{"id":1337,"date":"2023-05-22T15:31:12","date_gmt":"2023-05-22T12:31:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/?p=1337"},"modified":"2023-08-08T08:10:21","modified_gmt":"2023-08-08T05:10:21","slug":"vaatteiden-digitaalisen-suunnittelun-ja-ketteran-tuotannon-mahdollisuuksia-ja-haasteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/2023\/05\/22\/vaatteiden-digitaalisen-suunnittelun-ja-ketteran-tuotannon-mahdollisuuksia-ja-haasteita\/","title":{"rendered":"<strong>Vaatteiden digitaalisen suunnittelun ja ketter\u00e4n tuotannon mahdollisuuksia ja haasteita<\/strong>"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Kuvateksti: Digitaalinen tuotekehitys: Case kimono. Kimonon 3D-simulointi. Kokkonen 2023.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittajat: Laura Pakarinen ja Taija Kokkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n<p>Digitalisaatio tarjoaa monia mahdollisuuksia resurssi viisaan ja vastuullisen suunnittelun sek\u00e4 tuotannon n\u00e4k\u00f6kulmasta muoti- ja vaatetusalalle. Parhaimmillaan koko suunnittelu- ja tuotantoprosessi voidaan tehd\u00e4 paikallisesti yhdess\u00e4 huoneessa, muutamissa tunneissa, asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioiden. Ketter\u00e4 tuottaminen vaatii kuitenkin uudenlaista konseptisuunnittelua, teknologiaa, palvelu- ja liiketoimintamalleja.<\/p>\n\n\n\n<p>Digital &amp; Circular Fashion House -hankkeen toimenpitein\u00e4 on ollut oppia digitaalisia teknologioita&nbsp; ja selvitt\u00e4\u00e4 uusia paikallisia toimintamalleja tuotantoyhteisty\u00f6n mahdollistamiseksi. Miten mikrofaktorit voisivat toimia alueellisesti? T\u00e4llaisia tulevaisuuden visioita kehitettiin hankkeen ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen Design Sprintiss\u00e4 ja Luova Farmi -ty\u00f6pajoissa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Digital &amp; Circular Fashion House \u2013hanke matkusti Saksaan 9.-13.5.2023. Tutustumismatkan ansiosta paikallisen mikrofaktoritoiminnan kehitt\u00e4minen sai uusia ulottuvuuksi ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Matkaan kuuluivat&nbsp;vierailut Deutsche Institute f\u00fcr Textil- und Faserforschung&nbsp;(DITF) &nbsp;Denkendorfissa ja Hochschule Albstadt-Sigmaringeniin Albstadtin kampuksella. Molemmat ovat rakentaneet ja testanneet useita mikrofaktoreita.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Mit\u00e4 ketter\u00e4ll\u00e4 tuottamisella tarkoitetaan?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Ketter\u00e4n tuotannon mikrofaktori on pienen mittakaavan tiettyyn asiakastarpeeseen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity ja \u00e4lyk\u00e4s tehdas (smart production), joka tarjoaa maassakustomoituja (made-to-measure) palvelukokonaisuuksia. Asikasl\u00e4ht\u00f6isyyteen perustuva mikrofaktori rakennetaan palveluksi: digitaaliseksi suunnittelu- ja tuotantolinjaksi, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mm. 3D-simulaatiota ja vaatteen virtuaalista sovittamista asiakkaan scavatarelle. Kiertotalouden mukaisesti suunnitellun ja minimalistisen vaatteen valmistus tapahtuu automaatioon perustuvilla teknologiolla.<\/p>\n\n\n\n<p>Pientehtaat voidaan sijoittaa maantieteellisesti l\u00e4helle, jolloin toimitusajat pysyv\u00e4t kohtuullisina ja logistiikasta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t pienenev\u00e4t. Lyhyemm\u00e4t v\u00e4limatkat auttavat my\u00f6s minimoimaan tuotantoketjuihin liittyvi\u00e4 haasteita, kuten tuotantokatkoksia ja nopeasti kasvavia rahtikustannuksia. Mikrofaktorien tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat tavallisesti pieni\u00e4, jolloin tuotteita voidaan my\u00f6s kustomoida. Kohtuulliset tuotantoer\u00e4t mahdollistavat keskittymisen tuotteiden laatuun. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kustomoiduilla tuotteilla on oletettavasti pidempi k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4, kun merkityksellisyys ja tuotteiden toiminnallisuus paranee. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sitoutumista sek\u00e4 tuotteeseen ett\u00e4 lokaaliin yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Dr.-Ing. Thomas Fischer, Deputy Head of Center of Management Research, DIFT kertoo, ett\u00e4 \u201derityisesti pienet ja ketter\u00e4t yritykset voivat hy\u00f6ty\u00e4 mikrofaktoreista.\u201d ISPO 2020 Digital Factory of Albstadt UAS, professori Christian Kaiser kuvaa toimintamallia hyppyn\u00e4 tulevaisuuteen &#8211; \u201dLike instant coffee\u201d. H\u00e4nen mukaan (ISPO 2020 messupresentaatio) mikrofaktoreiden etuja ovat muiden muassa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Turvallisuuden ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen: ihmisoikeuskysymysten ja viherpesun hallinta<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Tuotanto- ja toimitusaikojen lyhent\u00e4minen &amp; ketter\u00e4 logistiikka, hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4minen, tuotantominimiongelmien ja ylituotannon hillitseminen<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Inklusiivisuus: tuotetaan vain tarpeeseen ja tuotteiden kustomointi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rahan sitomista varastoihin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Ketter\u00e4ll\u00e4 tuotannolla kohti vastuullista kuluttamista<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4 muotoilu t\u00e4ht\u00e4\u00e4 vastuulliseen kuluttamiseen ja hyvinvoivaan yhteis\u00f6\u00f6n. Kuluttamisen ja kulttuurin muutos n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4 ratkaisevana tekij\u00e4n\u00e4 vihre\u00e4n siirtym\u00e4n vauhdittajana ja mahdollistajana. Voisiko yhteis\u00f6llinen ketter\u00e4 tuottaminen pident\u00e4\u00e4 palveluiden ja tuotteiden elinkaarta? Millaisia ovat tulevaisuuden smart-tuotteet smart-tuotannossa It\u00e4-Suomessa? Mit\u00e4 asiakas t\u00e4m\u00e4 muutoksen kokee ja muuttaisiko sen kuluttamisen kulttuuria?&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Mikrofaktoritoimintamallia on tutkittu ja pilotoitu kansainv\u00e4lisesti, mutta n\u00e4k\u00f6kulma on ollut usein teknologial\u00e4ht\u00f6inen. DITF on tehtyt mikrofaktoreista perusteellista LCA-laskentaa, mutta sosiaalisen vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmaa ei ole otettu huomioon. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n asiakaskokemuksen, vastuullisuuden ja kest\u00e4v\u00e4n muotoilun n\u00e4k\u00f6kulmia ei ole huomioitu. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kokemusta tulisikin tutkia lis\u00e4\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Taija Kokkonen (2023) perehtyi digitaaliseen vaatetussuunnitteluun ja ketter\u00e4\u00e4n tuotekehitykseen opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Taijan opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli tarkastella vaatetusalan digitalisaatiota, sek\u00e4 pohtia kuinka digitaaliset teknologiat kuten 2D-kaavoitus sek\u00e4 3D-suunnittelu sek\u00e4 tuotteiden 3D-simulaatio vaikuttavat vaatetussuunnittelu- ja tuotekehitysprosessiin ja kysynt\u00e4\u00e4n perustuvaan tuotantoon mikrofaktorissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sirpa Ryyn\u00e4sen (2023) arvoin mukaan opinn\u00e4ytety\u00f6 on ajankohtainen ja tulevaisuuteen katsova. Suomen Tekstiili &amp; Muoti ry:n teett\u00e4m\u00e4n kyselyn mukaan suuri osa alan yrityksist\u00e4 tarvitsee koulutusta vaatetuksen ja muodin uusissa digitaalisissa teknologioissa, sek\u00e4 vastuullisuudessa. Taija Kokkonen yhdist\u00e4\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n molemmat koulutustarpeet. Taija tarkastelee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n prosesseja ja menetelmi\u00e4 kriittisesti ja esittelee niiden mahdollisuuksia ja haasteita kest\u00e4v\u00e4n suunnittelun strategioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteinen vaatteen suunnittelu-ja tuotekehitysprosessi voi kest\u00e4\u00e4 kuukausia, koska yhdest\u00e4 vaatemallista saatetaan ommella useitakin mallikappaleita ennen kuin haluttu lopputulos on saavutettu. Tavallisesti my\u00f6s vaatteen suunnittelu tehd\u00e4\u00e4n eri paikassa kuin vaatteen tuotanto. Digitaalinen prototypointi eli vaatteen 3d-simulaatio on nopeampaa kuin fyysisten vaatteiden ompelu, ja 3D-mallinnusten avulla voidaankin tehd\u00e4 paljon kokeiluja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 lyhyess\u00e4 ajassa. 3D-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voidaan testata vaatteelle esimerkiksi eri v\u00e4rivaihtoehtoja tai materiaaleja, kokeilla erilaisia printtej\u00e4 tai kuoseja sek\u00e4 tehd\u00e4 nopeita kaavamuutoksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Digitaaliset vaatteet yhdess\u00e4 digitaalisten tekstiilimateriaalien ja avatarien kanssa mahdollistavat vaatteen digitaalisen sovittamisen. T\u00e4ll\u00f6in fyysisi\u00e4 mallikappaleita ei tarvitse ommella, eik\u00e4 materiaalihukkaa synny. Tilanteen mukaan vaate voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 my\u00f6s digitaaliseksi, jolloin tuotteeseen ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lainkaan fyysisi\u00e4 materiaaleja ja logistiikan hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t syntym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Digitaalisessa suunnitteluprosessissa on viel\u00e4 haasteita<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kehon 3D-skannaus ei ole viel\u00e4 niin kehittynytt\u00e4, ett\u00e4 digitaalisesta avataresta saataisiin t\u00e4ysin skannattavaa kehoa vastaava scanatar. Avatar ja ihmiskeho eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ydy vaatteen sovituksessa samalla tavalla, sill\u00e4 digitaalinen avatar on pinnaltaan kova objekti, joka ei reagoi ulkoiseen rasitukseen. Ihmiskeho puolestaan on pehme\u00e4 ja muokkautuu my\u00f6s vaatteiden ja materiaalien vaikutuksesta. Yksi iso haaste on my\u00f6s liikkuva keho. Pehmeit\u00e4 kudoksia scavatarille on kuitenkin kehitteill\u00e4, sek\u00e4 vartalon liikkeen taltioivia kehoscannereita.<\/p>\n\n\n\n<p>3D-sovitustulosten tulkinta vaatii taitoja sek\u00e4 tietoja kaavoituksesta ja tekstiilimateriaalien ominaisuuksista. Digitaalisen vaatetussuunnittelun yleistymist\u00e4 hidastaa my\u00f6s osaajien puute. Digitaalisten teknologioiden hy\u00f6dynt\u00e4minen (digital work flow) vaatii uuden opettelua. Lis\u00e4ksi ohjelmistolisenssit ja tarvittavat laitteistot voivat olla yrityksille suuria investointeja.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"659\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-1024x659.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1340\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-1024x659.png 1024w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-300x193.png 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-768x494.png 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-1536x989.png 1536w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-1000x644.png 1000w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-230x148.png 230w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-350x225.png 350w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image-480x309.png 480w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-content\/uploads\/sites\/9749\/2023\/05\/image.png 2020w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Kuvakaappaus opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4: Vaatteen digitaalisen suunnittelun ideaaliprosessi Taija Kokkosen mukaan (2023).<\/em><br><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Lue koko ty\u00f6 t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/793633\/Kokkonen_Taija.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y\">https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/793633\/Kokkonen_Taija.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuvateksti: Digitaalinen tuotekehitys: Case kimono. Kimonon 3D-simulointi. Kokkonen 2023. Kirjoittajat: Laura Pakarinen ja Taija Kokkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu Digitalisaatio tarjoaa monia mahdollisuuksia resurssi viisaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5567,"featured_media":1339,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[118,138,83,89,1],"tags":[12,17,16,15,44,8,10],"class_list":["post-1337","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kiertotalouden-mukainen-suunnittelu","category-mikrofaktori","category-muodin-digitaaliset-teknologiat","category-tulevaisuuden-ennakointi","category-yleinen","tag-3dmallintaminen-2","tag-digitaalinenmuoti","tag-kestavakehitys","tag-kestavamuoti","tag-ketteraoppiminen","tag-kiertotalous","tag-muotiajattelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5567"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1337"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1458,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1337\/revisions\/1458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/digitalcircularfashionhouse\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}