-hackathon\/","title":{"rendered":"Miten j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 onnistunut hackathon?"},"content":{"rendered":"\n

Tapahtuman jyry: Bailey L\u00e4hdesm\u00e4ki, Matti Laitinen, Jari Niemel\u00e4 valitsivat kolme palkittavaa ideakonseptia: 1. Pinja Lievosen ja Jesse Kuoppalan EvenFlow \u2013kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4konseptin Valmetin m\u00e4rk\u00e4viirasta, 2. Alberto Rebecchin, Alessandro Toneatton, Anna Morsellin, Anna Lollin ArteVita -kierr\u00e4tyslasikorukonseptin Lumoava -br\u00e4ndille sek\u00e4 3. Atro Saarisen ja Tuukka Sailon Valmetin m\u00e4rk\u00e4viiran<\/em> teollista sivuvirtaa hy\u00f6dynt\u00e4<\/em>v\u00e4n komposiittimateriaalikonsepetin.<\/em> Kuvassa palkitut opiskelijat.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat: Jouni Silfver ja Laura Pakarinen, Savonia-amk <\/p>\n\n\n\n

Trash Design Hackathon 1.-8.4.2022 ratkoi yritysten kiertotalouden haasteita. Future Trash Mining: J\u00e4tteest\u00e4 uudeksi tuotteeksi – Trash Design Hackathon oli intensiivinen ideoinnin ja ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen tapahtuma, joka tarkoitus oli kehitt\u00e4\u00e4 uusia ideoita yritysten j\u00e4te- ja sivuvirtamateriaaleista sek\u00e4 oppia ketter\u00e4\u00e4 yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 muotoilun keinoin. Innovaatioprosessina toimi IDEOn ihmisl\u00e4ht\u00f6isen muotoilun malli. Hackathonissa k\u00e4ytettiin yhteens\u00e4 22 erilaista suunnittelumetodia kiertotalouden ja paikallisten yritysten asettamien haasteiden n\u00e4k\u00f6kulmista. Onnistumisen taika on siin\u00e4, ett\u00e4 luotat prosessiin ja annat menetelmien kantaa ilman ett\u00e4 hypp\u00e4\u00e4t suoraan ratkaisuideaan.  <\/p>\n\n\n\n

Trash Design \u2013ajattelu tukee yritysten vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Trash Design voidaan n\u00e4hd\u00e4 keinona edist\u00e4\u00e4 yhteiskunnan ja yritysten vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Lyhyesti kuvattuna Trash Design on materiaaleiden ja tuotteiden ennakkoluulotonta uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja luovuutta n\u00e4hd\u00e4 roska uutena haluttavana materiaalina. Trash Design on ennen kaikkea asenne rakentaa kest\u00e4v\u00e4sti, yhdess\u00e4 ja arvostaen el\u00e4m\u00e4n kaikkia muotoja, niin ett\u00e4 kaikki voivat olla voittajia. (Salonen 2015, Trash Design.)<\/p>\n\n\n\n

Yritysten sivuvirrat ovat valtava kiertotaloushaaste. Kiertotalouden n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada ylij\u00e4\u00e4m\u00e4t uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennen kuin ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t elinkaarensa p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja pois kierrosta, jolloin niiden arvo menetet\u00e4\u00e4n. Sitran mukaan luonto\u00adkato pys\u00e4htyisi kierto\u00adtaloudella <\/em>(Pelli 2022).<\/em> T\u00e4ss\u00e4 muotoilun keinoilla voi olla ratkaiseva rooli uusien innovaatioiden l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Trash Design Hackathoniin osallistuivat Satu Nisu Design, Lumoava, Yara Suomi Ltd., Valmet Technologies<\/strong> sek\u00e4 AWARE<\/strong> -hanke, <\/strong>jotka toivat hackathoniin erilaisia suunnitteluhaasteita. Trash Design Hackathon toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 LUT \u2013korkeakoulun ja AWARE-hankkeen kanssa. Hackathonissa suunniteltiin yhdeks\u00e4n erilaista ideakonseptia. <\/p>\n\n\n\n

Onnistunut hackathon on tekemist\u00e4 ja satoja ideoita<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

Trash Design Hackathoniin osallistuneiden yritysten antamien haasteiden avaamisessa ja ratkaisemisessa hy\u00f6dynnettiin ihmisl\u00e4ht\u00f6isen suunnittelun IDEO Design Kit -menetelm\u00e4pankkia. Viikon aikana k\u00e4ytiin l\u00e4pi yhteens\u00e4 22 erilaista suunnittelumenetelm\u00e4\u00e4, jotka sijoittuivat Ideon kehitt\u00e4m\u00e4n kolmivaiheisen suunnitteluprosessin sis\u00e4\u00e4n. Vaiheita kutsutaan: Inspiraatio-, ideointi- sek\u00e4 implementaatiovaiheeksi. Prosessin ja menetelmien avulla varmistetaan, ett\u00e4 olemme ratkaisemassa relevanttia asiaa ja ett\u00e4 ongelma ratkaistaan merkityksellisell\u00e4 tavalla. Tekemisen prosessi etenee alun orientaatiosta, haasteen valinnan kautta sen ymm\u00e4rrykseen ja lopulta opitun kiteytykseen eli konsepteihin. Jokaisessa vaiheessa on omat teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, jotka tukevat ja rakentavat ratkaisua kerros kerrokselta. Onnistumisen taika on siin\u00e4, ett\u00e4 luotat prosessiin ja annat menetelmien kantaa ilman ett\u00e4 hypp\u00e4\u00e4t suoraan ratkaisuideaan. <\/p>\n\n\n\n

Inspiraatiovaiheessa opitaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 ja kokonaisuutta haasteen ymp\u00e4rill\u00e4<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

Kuka on haasteen keskeinen kohde ja kehin kaikkiin haasteen ratkaisu voisi vaikuttaa? Menetelmien avulla tarkkaillaan ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuullaan heid\u00e4n toiveitaan ja tarpeitaan sek\u00e4 inspiroidutaan haasteesta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa opitaan ja viisastutaan my\u00f6s siit\u00e4, miten haaste ja sen mahdolliset ratkaisut voisivat vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja kulttuuriimme. <\/p>\n\n\n\n

Inspiraatiovaiheen pullonkauloja ovat motivaatio ja sitoutuminen haasteeseen. Haasteen syv\u00e4lliseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen tulee varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja intoa tutkia ja etsi\u00e4, esitt\u00e4\u00e4 paljon kysymyksi\u00e4, ja lopulta rajata ratkaistava haaste ideoijille hallittavaan mittakaavaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4t toimivat omista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja ratkaisuja rakennetaan omalla osaamisella ja vahvuuksilla. Tiimien tuleekin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 itse mielek\u00e4s n\u00e4k\u00f6kulma, joka kautta he l\u00e4htev\u00e4t haastetta ratkaisemaan. Yritykselt\u00e4 tulevat haasteet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n designprosessissa uudelleen luovaksi design briefiksi, Kuinka me voisimme? \u2013kysymykseksi. Ajatukset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ongelmista mahdollisuuksiin. <\/p>\n\n\n\n

Ideointivaiheessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda lukuisia ideoita<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n haasteen kokonaisuutta kokonaisvaltaisesti sen pohjalta mit\u00e4 on kuultu ja opittu inspiraatiovaiheessa. Ideointivaiheessa ratkaisevaa on tuottaa lukuisia ideoita, tunnistaa niiden suunnittelumahdollisuuksia sek\u00e4 testata ja kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuita eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

Pullonkaulaksi voi muodostua riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ideoita. T\u00e4ll\u00f6in idea-avaruus j\u00e4\u00e4 syntym\u00e4tt\u00e4. Ideoiden v\u00e4h\u00e4inen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 voi vaikeuttaa ideoiden teemoittelua (esim. Affinity Diagramming) ja mahdollisen suunnitteluhaasteen rajaamista (framing).  <\/p>\n\n\n\n

Relevantteja ideoita tuottavan aivoriihen (brainstorming) toteuttaminen vaatii harjoittelua. Onnistuneen aivoriihen lopputuloksena syntyy satoja ideoita, joiden pohjalta voidaan rajata mielek\u00e4s ratkaisuavaruus. Ideoiden tuottaminen nopeassa aikataulussa vaatii kurinalaisuutta sek\u00e4 heitt\u00e4ytymist\u00e4 prosessiin ongelman ratkaisemiseksi. Ideoiden yksinkertaistaminen piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja sanallistamalla on haasteellista, mutta samalla kuitenkin palkitsevaa. Ideoiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 silloin, kun halutaan etsi\u00e4 uusia ratkaisuja nopeasti ja tehokkaasti sek\u00e4 kokeillen.  <\/p>\n\n\n\n

Aivoriihi vaatii l\u00e4mmittely\u00e4 ja usein parhaat ideat syntyv\u00e4t vasta satojen ideoiden tuottamisen j\u00e4lkeen. Usein tyydyt\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iseen ideaan ja ideoinnin kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t iterointikierrokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4liin tai v\u00e4hiin. T\u00e4ll\u00f6in vaarana on ideoiden kehittym\u00e4tt\u00f6myys, eiv\u00e4tk\u00e4 ne en\u00e4\u00e4 jalostu eteenp\u00e4in. Suunnittelijan t\u00e4ytyy jaksaa t\u00e4m\u00e4n vaiheen yli ja luottaa prosessin voimaan. Usein n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ideointivaiheen presentaation j\u00e4lkeen ei en\u00e4\u00e4 ole tapahtunut ratkaisevaa kehityst\u00e4, vaikka n\u00e4in ei pit\u00e4isi olla. Valitun idean kehitysh\u00e4n vasta alkaa t\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Implementaatiovaiheessa yksi ratkaisuehdotus her\u00e4tet\u00e4\u00e4n eloon<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jatkojalostetaan ideointivaiheessa parhaaksi valittua ratkaisuavaruutta eli framea. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n, miten idea saataisiin markkinoille ja miten voitaisiin maksimoida sen positiiviset vaikutuksen maailmassa.  <\/p>\n\n\n\n

Vaiheen t\u00e4rkeimpi\u00e4 menetelmi\u00e4 ovat erilaisten kokeellisten prototyyppien (hahmomallien) rakentaminen ideoiden testaamisen ja toimivuuden todentamista varten. Muotoilijoille prototyyppien tekeminen on tehokas tapa tehd\u00e4 ideoista konkreettisia, oppia tekemisen kautta ja saada palautetta nopeasti.  <\/p>\n\n\n\n

Vaiheen pullonkaula syntyy, siit\u00e4 kun ideasta ei rakenneta konkreettisia protoja, vaan tehd\u00e4\u00e4n ainoastaan oletuksia idean toimivuudesta. Juuri ratkaisun rakentaminen toiminnalliseksi ja kolmiulotteiseksi malliksi vie \u00e4lyn luihin ja ytimiin ja sit\u00e4 kautta syntyy oivalluksia sek\u00e4 sellaista syv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, jollaista ei voi saavuttaa ilman konkreettista tekemist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Toinen pullonkaula muodostuu silloin, kun ideaa ei vied\u00e4 ihmisten pariin, eik\u00e4 kysyt\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4jien mielipiteit\u00e4. Aito k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 joko hyv\u00e4ksyy idean, antaa keskeiset n\u00e4kemykset ratkaisevan oleellisille oivalluksille tai auttaa hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n idean. <\/p>\n\n\n\n

Opit ja kokemukset Trash Design Hackathonista<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

Opiskelijat valitsivat oman yritysprojektinsa oman henkil\u00f6kohtaisen mielenkiinnon pohjalta. Opiskelijoiden ty\u00f6skentely\u00e4 helpotti varsin selke\u00e4t ja toisistaan erilaiset yrityshaasteet, jolloin opiskelijat l\u00f6ysiv\u00e4t mieleisens\u00e4 projektin teht\u00e4v\u00e4ksi. Yritysten edustajat esitteliv\u00e4t yrityskohtaisen haasteensa opiskelijaryhmille, jonka j\u00e4lkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus kysy\u00e4 tarkentavia kysymyksi\u00e4 aiheeseen liittyen, my\u00f6s prosessin edetess\u00e4. Opiskelijat esitteliv\u00e4t viikon aikana v\u00e4lituloksia yrityksille, jolloin he saivat palautetta p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisen tueksi. Yritykset olivat my\u00f6s vahvasti hackathon -hengess\u00e4 mukana. <\/p>\n\n\n\n

Hackathonissa perustettiin muutaman hengen ryhmi\u00e4, jolloin vastuuta tekemisest\u00e4 pystyttiin jakamaan optimaalisesti j\u00e4senten kesken, ilman vapaamatkustajia. Ryhm\u00e4ty\u00f6skentely toimi p\u00e4\u00e4osin hyvin koko viikon ajan. <\/p>\n\n\n\n

Hackathonviikko aikataulutettiin ty\u00f6pajojen osalta nopeasti ja tarkasti etenev\u00e4ksi prosessimalliksi, jossa menetelm\u00e4t seurasivat toisiaan tiiviiseen tahtiin. Ideat vietiin muistiinpanojen ja luonnosten kautta hahmomallien rakentamisen tasolle. Hahmomalleja tehtiin yritysten tuottaman sivuvirtamateriaalien pohjalta. Joidenkin ryhmien tuotoksia visualisointiin 3d-protomallien avulla.  <\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoita kannustettiin omatoimiseen ty\u00f6skentelyyn ja omien n\u00e4kemyksien eteenp\u00e4in viemiseen. Etenemistahti saattoi luoda opiskelijalle ep\u00e4mukavuusalueita, joista piti vain p\u00e4\u00e4st\u00e4 yli. Innovointiprosessiin t\u00e4ytyy tottua. Mit\u00e4 enemm\u00e4n niiden vaiheita harjoittelee, sit\u00e4 paremmaksi siin\u00e4 kehittyy. <\/p>\n\n\n\n

Millainen on menestyksek\u00e4s hackathon ja miten se toteutetaan?<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n

Onnistuneen Hackathonin aineksia, muistilista j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lle: <\/p>\n\n\n\n